Androidi on robotti, joka on muotoiltu muistuttamaan ulkoisesti ihmistä. Toistaiseksi androidit ovat tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien hahmoja, mutta oletettavasti ainakin osa robottien valmistajista kehittää laitteitaan muistuttamaan ihmistä enemmän ja enemmän. Englannin kielen sana android tarkoittaa sekä androidia että puhelimille ja muille mobiililaitteille tarkoitettua ohjelmistokokonaisuutta.
Heikki Poroila
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa kerrotaan Sinikka nimestä seuraavaa:
- Sinikka-nimen kantana on värin nimitys sini, josta Eino Leino muodosti erittäin aidolta kuulostavan etunimen Lallin viehättävälle tyttärelle näytelmässä Lalli (1907). Säveltäjä Toivo Kuula sai nimenomaan tästä näytelmästä nimen tyttärelleen Sinikka Kuula-Marttiselle (s. 1917). ...
Oulun kaupunginkirjaston tietokannassa on käytetty sellaisia asiasanoja kuin ”historialliset rakkausromaanit” ja ”sukuromaanit”. Tässä muutamia kirjailijan nimiä: Brent, Madeleine ; Briskin, Jaqueline; Carr, Philippa ; De la Roche, Mazo; Deforges, Regine; Deveraux, Jude; Holt, Victoria ; Lofts, Norah ; Pilcher, Rosamunde ; Utrio, Kaari. Ja miksei vanhat kunnon klassikot Forster, E.M. ja Galsworthy, John, vaikkei heitä viihdekirjallisuuteen lasketakaan. Uudempaa viihdekirjallisuutta on esim. Anna Godbersenin teokset.
Nuottikokoelmasta Merimies merta rakastaa 1.1 : Merellisiä lauluja (1978) löytyy Byssan lull -kappaleen suomennos nimellä "Hoplallaa, pata kiehua saa". Uudempi käännös löytyy Tarujen saari -yhtyeen levyn Sota kirottu! tekstiliitteestä. Molempia on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Sijainti- ja saatavuustiedot Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi/
Hanna-nimi esiintyy Vanhassa Testamentissa. Nimi tulee heprean sanasta "hannah" ja se tarkoittaa armoa. Samaa kantaa on myös nimi Anna.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1994)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hanna
Merilinja (engl. The Onedin Line) oli BBC:n tuottama televisiodraamasarja, jota esitettiin 1971–1980. Merilinjan tunnusmusiikkina soi Spartacuksen ja Frygian adagio Aram Hatšaturjanin baletista Spartacus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merilinja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Spartacus_(baletti)
Kyllä se kuulee suomen kielen,/ joka ymmärtää kaiken mielen -sitaatti on Mikael Agricolan Rucouskiria Bibliasta. Mikael Agricolasta löytyy hyvää tietoa Opetushallituksen kokonaisuudesta Mikael Agricolan elämä ja työ https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mikael-agricolan-elama-ja-t…. Rucouskirja Bibliasta löytyy verkosta, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/43445/p20-06_rucouskiria.pd… ja helpommin luettavana versiona, https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri1rk1_rdf.xml
Kiva kun vinkkasit genren englanninkielisen nimen. Löysin sillä lista suosituista Dark academia kirjoista https://www.goodreads.com/shelf/show/dark-academia
Kirjailijoiden teoksia on muutamia suomennettu:
Marisha Pessl: Yönäytös (elokuvallisesti etenevä kirja sijoittuu myös elokuvan maailmaan)
Eleanor Catton: Harjoitukset (katsaus nuorten taideopiskelijoiden kyyniseen maailmaan)
Joanne Harris: Herrasmiehiä ja huijareita (Poikakoulun menneisyydestä nousee murhaava kostaja)
Libba Bray: Kauhun ja kauneuden valtakunta (Kauhuromantiikkaa sisäoppilaitoksessa)
Evelyn Waugh: Mennyt maailma : kapteeni Charles Ryderin hengelliset ja maalliset muistelmat (Aatelisperheen elämän charmia ja dekadenssia…
Kaksoisvirranmaa on Mesopotamia (kreik."virtain välinen maa"). Alue sijaitsee Euftratin ja Tigriin ympärillä.
Mesopotamia on maailman vanhimpia kulttuuriseutuja. Siellä ovat sijainneet Babylonia, Assyria ja Mitannin valtakunta. nykyisin alueesta suuri osa kuuluu Irakiin, pohjoisosa Turkkiin ja luoteisosa Syyriaan. (Facta 2001)
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan näin: "Vierasta tai ulkomaalaista merkitsevällä 'muukalainen'-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalan 'muukalaine' ja lyydin 'muugalaine'. Sana on moninkertainen johdos, jonka kantavartalo on ikivanha indefiniittipronomini - > 'muu'. Tästä muodostettu muuta tai toista paikkaa merkitsevä 'muuka' ei esiinny itsenäisenä sanana, mutta kylläkin eräisiin taivutusmuotoihin kiteytyneiden adverbien vartalona, esim. 'muualla' ja 'muualle'. Muukalainen on johdos tästä 'muuka'-vartalosta. -- Suomen kirjakielessä 'muukalainen' on esiintynyt Agricolasta alkaen."
Lähde:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja ( WSOY, 2004)
Ihmisellä, jolla on auditiivinen hahmotushäiriö, on vaikeuksia hahmottaa kuulemaansa siitä huolimatta, että hänen kuulonsa on normaali. Se liittyy usein oppimisvaikeuksiin. Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-aineistohausta voit etsiä tietoa aiheesta ainakin asiasanalla oppimisvaikeudet. Se tuottaa paljon myös sinulle tarpeetonta aineistoa, mutta tarkempaakaan asiasanaa ei oikein ole. Oppimisvaikeuksista kärsiville on myös yhdistyksiä, joista saa tietoa. Internetosoitteesta http://www.lukihero.fi/index2.html löydät yhdistysten nimet ja muuta tietoa. Suomen puheopisto järjestää myös kursseja mm. hahmotushäiriöisille. Puheopiston kotisivun löydät osoitteesta http://www.puheopisto.fi/ Ehkä kannattaa kysyä myös kaupungin terveyskeskuksen…
Sanoma- ja aikakauslehtien värit eivät ole myrkyllisiä. Suomessa käytetyt painovärit ovat suurilta eurooppalaisilta väritehtailta peräisin ja ne on hyväksytty käytettäviksi joutsenmerkityissä painotuotteissa. Kollegamme Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa ovat selvittäneet asiaa. Kasviöljyä käytetään värien osana, mutta sen osuus on enimmillään vain 40 %. Painokone, paperi ja haluttu laatu sanelevat painovärin vaatimuksia, näin ollen kasviöljypohjaisten värien kanssa ei välttämättä ole mahdollista toimia. Rainaoffset painatuksessa nousee ongelmalliseksi kasviöljyjen kuivatus, sillä kuivuminen edellyttää korkeaa lämpötilaa verrattuna perinteisiin mineraalipohjaisiin väreihin, jotka asettuvat paperille.…
Pablo Nerudan runo Tämänkin hämärän... alkaa sanoilla "Tämänkin hämärän olemme kadottaneet./Kukaan ei nähnyt meitä käsikkäin tänä iltana,/ sinisen yön tulviessa yli maan". Voisiko tämä olla kaivattu runo? Se löytyy Nerudan kokoelmasta Andien mainingit Pentti Saaritsan suomennoksena. Kustantaja on Tammi, vuosi 1972.
Juomalasien yhteen kilistely eli skoolaaminen tunnetaan jo viikinkien ajoilta https://fi.wikipedia.org/wiki/Skoolaaminen
Ari Turusen ja Markus Partasen Uusi ulkokultaisen käytöksen kirja (2007) selvittää kippistelyn historiaa näin:
"Maljojen nostaminen eli skoolaus on itse asiassa muisto viikinkien ryyppyjuhlista. Viikingeillä oli tapana juoda voitonmaljana vahvaa simaa vihollisten pääkalloista. Pääkallo kolautettiin voitonmerkiksi ja sanottiin: Skull! Siis kun ruotsalainen sanoo nykyään Skål tai me skool, tarkoitammekin pääkalloa."
Jussi Raittisen Nashville, Tennessee on Hillel Tokazierin sävellys ja Kaj Westerlundin sanoitus. Kantri-käännöskappaleita on esim. juuri Jussi Raittisella, Mikko Alatalolla ja Jussi Alangolla (tai Jorma Kääriäisellä tai Kari Tapiolla). Ainakaan Kyyti- ja Viola-tietokannoista ei löytynyt nuottia Jussi Raittisen Nashville-levystä, Mikko Alatalon Kantri-levystä tai Jussi Alangon Jussi Alanko & Alligaattorit –levystä. Jos esim. näistä levyistä löytyy kuuntelemalla jokin mieluisa kappale, voidaan siitä kappaleen nimellä vielä tarkistaa, löytyykö kappaleesta nuotti tai esim. internetistä sanat. Myös Suuri pop-toivelaulukirja –teoksista voi selailemalla löytyä sopiva laulu.
Nimitys joulupukki liittyy urospuoliseen vuoheen pukiksi pukeutuneen ihmisen kautta.
Kaisu Vuolio kirjoittaa teoksessaan Suomalainen joulu (1981) seuraavaa: "Varsinaisen joulun jälkeen, paikoin jo tapanina, paikoin vasta joulun lopulla, kylien nuoret miehet alkoivat naamioituneina kulkea talosta taloon. Heidän joukossaan oli usein joulupukki, eläintä esittävä hahmo, jolla oli turkki nurinpäin päälä, toisin sanoen karvapuoli ulospäin. Päässä oli sarvet ja kasvoilla tuohesta tehty naamari. Partana oli välillä vispilä ja korviin oli saatettu asettaa puulusikat.
Tällainen pukki ei alkuaan ollut lahjojen tuoja. Päinvastoin nuorilla miehillä oli tarkoituksena kerjätä tarjoilua ja ilmaisia ryyppyjä."
Pukki pelotti lapsia, mutta huvitti aikuisia.…
Hei
Kainuun maakuntakirjastosta löytyy useita teoksia Korhosten suvusta. Ainakin neljän otsikossa puhutaan Sotkamosta ja muutkin johtavat Kainuuseen.
Alla listaus Kajaanin kirjaston kokoelmista. Voit pyytää näitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, ellet itse pääse käymään.
Asiasana: Korhonen, suku
Kotipisteryhmä: Kainuun maakuntakirjasto
Haussa löytyneitä:
1. Tanskanen, Väinö: Nilsiän Korhosia sukutaustoineen
esitettynä, 1999
2. Korhonen, Kauko: Sotkamon Korhosia vuosilta 1611 - 1734
lisätietoineen, 1994
3. Korhonen, Kauko: Erilaisia sukututkimuksia Sotkamon Korhosista :
esivanhempien tauluja, liitteineen : eri sukuhaarojen esi-isien
perheistä, 1995
4. Korhonen, Kauko: Sukututkimusta Sotkamon Korhosista : vuosisatojen
saatto…
Laila Hietamiehen teokset "Kylä järvien sylissä" (1998) aloittaa sarjan, jonka jatko-osat ovat "Siniset Viipurin illat" ja "Kesän korkea taivas".
"Mäeltä näkyy toinen mäki" -teos (1981) aloittaa sarjan, jonka jatko-osat ovat: "Maa suuri ja avara", "Hylätyt talot, autiot pihat", "Vierailla poluilla, oudoilla ovilla" ja "Edessä elämän virrat".
Löydät Laila Hietamiehen (nykyisin Laila Hirvisaaren) äänikirjat verkkokirjastosta http://hameenlinna.kirjas.to, kun rajaat haun tarkennetussa haussa koskemaan vain aineistolajia "äänikirjat".
Tähän kysymykseen on myös vastattu aikaisemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=23828155-a07…
Hietamiehen tuotanto löytyy myös kustantajan verkkosivuilta: http://www.otava.fi/…