Varhaisia ankkasuomennoksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että käännökset tehtiin tavallisemmin tanskasta tai ruotsista kuin alkuperäisestä englannin kielestä. Esimerkiksi Kulta-Into Piin nimessä on selviä yhtymäkohtia hahmon ruotsin- ja tanskankielisiin nimiin (Guld-Ivar Flinthjärta, Guldiver Flintesten). Sille, miksi suomentajat päätyivät nimen jälkiosaa muodostaessaan pelkkään Piihin (piikiveä merkitsevästä sanasta flint, joka sisältyy sekä nimen alkuperäiseen englanninkieliseen muotoon että sen pohjoismaisiin käännöksiin) ja jättivät pois sekä ruotsin "sydämen" että tanskan "kiven", en selitystä löytänyt. Ehkäpä he eivät osanneet tehdä valintaa Piisydämen ja Piikiven välillä tai yksinkertaisesti pitivät pelkän Piin…
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy mikfofilmattuna alueen sanomalehtiä. Luettelo mikrofilmatuista lehdistä löytyy kirjaston www-sivulta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/mikrofilmatut.html Ilkka-lehteä löytyy pääkirjastosta mikrofilmeinä siis vuodesta 1906 lähtien.
Pääkirjaston alakerrassa on sukututkimushuone, jossa voi lukea sanomalehtien mikrofilmejä erityisillä lukulaitteilla. Parilla lukulaitteella voi myös ottaa maksullisia (á 0,20 €) kopioita mikrofilmeistä. Lukulaitteelle kannattaa varata aika kirjaston neuvonnasta, puh. 06-416 2318. Pääkirjasto on auki talviaikana ma-pe 10-19 ja la 11-15.
Tilastokeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/index_henkilo_keh.html määritellään henkilöluokitukset sosioekonomisen aseman perusteella toimihenkilöiden ja työntekijöiden osalta yksinkertaistaen seuraavasti:
Työntekijät ovat palkansaajia, jotka osallistuvat tuotantotoimintaan eri tavoin.
Alemmat toimihenkilöt ovat palkansaajia, jotka suorittavat tavanomaista toimisto- tai myyntityötä tai toimivat ammateissa, jotka ovat kehittyneet tavanomaisen toimisto- ja myyntityön pohjalta korvaten sen. Tehtävissä on keskeistä symbolien käsittely. Raja ylempiin toimihenkilöihin on se, että alemmat toimihenkilöt sijoittuvat organisaation suoritustasolle ja tehtävissä vaaditaan suppeampaa ja vähemmän teoreettista tietoainesta…
Ensimmäisiä merkintöjä kynsilakan käytöstä on jo muinaisessa Kiinassa ja Egyptissä, mutta Euroopassa se tuli tunnetuksi vasta 1800-luvun lopulla. Kynsilakan käyttö yleistyi vasta 1920-luvulla, ensin Ranskassa ja vuonna 1932 Revlon toi markkinoille useamman värisiä lakkoja.
Terve.fi sivustolla kynsilakan kerrotaan säilyvän vuoden, jonka jälkeen sen koostumuksessa saattaa huomata muutoksia. Wikipedia kertoo kynsilakan koostuvan nitroselluloosasta, joka on liuotettu liuottimeen ja värjätty pigmenteillä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1935897__Stoselli%20leigh_…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kynsilakka
http://tinynaildesign.blogspot.fi/2012/10/kynsien-historiaa-osa-2.html
Punahiuksisuutta määrittelee MC1R-geeni, jota kaikilla on kaksin kappalein: yksi isältä ja yksi äidiltä. MC1R-geeni vaikuttaa pheomelaniinin tuottoon. Jos kumpikin MC1R-geeni puuttuu tai ei toimi, ihmisestä tulee punahiuksinen. Myös silmien väri määräytyy eri geenien toiminnan mukaan: geenit vaikuttavat silmien pigmenttipitoisuuteen.
Ihmisen elinkaaren aikana eri geenit voivat jostain syystä aloittaa tai lopettaa toimintansa. Yleensä tällaiset muutokset tapahtuvat ennen aikuisikää. Aikuisiällä tapahtuvat geenimuutoksiin voivat vaikuttaa erilaiset ulkoiset tekijät, esimerkiksi stressi. Jos hiusten tai silmien väriä määrittävien geenien toiminta muuttuu, myös niiden väri muuttuu. Jos MC1R-geenin toiminnassa ilmenee siis jossain vaiheessa…
Ikävä kyllä, vaikuttaa siltä, että Siilinkari kuuluu niihin paikkoihin, joiden nimien synty ja nimeämisperusteet ovat pelkkien arvailujen varassa. "Ehkä se joskus ammoin näytti jostain suunnasta katsoen siililtä. Yhteyttä Reuharinniemen lapinraunioihinkin on väläytelty", kirjoittaa Tuomo Koivisto Tammerkoski-lehdessä julkaistussa Siilinkaria käsittelevässä kirjoituksessaan.
Kielitieteilijät ovat selittäneet suomalaisten siili-alkuisten paikannimien perustuvan saamen kielen 'talvikylää' merkitsevään sanaan siida. Näin esimerkiksi Siilinjärven nimen muotoutuminen on selitetty siten, että se on alun perin ollut Siidinjärvi, ja asu Siilinjärvi on syntynyt, kun nimi on seudulla eräilleiden hämäläisten murteen vaikutuksesta mukautunut…
Suvivalssi löytyy useammasta kokoelmasta, esim. Love: kun katsoit minuun (2005). Tämä kesä on rakkauden aikaa-nimellä ei löydy mitään, mutta Kesä on rakkauden aikaa löytyy esim. Matti & Teppo: Suuret valssisuosikit (1995).
Saatavuuden voi tarkistaa http://www.lapinkirjasto.fi
jossa mennään aineistohaku ja varaukset > haku, jossa mahdollisuus rajata nuottiin.
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo, että Kolu on kehittynyt sukunimeksi talon- tai kylännimestä, joka taas pohjautuu johonkin luontonimeen. Kolu-nimien ydinaluetta ovat Satakunta ja Häme, missä tunnetaan sana kolu merkityksessä 'kivikko, louhikko'.
Osviittaa Titanicin potentiaalisesta maksimaalisesta käyttöiästä antavat sen sisaraluksen Olympicin vaiheet. Olympicin vesillelasku tapahtui lokakuussa 1910 ja se teki neitsytmatkansa kesäkuussa 1911. Vuonna 1927 laivan rakenteisiin kohdistettiin pakollinen tarkastus, jossa todettiin aluksen jo alkavan kärsiä korroosion vaikutuksista. Tämän jälkeen se lisättiin rakenteellisen kulumisen vuoksi erikoistarkkailussa olevien laivojen listalle. 1930-luvulla kaksikymmenvuotista laivaa pidettiin jo palvelusvuosiensa loppua lähestyvänä. Olympic poistettiin lopulta liikenteestä vuonna 1935 - omistajat eivät enää uskoneet 25 vuotta vanhan aluksen mahdollisuuteen läpäistä seuraavaa pakollista merikelpoisuustarkastusta. Viimeisen New Yorkin -…
Nimi tulee hepreankielisestä sanasta Elijah, joka tarkoittaa Jumalani on Jahve. Nimi on ollut Suomen ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 2000 alkaen. Tunnetuin suomalainen Eliel lienee arkkitehti Eliel Saarinen.
Nokkahuilulle löytyy runsaasti erilaista opintoaineistoa, joissa on usein näytetty esimerkiksi sormitukset selvästi ja konkreettisestikin kuvin. Tosin suomenkielellä konkreettisimmin asiaa käsittelevät teokset on tarkoitettu lapsille esim.
Fazerin julkaisema Alpo Luimulan Nokkahuilutie : alkeiskoulu ryhmäopetukseen
Edellenkin voi suositella myös Fabian Dahlströmin nokkahuilukouluja Sopraanonokkahuilukoulu ja sitä vähemmän konkreettinen alttonokkahuilukoulu Flauto dolce.
Hyvä sarja aloittelijalle on Egil Cederlöfin Me soitamme nokkahuilua. Siinä on erikseen osat sopraano/tenorinokkahuilulle ja alttonokkahuilulle.
Jos musiikin teoria kaipaa kertausta, niin Päivi Paulin-Hämäläisen Pieni puhaltaja -tehtävävihkonen on ihan aikuisellekin…
Runo on osa Tommy Tabermannin runosta kokoelmasta Aistien alamainen (1995). Se löytyy myös hänen kokoelmastaan Runot 1970-2010 (2010).
Runo alkaa "Minä olen huono kävelemään tasaista tietä". Muistamasi kohta menee tarkalleen näin:
"Minä olen mäkisten matkojen mies,
huono kävelemään tasaista tietä,
mahdottomien jyrkänteiden lapsi"
Mainioissa kielipakinoissaan Ernst Lampén käsitteli pätö-sanaa kahdessa yhteydessä: merkitykseltään jokseenkin yhtenevän eto-sanan kanssa ja suhteessa sanaan pätevä.
"Eto-sana tällaisenaan ei koskaan merkitse muuta kuin pienuutta, vähäpätöisyyttä, mutta ilmaisee samalla ihmettelyä siitä, että tämä vähäpätöinen on saanut suuria aikaan. 'Eto l. pätö asiasta viihtivät riiellä'."
"Pientä ja pienuutta [pätö] merkitsee niinkuin etokin ja on yhtä taipumaton kuin eto ja aitokin."
"Mutta pätevähän merkitsee vallan toista ja on yleisesti kirjakielessäkin käytännössä kaikkine johdannaisineen, kuten pätevyys, epäpätevä, epäpätö. Siis tässä viimeisessä esimerkissä pätö-sanaa on käytetty pätevän asemesta. -- Pätö olisi niin ollen pätevän kielteinen…
Veikkaisin että kyseessä on satukuunnelma "Kadonnut lahjasäkki" vuodelta 1977. Sitä on vielä joissakin kirjastoissa, joten sitä voi kaukolainata. Myytävänä tuskin enää löytyy.
Mihail Lermontovin runosta Vyhožu odin ja na dorogu (1841) on olemassa useampikin suomennos.
Lahden runotietokannan mukaan runon ovat suomentaneet V. K. Trast ja Armas Äikiä. Trastin suomennos on luettavissa teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (1936, s. 112 – 113). Äikiän suomennos sisältyy teokseen Mihail Lermontov: Runoja ja runoelmia (Petroskoi, 1947, s. 50 – 51).
Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja Helmetissä
Runoja ja runoelmia Helmetissä
Olli Hyvärinen suomensi runon vuonna 2020 julkaistuun Lermontovin runojen kaksikieliseen kokoelmaan Kultaa ja myrkkyä (Atrain&Nord, s. 170).
Kultaa ja myrkkyä Helmetissä
Mihail Lermontovin suomennettuja runoja…
Etunimille, ja sanoille muutenkin, tehdään kielissä usein erilaisia hellittely- tai muita muotoja. Naisten etunimien pääte -ina juontuu latinan deminutiivista, eli ns. pienennysmuodosta. Esimerkiksi Anna-nimistä tyttöä voitiin kutsua Pikku-Annaksi, eli ”Anninaksi”. Vastaavasti suomen kielessä voidaan mieltää deminutiiviksi nen-pääte esimerkiksi sanoissa ”tyttönen” (pieni tyttö) tai ”lapsonen” (pieni lapsi). Muita suomen pienennysmuodon päätteitä ovat -kka, -ke, ja kaksoismuoto -kkanen, kuten sanoissa ”piirakka” (pieni piiras), ”linnake” (pieni linna) ja ”lapsukainen” (pieni lapsi). Ylemmän esimerkin Anniinan, tai Anninan), suomalainen vastine voisi siis olla ”Annukka” (Pikku-Anna).Lähde: Kielitiede:deminutiivi – Tieteen termipankki
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee runsaasti (useita kymmeniä) saksankielisiä lehtiä, niin yleisaikakaus-, harraste- kuin sanomalehtiäkin.
Parhaiten saksankielisiä lehtiä voit hakea HelMet - aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) siten, että valitset hakutavaksi Opastettu haku ja sen alta sanahaku-linkin. Sanahaussa voit hakusanaksi antaa esim. lehti, sekä rajata aineiston (lehdet) ja kielen (saksa), niin saat listan kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulevista saksankielisistä lehdistä.
Halutessasi voit lisäksi rajata haluamasi kirjastot. Jos haluat tietyn aiheisia esim. sisustuslehtiä niin hakusanaksi tulee "lehti sisustus" tai jos haluat naistenlehtiä niin hakusanaksi voit laittaa "naistenlehdet", ja sitten tietenkin ne…
Kyllä voi. GDPR-asetus vaatii, että henkilötietoja säilytetään vain niin kauan, kun se on käyttöä varten tarpeen.
Helmet-kirjastossa asiakkaiden tiedot poistetaan, jollei korttia ole käytetty kolmeen vuoteen.
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1945 yhteensä 95 758 lasta. Vuoden 2020 lopussa Suomen väestöön kuului 59 702 henkilöä, jotka olivat 1945 syntyneitä eli tuolloin 75-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1945 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1945, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
75-vuotiaiden ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1945 syntyneistä henkilöistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2020 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja…
