Postin verkkosivujen mukaan kuluttaja/käteisasiakkaat eivät saa Postin kautta lähettää vaaralliseksi aineeksi luokiteltuja aineita tai esineitä postilähetyksinä. Vaarallisiksi aineiksi luokitellaan muun muassa palavat nesteet, esim. parfyymit/hajuvedet.
Ks. tarkemmin Postin verkkosivuilta.
http://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/hinnatjaohjeet/kielletytlahetykset…
Kaupallisista kuriiri- ja logistiikkayrityksistä esim. DHL kehottaa verkkosivuillaan ottamaan yhteyttä turvallisuusneuvonantajaansa vaarallisten aineiden osalta, jollaisiksi mm. havuvedet voidaan luokitella.
http://www.dhl.fi/fi/express/lahettaminen/ohjeita_lahettamiseen/vaarall…
Kustannuksista saa tietoa palvelujen tarjoajilta.
Ahvenanmaan ruokakulttuurista voit saada tietoa monista kirjoista, jotka käsittelevät suomalaisia perinneruokia. Tässä muutamia esimerkkejä kirjoista:
Finlandssvenska matboken (Finlands svenska Marthaförbund, Schildt 1991) teoksessa käsitellään laajemmin suomenruotsalaista ruokaperinnettä mutta Ahvenanmaata myös erikseen.
Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt - Rosita Frimanin reseptikirja (Myrsjö invest 2002)
Kotomaamme ruoka-aitta - Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat (Jaakko Komonen, Patakolmonen ky 1988) Ahvenanmaan osuudessa on reseptejä paikkakunnittain ruotsiksi
Skärgådssmak - matuppöevelser från Skärgårdssmak (Lahti, Studio Avec Audiovisual 2002, teksti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi) Skärgårdssmak-hankkeen ruokakirja, joka ei…
Kristinuskon vaikutus on ollut valtaisa. Olisi melkein helpompaa kysyä toisin päin: Mihin kristinusko ei ole vaikuttanut? Seuraavissa kirjoissa on perustietoa kristinuskosta: 1. Maailman uskonnot, elävän uskon perusteet (1994), 2. Kristinuskon historiaa 2000, osat 1 ja 2 (1999) ja 3. Luoma, Matti: Länsimaiden kaksi uskontoa: kristinusko ja rationalismi (1991). Myös internetistä esim. osoitteista http://www.htk.fi/kirjasto/uskonto2.htm ja http://video.helsinki.fi/studia/studia_generalia_2000.htm löytyy aiheeseen liittyvää tietoa.
Suosittelen, että otat yhteyttä Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen asumisterveysneuvonnan palvelunumeroon 09-310 15 000, (ma, ke–pe: klo 9–12, ti klo 9–15).
Ympäristökeskuksen sivuille on myös kerätty sisätilojen tuholaisiin liittyvää tietoa.
http://sisatilojentuholaiset.fi/
Uuden suomalaisen nimikirjan, 951108948X, mukaan nimi Janna on muunnos nimestä Juliaana. Tämä on puolestaan Juliuksesta johdetun Julianus-nimen sisarnimi. Edelleen samassa kirjassa kerrotaan, että Juliaana-nimi on ollut almanakassa Nikomedeiassa Istanbulin itäpuolella n. 303 Diocletianuksen vainoissa surmansa saaneen naismarttyyri Julianan muistoksi. Tämän muistopäivän ensimmäinen kalenterimerkintä on vuodelta 1332.
Lapin alueella Kaleva tulee useampaan kirjastoon, https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1313443, mutta tuohon Lapin kirjaston tietueeseen Finnassa ei ole merkitty, minkä vuoden lehdet kirjastoista löytyvät. Siksi on hyvä tarkistaa esim. Rovaniemen kirjastosta, onko tuon päivämäärän lehteä jäljellä, https://lapinkirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85728
Monihaku.kirjastot.fi mukaan Kalevan numerot vuosilta 1909-1980 löytyvät Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Siellä sen saa tilattua lukusalikäyttöön.
Kopion lehdestä saa tilattua lomakkeella 6€ hintaan.
Oulun kaupunginkirjastossa on Kaleva-lehtiä mikrofilmillä, sieltäkin voi tiedustella, onko tuon päivän lehteä siellä, https://www.ouka.fi/oulu/…
Ilkka Remes on salanimi, jonka kirjailija omaksui itselleen ensimmäisen kirjansa julkistamisen myötä. Ilkka Remeksestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ja Vastausarkistosta löytyy melko runsaastikin tietoa kirjailijasta itsestään.
Lohjan kaupunginkirjastossa on säilytetty myös lehtiä ja lehtiartikkeleita, joissa kerrotaan Ilkka Remeksen elämästä ja perheestä. Niitä voit nyt kysyä pääkirjastosta.
Vuonna 2004 samaan kysymykseen vastattiin Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelussa. Siihen vastaukseen on vaikea keksiä mitään lisättävää.
Heikki Poroila
Hyönteisten tunnistamisessa ja mahdollisessa torjunnassa suosittelen kääntymistä ammattilaisten puoleen. Esimerkiksi tuholaistorjuntaa tarjoavia palveluita voi etsiä Google-haun kautta kirjoittamalla hakukenttään tuholaistorjunta ja paikkakunnan nimi.
Hyönteisen tunnistamisen avuksi voisi käyttää lisäksi mm. seuraavia lähteitä:
Makupalat.fi -linkkitietokannasta osoitteessa https://www.makupalat.fi/ löytyy linkkejä aiheeseen liittyen. Linkit saa haettua kirjoittamalla sivuston vasemmassa yläkulmassa olevaan hakukenttään sana hyönteiset.
Kirjallisia lähteitä voi hakea esimerkiksi asiasanalla tuhohyönteiset. Helmet-kirjastojen kokoelmasta löytyi kyseisellä asiasanalla mm. seuraavat teokset:
- Nummi,…
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (1994)
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (2000) Hotakainen kertoo itse kirjoittamisestaan. Hotakaisen teosta Bronks puolestaan käsitellään kirjassa Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (1997). Hotakaisesta on myös runsaasti lehtiartikkeleita. Niitä voit hakea esim. Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjaston työasemilta.
Katri Ylanderin Mansikkamäki-laulu on laulajan Katri Ylander –nimisellä levyllä. Laulujen sanat löytyvät levyn tekstilipukkeesta. Nuotteja kappaleeseen ei ainakaan vielä ole saatavilla.
Palvelussamme on ennenkin kysytty ruplan arvoa viime vuosisadan alussa ja näin on vastattu:
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen http://www.snynumis.fi/ neuvonta suositteli kääntymistä Suomen Pankin tutkimusosaston puoleen http://www.suomenpankki.fi/fi
Tuon ajan rahoista kerrotaan esim, Tuukka Talvion kirjassa Suomen rahat (Gummerus 1993)
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Kuntoluokassa 0 hinta on 1,50 euroa ja kuntoluokassa 01 0,50 euroa. Muille kuntoluokille ei ole määritelty hintaa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Tietoa Anna-Leena Härkösestä löydät esimerkiksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Kirjaston käytettävissä olevasta lähteestä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Sukunimet" (Otava, 2000) ei löytynyt mainintaa "Taipanen” –nimen alkuperästä.
Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka ylläpitämässä nimiarkistossa on yli 2,2 miljoonaa nimitietoa Suomen eri paikkakunnilta.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan
maksutta paikannimien, suku- ja etunimien käyttöä koskeviin kysymyksiin, maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 9.30–11.30. www.kotus.fi
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa tiistaisin ja…
Suuren käsityölehden numero10/2003 on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan
toimipisteestä. Lehteä ei lainata, mutta siitä voi ottaa paikan päällä valokopioita. Suuren käsityölehden numeroita säilytetään vuodesta 2003 lähtien. Sitä vanhempia numeroita ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Internetistä löytyy koirille tarkoitettujen neuleiden ohjeita mm. osoitteista
http://www.borderterrieri.net/page8.php
http://www.elisanet.fi/mikkojainto/vaatteita.html
http://terrieri.net/modules.php?name=News&file=article&sid=202
http://www.saunalahti.fi/glottis/karderobi.htm
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Anna-Leena Härkönen tuntuu olevan erittäin suosittu tutkielman kohde. Kysy kirjastonhoitajalta -palveluunkin on tullut Härkösestä kyselyjä jo useamman kerran. Niinpä löydät hyviä lähteitä jo menemällä osoitteeseen: http://www.kirjastot.fi ja kirjoittamalla oikeassa yläkulmassa olevaan hakukenttään "Anna-Leena Härkönen" ja valitsemalla hakukohteeksi "Kysy kirjastonhoitajalta" -arkiston.
Lisäksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löydät paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Tietoa kirjailevista serkuksista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.:Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, BTJ KIRJASTOPALVELU 2001. Kirja löytyy kirjastoista, toisista ikävä kyllä vain käsikirjastokappaleena. Lisätietoa saa netin osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Se on Oulun kaupunginkirjaston nuortenkirjasivusto.
