Kysymyksesi ei ole lainkaan outo. Myös aikuiset kysyvät tätä asiaa varsin usein.
Voit tulostaa kännykästäsi pdf-muotoisen tai kuvaliitetiedoston (jpeg, bmp, tiff). Sitä varten sinun pitää luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tämän jälkeen voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Kirjaston henkilökunta auttaa sinua tarvittaessa. Helsingin kaupunginkirjastossa viisi ilmaista…
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy mikfofilmattuna alueen sanomalehtiä. Luettelo mikrofilmatuista lehdistä löytyy kirjaston www-sivulta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/mikrofilmatut.html Ilkka-lehteä löytyy pääkirjastosta mikrofilmeinä siis vuodesta 1906 lähtien.
Pääkirjaston alakerrassa on sukututkimushuone, jossa voi lukea sanomalehtien mikrofilmejä erityisillä lukulaitteilla. Parilla lukulaitteella voi myös ottaa maksullisia (á 0,20 €) kopioita mikrofilmeistä. Lukulaitteelle kannattaa varata aika kirjaston neuvonnasta, puh. 06-416 2318. Pääkirjasto on auki talviaikana ma-pe 10-19 ja la 11-15.
Kappale Ennen kuolemaa löytyy esim. Vesa-Matti Loirin cd-levyltä, jonka nimi on Vesa-Matti Loiri. Ennen kuolemaa sisältyy myös Arja Saijonmaan cd-levyyn La Cumparsita. Myös Topi Sorsakoski esittää ko kappaleen levyllä Hurmio.
Mustangsien levyllä Going doing on Avant de mourir. Avant de mourir on myös Tea-Time Ensemblen levyllä Original tea-time music sekä Kaarlo Pennasen Pisaroita 60-vuotistaipaleelta-levyllä.
Saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saatte netistä Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
Runo on osa Tommy Tabermannin runosta kokoelmasta Aistien alamainen (1995). Se löytyy myös hänen kokoelmastaan Runot 1970-2010 (2010).
Runo alkaa "Minä olen huono kävelemään tasaista tietä". Muistamasi kohta menee tarkalleen näin:
"Minä olen mäkisten matkojen mies,
huono kävelemään tasaista tietä,
mahdottomien jyrkänteiden lapsi"
Varmaa vastausta kirjastossamme olevien lähteiden perusteella en voi antaa. Seuraavia tietoja onnistuin jäljittämään:
RT-kortisto 61-10606 : Juomavesikaivot. Rakennustietosäätiö, 1996.
s. 4: Porakaivon syvyydet vaihtelevat yleensä 30...120 metriin. Yleensä syvyydeksi riittää 50...60 metriä. Koska kallioperän rakoilu useimmiten vähenee syvyyden kasvaessa runsaasti yli 100 metrin syvyisiä kaivoja ei kannata tehdä.
Luokka 66.93 KYS
KYSYMYKSIÄ kaivoista = Frågor om brunnar / Toivo Lapinlampi ... [et al.]
Helsinki : Suomen ympäristökeskus : Edita, jakaja, 2001
s.46: Kuinka syvä kallioporakaivo yleensä on?: keskimääräinen syvyys on 60-80 m, vaihdellen 20 ja 150 metrin välillä
Internetistä löysin tietoja syvemmistä kaivoista:
Kosken kunnassa on…
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo, että Kolu on kehittynyt sukunimeksi talon- tai kylännimestä, joka taas pohjautuu johonkin luontonimeen. Kolu-nimien ydinaluetta ovat Satakunta ja Häme, missä tunnetaan sana kolu merkityksessä 'kivikko, louhikko'.
Pentti Lempiäisen kirjassa: Suuri etunimikirja (1999) sanotaan Tomi –nimestä seuraavaa:
Tomi ja Tommi ovat muunnoksia Tuomaasta, Suomen almanakassa kumpikin apostoli Tuomaan päivänä 21.12. Tomi on vuodesta 1973 lähtien almanakassa.
toinen nimikirja: Anne Saarikalle - Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kertoo Tomista seuraavaa:
Tomi on suomalainen muunnelma ruotsinkielisestä almanakasta löytyvästä nimestä Tom, joka taas palautuu nimeen Tomas. Kaikkien näiden pohjana on aramean nimi Thoma, jonka merkitys on ”kaksonen”. Samaa alkuperää olevista nimistä Tuomas on Suomessa ollut kaikkein suosituin.
Tomi on ollut tavanomainen nimi maassamme 1960-luvulta lähtien. Se on yleinen varsinkin 1970-80-luvuilla syntyneiden…
Sukunimi-infon mukaan Suomessa käytettävä Winter-sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Myös kirjoitusasua Vinter näkyy käytettävän. Ruotsissa Winter oli kahden vanhan aatelissuvun nimi 1600-luvulla. Nimi saapui Ruotsiin Johan Henrik Winterin kautta Ruotsin Liivinmaasta.
Sukunimi perustuu kantagermaanin sanaan *wintruz, joka esiintyy nykyään englannissa sanana winter, saksassa Winter ja ruotsissa vinter. Se ei siis perustu englantiin, vaan kehittyi englannin sanan kanssa.
Sukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/winter.html
Winter, Wikipedia (ruotsiksi): https://sv.wikipedia.org/wiki/Winter
Kivillä ei ole parantavia ominaisuuksia. Jos vatsa vaivaa, tulee kääntyä lääkärin puoleen.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy asiasanalla "kiviterapia" aihetta käsitteleviä kirjoja. On kuitenkin muistettava, että nämä ovat näennäistieteellisiä teoksia eivätkä vakavasti otettavia terveystiedon lähteitä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skiviterapia__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt
Laulu rakkaudelle - Secret song Suomi -ohjelman ensimmäisessä ohjelmassa 25.12.2020 Irina Björklund lauloi Jorma Uotiselle kappaleen Balladi elokuvasta Klaani. Hän lauloi sen ranskaksi. Ranskankielinen käännös oli myös Irina Björklundin ja nimeltään La ballade du film le Clan.
https://www.epressi.com/tiedotteet/musiikki-ja-viihde/luvassa-uskomatto…
Kappale on Mika Kaurismäen elokuvasta Klaani - tarina Sammakoitten suvusta. Kappaleen on säveltänyt Anssi Tikanmäki ja sanoittanut Juice Leskinen. Elokuvassa sen lauloi Päivi Portaankorva, mutta sen on esittänyt ja levyttänyt moni muukin.
Cd-levyllä Films : Musiikkia Mika Kaurismäen ohjaamiin elokuviin (Anssi Tikanmäki) sillä on englanninkielinen nimi (Ballad of the Clan),…
Internetistä löytyi sivusto, johon on kerätty erilaisia hyönteisiin liittyviä ennätyksiä. Urospuolisen paarman (Hybomitra hinei) huippulentonopeus on sivuston mukaan 145 km/h.
Sivuston alaosassa on taulukko eri hyönteislajien lentonopeuksissa. Diptere/tabanidae-ryhmän alta löytyy muidenkin paarmalajien nopeuksia. Taulukossa lentonopeudet on ilmaistu metriä/sekunnissa, joten km/h-muodossa olevan lukeman saat kertoimella 3,6.
Linkki:
http://ufbir.ifas.ufl.edu/chap01.htm
"Kapteeni Aika (= U. F. O.)" on Jorma Toiviaisen suomeksi sanoittama versio ranskalaisen laulajan Dalidan esittämästä kappaleesta "Captain Sky (OVNI)". Kappaleen sävelsivät italialaiset Pino Massara, Toto Cutugno ja Vito Pallavicini. Ranskankielisen sanoituksen kirjoitti Eddy Marnay. Ranskankielisen Wikipedian mukaan kappaleessa oli kuitenkin alun perin italiankieliset sanat, jotka Marnay käänsi ranskaksi. Kappale on sittemmin käännetty suomen lisäksi myös ainakin saksaksi, kreikaksi ja venäjäksi, mutta italiankielisestä versiosta ei löydy julkaisutietoa.
Laulun nimi on "Nää maat", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Antti Kleemola. Laulu alkaa: "Virtaa virtaa joki hiljalleen". B-osassa lauletaan: "Nää maat ja mannut, oon niistä voimaa saanut".
Laulun nuotti löytyy esim. Esa-Markku Juutilaisen ja Tapio Kukkulan nuotista Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi ja samojen tekijöiden nuotista Intro.
Laulu on myös levytetty. Se löytyy Jouka-yhtyeen cd-levyltä Kulkurit. Antti Kleemola laulaa ja soittaa itsekin tässä yhtyeessä. Jouka-yhtyeen levytys löytyy myös cd-levyltä Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi : kuuntelu-CD. Pelkkä säestys lauluun löytyy cd-levyltä Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi : komppi-CD.
Kirjastokortin saamiseksi ei ole nähty tarpeelliseksi laittaa alueellisia rajoituksia. Kirjastokortin on siis voinut hankkia koti-, opiskelu-, työ- tai kesämökkipaikkakunnalle, joissa kaikissa on voinut olla omat tarpeensa kortin hankkimiselle.
Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoihin saa kirjastokortin, vaikkei olisikaan opiskelijana kyseisessä oppilaitoksessa.
Jalkaväkirykmentti 23:n osuudesta Vuosalmen taisteluihin löytyy melko hyvin kirjallisuutta. Tietoja tapahtumista ja taustoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Ahto, S., & Pirilä, V. (1989). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 2, 1919-1944. Otava.
Isonkyrön sotahistoriatoimikunta. (1980). Isokyröläiset talvi- ja jatkosodassa 1939-1945. Isokyrön kunta.
Määttä, V. (2010). Lakeuksien eversti Matti Laurila. Ajatus.
Sorko, K. (2011). Laurilan verikoirat: Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1978). Talvisodan historia: 2, Sotatoimet Karjalan kannaksella. WSOY.
JR 23:n rykmenttitason sotapäiväkirja sekä I pataljoonan 1. komppanian sotapäiväkirjat maaliskuulta…
Tanska ja Ruotsi, johon Suomi kuului vuoteen 1809, olivat 1800-luvun alkuun saakka usein sotatilassa keskenään. Itse asiassa voisi puhua suorastaan perivihollisista. Taistelua käytiin Pohjolan yliherruudesta. Sotatoimialueita olivat Etelä-Ruotsi, jossa Tanska menetti viimeiset alueensa vasta v. 1658, Ruotsin läntinen raja - Norja kuului Tanskalle keskiajalta vuoteen 1814 - ja myös Jyllannin niemimaa ja Tanskan saaret, esim. v. 1643 ruotsalaisten Saksassa 30-vuotisessa sodassa oleva armeija hyökkäsi Tanskaan etelästä käsin. Nämä sodat eivät välittömästi koskettaneet Suomea, vaikka suomalaisia tietysti palveli Ruotsin joukoissa niin upseereina kuin rivimiehinäkin.
Pohjoismaisen valtataistelun sotatoimialueeksi Suomi joutui lähinnä 1500-…
Kielitoimiston sanakirjassa on sanasta vanuttaa seuraavat tiedot:
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
vanuttaa
1. käsitellä vars. villaa t. villakangasta t. -vaatetta siten, että se vanuu, huovuttaa; vrt. vanua 1. Villan vanuttaminen huovaksi.
2. venyttää, vaivata tms. Vanuttaa taikinaa.
3. kuv. Kissanpoika joutui lasten vanutettavaksi riepoteltavaksi, retuutettavaksi.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Helmer Kalas on oikea nimi.
Väestörekisterikeskuksen sukunimihaun mukaan Kalas-nimisiä ei ole elossa, mutta on ollut kaksi henkilöä sillä nimellä. Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kuopion lyseon oppilasmatrikkelista löytyy seur. tieto:
”Kalas (Kilkki), Kaarlo Helmer, s. 1.7.1921 Rantasalmella, vanhemmat pol. konst. August Evald Kilkki ja Martta Huopalainen. Tuli VII lklle Mikkelin lyseosta, yo 1940. Toiminut liikealalla mm. Italiassa, Suomessa ja Ruotsissa. Osall. 2. maailmansotaan SS-joukoissa Saksan itärintamalla ja jatkosotaan, luutnantti. Puoliso v.1948 Gina Fuser”. Ilmeisesti Helmer Kalas on muuttanut myöhemmin sukunimensä Kilkistä Kalasiksi. Nimeä Kaarlo Helmer…
Erittäin hyvä kysymys, johon en valitettavasti löytänyt hyää vastausta. Toivottavasti joku lukijoista voisi kertoa asiasta tarkemmin.
Jalkapallon historia on pitkä ja vaiheikas. Aikaisinta jalkapalloksi tunnistettua peliä pelattiin Kiinassa jo 3.-2. vuosisadalla eaa. Mainintaa kentän koosta ei ole.
https://www.footballhistory.org/
https://www.fifa.com/about-fifa/who-we-are/the-game/index.html
Euroopassa jalkapalloa pelattiin aluksi Laskiais-ajan huvina. Mitään rajattua kenttää, maalia, pelaajien tai pallojen määrää ei välttämättä ollut.
Pelit saattoivat alkaa kahden kylän välistä maantieltä ja edetä yhtenä mellakkana toisen kylän alueelle. Jalkapalloa pelattiin myös kaupunkien toreilla ja kaduilla, ilman kummenpaa kenttää.…
Silkki-Saara-näytelmä perustuu romaaniin "Irene - helsinkiläisen 'Kamelianaisen', Silkki-Saaran muistelmat", kirjoittanut Eric von Schantz. Romaani ilmestyi v. 1948 hämeenlinnalaisen Nide-kustantamon kustantamana.
