Tuoretta tietoa ja opastusta yritystä perustavalle ja hoiva-alan yrittäjälle löytyy mm. seuraavista teoksista: Holopainen: Yrityksen perustajan opas (2006), Puustinen: Avain omaan yritykseen (2006), Sairaanhoitaja yrittäjänä (2006) ja Tenhunen: Yrittäminen sosiaali- ja terveysalalla (2004). Kaikkia näitä teoksia voi lainata tai varata kirjastosta. Myös esim. YritysSuomen sivuihin kannattaa tutustua: http://www.yrityssuomi.fi/liston/portal/page.lsp?r=3678&l=fi.
Sakari Topeliuksen runo Äitini on ainakin seuraavissa teoksissa:
Suomen kansalliskirjallisuus, osa 9,(1941), (runon suomentaja Otto Manninen)
Suuri ohjelmakirja, toim. Yrjö Karilas, (1962), (runon suomentaja Alpo Noponen)
Iltojemme iloksi: juhlaohjelmistoa, (1947), (runon suomentaja Alpo Noponen).
Mannisen ja Noposen suomennokset eroavat hieman toisistaan.
Opetushallitus määrittelee tehtäviä, joissa vaaditaan tietty tutkinto tai tietyt opinnot http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/suome…
Muotoilun käsitteitä ja määritelmiä sekä tietoa muotoilualan ammateista on Teollisuustaiteen liitto Ornamon sivuilla http://www.ornamo.fi/index/12?pageId=249 .
Tietoa ammateista tarjoaa TE-keskuksen ammattinetti http://www.ammattinetti.fi/ammatit/haku ja http://www.te-palvelut.fi/te/fi/pdf/isco.pdf .
Graafinen suunnittelija: http://www.graafinen.com/suunnittelu/graafinen-suunnittelu-pahkinankuor…
Terveydenhuoltoalalla on suojattuja ammattinimekkeitä http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet . Myös asianajaja on suojattu ammattinimeke.
Kyseessä ovat todennäköisesti useat tekijät (esim. pesuaineet). Yksi selitys voisi olla heidän tapansa polttaa tuoksuvaa kiveä hiilien päällä. Savun tuoksua tartutetaan mm. hiuksiin. Somalikulttuurista voisi kysyä lisää esim. Turun Kulttuurikeskuksen Kansainvälisestä kohtaamispaikasta puh. 273 8373.
Joissakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on palautusluukku, jonka kautta voi palauttaa kirjoja ja muuta aineistoa kirjaston ollessa kiinni. Palautukset ovat silloin asiakkaan vastuulla, ja ne palautetaan järjestelmään vasta seuraavana aukiolopäivänä. Kovin monessakaan kirjastossa ei palautusluukkua ole, joten kannattaa tarkistaa asia ennen kuin yrittää palauttaa kirjoja sulkemisajan jälkeen.
Nimesi alkuperää selvitetään mm. kirjassa: Lempiäinen, Pentti, Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Samaisesta hyllypaikasta 88.29.löydät myös kirjan: Kutsu vaikka kukkaseksi, jossa selvitetään nimen Margareta alkuperää.
Rita lienee alkuaan ollut lyhenne Margaretasta.
Kannattaa lähettää kysymys Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle Kotukselle seuraavalla lomakkeella:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Junes on luultavasti johdettu sanasta June, joka tarkoittaa englanniksi kesäkuuta. June (latinaksi Iunius) taas luultavasti tulee roomalaisten rakkaudenjumalan Junon nimestä. Kesäkuu (latinaksi Junonius) on nimetty Junon mukaan, sillä sitä pidettiin hyvänä ajankohtana avioliiton solmimiseen.
Lähteet:
https://www.dictionary.com/e/june/
https://en.wikipedia.org/wiki/June#Etymology_and_history
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juno
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2007/11/vieraskieliset-kuukaudet.html
Kirjastossamme ei ole kattavaa perinnetiedon arkistoa, mutta sellainen löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta. Seuraavan linkin avaamien yhteystietojen ja tietopalvelulomakkeen avulla voisitte kysyä asiaa sieltä.
https://www.finlit.fi/tietoa-meista/kysy-skslta/
Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Paras tapa tutustua klassikkoteokseen on lukea se itse. Tuntematon sotilas kuuluu joka kirjaston kokoelmiin, joten sen saa helposti käsiinsä kirjaston kautta. Tuntemattoman sotilaan juonesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksia löytyy haulla Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon+sotilas. Edvin Laineen ohjaama Tuntemattoman sotilaan elokuvaversio on katsottavissa Elonetissä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528
Tällä hetkellä E-kirjastoa ei voi käyttää tietokoneella tai selaimella. Tämä ominaisuus on kuitenkin kehitteillä ja saatavilla myöhemmin. Kansalliskirjasto kertoo E-kirjaston usein kysyttyjen kysymyksien sivulla aiheesta näin: "E-kirjasto julkaistaan ensin mobiilisovelluksena, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin."
Tämän sanonnan alkuperästä ei valitettavasti löytynyt tietoa. Erkki Karin kirjassa "Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja" (Otava, v. 1993) todetaan vain, että "hauki on kala" on itsestään selvä hokema.
Tämä aivastusloru on vanha lastenloru, josta on eri kielillä, myös suomeksi, eri versioita. Alkuperäistä lienee mahdotonta löytää. Wikipedia (artikkeli sneeze/aivastus) kirjaa englanniksi kolme erilaista, yhden espanjan- ja yhden ranskankielisen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk%3ASneeze
Joissakin versioissa aivastuksiin liitetään myös viikonpäiviä. Kirjassa Hanhiemon runoja, johon on koottu mm. loruja ja muuta englantilaista lastenperinnettä, liitetään mukaan myös viikonpäivät. Kaija Pakkasen suomennoksessa vuodelta 1977 loru alkaa näin:
"Aivastus maanantaina pelkkää pahaa tuo, aivastus tiistaina vieraan suukon tuo..." (s. 76)
Valitettavasti emme tunnistaneet kuvien ötökkää. Näistä sivusta voisi olla apua:
https://www.otokkatieto.fi/
https://hyonteismaailma.fi/
Kirjastossa on myös lukuisia hyönteisoppaita, joiden avulla tunnistaminen voisi onnistua.
Lisäksi tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja kerrotaan sanonnan olevan lastenkieltä, mutta tarkempaa tietoa tai alkuperää ei sille löytynyt.
Esitelmän alkuun voisi päästä tutustumalla esim. Kirjailijat Oulussa Teuvo Pakkala sivustoon
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/pakkala/lapsia.htm .
Teuvo Pakkalasta on tietoa esim. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-tietokannassa http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?formid=kirre&previd=kirre&sesid=1196… . Pakkala sivuston lopussa on linkki Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan. Linkistä pääsee Ostrobotnia-tietokantaan.
Ostrobotniasta haulla Pakkala ja Lapsia saa viittaukset mm. Kaltion artikkeleihin vuodelta 1954;2 (Teuvo Pakkala ja hänen lapsikuvauksensa) ja vuodelta 1975:2 (Teuvo Pakkalan novelleja tutkimassa).
Tietoja voisi katsoa myös Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Teuvo_Pakkala tai Jyväskylän…
Laboratorioissa tehtävä verestä otettava täydellinen verenkuva "sisältää perusverenkuvan arvojen lisäksi leukosyyttien erittelylaskennan" (lähteenä Ilkka Penttilän toimittama teos Kliiniset laboratoriotutkimukset vuodelta 2004). Tämän teoksen lisäksi mm. Marjaana Ellfolkin toimittamasta teoksesta Laboratoriokäsikirja 2004-2005 ja Pertti Mustajoen kirjasta Senkka ja sata muuta tutkimusta löytyy tietoa verenkuvien lyhenteistä. Laboratoriokäsikirja 2004-2005 on myös verkossa: internetosoite on http://www.yhtyneetlaboratoriot.fi/kasikirja/ Aakkosellisen hakemiston kautta voit etsiä haluamasi lyhenteen selityksen. Kaikkia yllämainittuja kirjoja on hankittu myös pääkaupunkiseudun kirjastoihin.
Aiheesta löydät tietoja tekemällä haun aineistotietokannasta hakusanoilla meksiko ja ruokakulttuuri sekä haulla meksiko ja historia.
Intiaanikulttuurista ja Meksikon historiasta kertovat esim.
Sulkakäärme ja jaguaarijumala : Meksikon ja Guatemalan intiaanikulttuurit. Tampere : Tampereen taidemuseo, 1997
Prescott, William H., Meksikon valloitus. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1995
Helsingin yliopiston kirjastosta http://finna.fi löytyy esim. teos
The beautiful cookbook. México : authentic recipes from the regions of México. London : Merehurst
1991
Kirjastojen lähteistä ei löytynyt tietoa metsätien nimestä. Useinhan teiden nimet liittyvät paikkakunnan historiaan. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueella tie on.
