Nyyrikki-lehden vanhoja numeroita on mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Oulun kaupunginkirjastossa. Kansalliskirjasto antaa mikrofilmit omaan lukusaliin luettavaksi, jos tilaa vähintään edellisenä päivänä lukupaikan (puh. 09- 191 22743) ja aineiston sähköpostilla kk-kaukopalvelu@helsinki.fi. Kopiot mikrofilmeistä ovat kalliita, joten kannattaa ottaa mukaan oma muistitikku. Oulun kaupunginkirjastosta saa mikrofilmejä kaukolainaksi n. 10 kpl. kerralla ja laina-aika on 4 viikkoa. Hämeenlinnan pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaite. Kaukolainapyynnön voi tehdä Hämeenlinnan kirjastossa tai verkkokirjastossa: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/lainaus
Päätalo instituutti: http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/sivut/…
Vuorosanat ovat Topeliuksen näytelmästä Myrsky ja Päivänpaiste, joka löytyy mm. Topeliuksen Lukemisia lapsille 1 -teoksesta vuodelta 1906, josta on näköispainos ainakin vuodelta 1982. Näytelmä löytyy myös teoksista Pieni aarreaitta 1 vuodelta 1991, koonnut Tuula Korolainen, sekä Inkeri Laurisen Kolmas lukukirjani vuodelta 1960.
Hei!
Angelica-nimen lähtökohtana on kreikan kielen sana angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa ja enkeliä. Nimen muita muotoja ovat mm. Angela, Angelika, Angelique ja Angelina, jotka ovat tavallisia nimiä eri kielissä. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja(WSOY, 1999).
Kyseessä on Toivo Orasmaan säveltämä ja Helka Hynnisen sanoittama Tyttären valssi, joka löytyy mm. seuraavista nuottijulkaisuista:
KULTAA ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia.
KOTIMAISTA vanhaan malliin 8.
Olisiko se nykyisen virsikirjan (1986) numero 54 "Käykäämme nyt Jerusalemiin"? (http://evl.fi/Virsikirja.nsf/9ad7eb11ddd5ed45c2256dc300524ade/d98fe9cdd…)
Musiikissa ja ylipäätään taiteessa ei ole oikein tai väärin tykätä jostain tietystä lajista, tyylisuunnasta tai taiteilijasta. Tällaista tuomitsemista kuitenkin esiintyy monien aatteellisten ääriryhmien sisällä ja jopa valtiotasolla, kuten Hitlerin Saksassa tai Stalinin Neuvostoliitossa. Myös uskonnolliset yhteisöt saattavat suhtautua kielteisesti joihinkin taiteenlajeihin tai tyylisuuntiin.
Suomenkielistä kirjallisuutta musiikista ja sensuurista:
Rinne, Harri: Laulava vallankumous : Viron rocksukupolven ihme. Helsinki: Johnny Kniga, 2007.
Korpe, Marie (toim.): Ampukaa artisti! : musiikkisensuuri nykypäivänä. Helsinki: Like, 2006.
Suomenkielistä kirjallisuutta rapista ja hip hopista:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon ja hiphopin…
Aurinko on ollut tärkeä palvonnan kohde ainakin inkoille, muinaisille egyptiläisille, antiikin kreikkalaisille ja roomalaisille, norjalaisille, syyrialaisille, japanilaisille, zuluille, grönlantilaisille, heeteille, iranilaisille, useille arabiheimoille, monille Amerikan alkuperäiskansoille kuten mustajaloille ja navajoille, etruskeille, maoreille, Australian alkuperäisväestölle, ja niin edelleen.
Sintolaiset palvoivat Amaterasua, "häntä joka loistaa taivaalla". Antiikin Roomassa ja Kreikassa palvottu Apollon (tai Apollo) oli paitsi auringon myös mm. totuuden, jousiammunnan ja sairauksien parantamisen jumala. Toisaalta muinaisessa Roomassa uskottiin myös Sol-jumalan olevan auringon inkarnaatio. Norjalaisesta…
Löysin Saamelaiskultuurin ensyklopedia -sivustolta artikkelin, jossa todetaan: "Saamelaisten perinteisiä asumusmuotoja ja niiden kehityshistoriaa koskevat tietomme on yhä puuttelliset. Aihetta koskeva tutkimus on selvästi keskeneräisessä tilassa. Nyt näyttää siltä, että myöhäisellä postkeraamisella rautakaudella pohjoisen Fennoskandian sisämaan saamelaisyhteisöissä pääasiallisena ympärivuotisena asumuksena olisi ollut siirrettävä pistekota mutta Jäämeren rannikolla kiinteä, luultavasti kaaripuurakenteinen turvekatteinen kota. Pistekota näyttää syrjäytyneen talviasumuksena 1600-luvun vaihteessa ainakin Suomen Lapissa, jossa hirsikehäkota tuli käyttöön talviasumuksena. Suurimittakaavaiseen poronhoitoon siirtyneissä yhteisöissä kehitettiin…
Laulukerho II –nimisestä nuottikokoelmasta (1945) löytyvät tällaiset vastaukset eli säkeistöt 4-6:
”Vain käsi Herran tuulia vie, on johdossansa mertenkin aaltojen myrskytie
On retket pilvein ohjaava Hän, Hän turvaa tähdet kannelle taivaan välkkyvän
Ei ihmislastaan jättää Hän voi, maan eksyneille kotihin kutsu vieläkin soi”
Tekstin on tehnyt Nestor Järvinen (1831-1901), pappi ja opettaja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
Sumalaisen arjen historian mukaan (osa 1 Savupirttien Suomi) savupirtit saivat alkunsa varhaisella keskiajalla, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella niitä tapasi yleisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Tästä myös: Suomalainen Kuvalehti 14.1.1928, löytyy netistä Kansallliskirjaston digitoiduista lehdistä). 1895 oli savupirttien osuus enää 3,7%, mutta esim. Pohjois-Savossa vielä neljännes asumuksista oli tällaisia. Viimeiset savupirtit liene olleet käytössä 1950-luvulla.
Uloslämpiävä uuni saapui Suomeen 1500-luvulla, mutta yleistyi siis eri alueilla eri vauhtia. Lounais- ja Länsi-Suomesta savupirtit väistyivät savijohdollisten uunien yleistyttyä 1600-luvulta alkaen. Itä-Suomessa tämä tapahtui hitaammin. Merkittävämmin…
Tavallisimmin 'East Virginia' tarkoittaa juuri Virginian itäistä osaa, mutta nimitystä voidaan käyttää myös viittaamaan koko osavaltioon erotuksena läntisestä 'West Virginiasta'. Se, ettei Virginian osavaltio kuitenkaan virallisesti ole Itä-Virginia, johtunee siitä, ettei osavaltiota jaettu kahtia – niin kuin esimerkiksi Berliini aikanaan jaettiin Itä- ja Länsi-Berliiniin – vaan läntinen osa ('West Virginia') irrottautui 'emo-Virginiasta' omaksi osavaltiokseen: kahtiajaon jälkeen jäljelle jäänyt Virginia oli edelleen Virginia. Alueet erosivat kulttuurisesti toisistaan melkoisesti, ja Virginian läntisissä osissa tavoiteltiin oman valtion perustamista jo 1700-luvun loppupuolella. Ero toteutui lopulta Yhdysvaltain sisällissodan…
Tilassa ”odottaa noutoa” olevaa kirjaa ei voi lainata. Se tarkoittaa sitä, että kirja on jonkin kirjaston varaushyllyssä odottamassa, että kirjan varannut asiakas noutaa sen. Jos asiakas ei hae varausta määräpäivään mennessä, kirja laitetaan takaisin hyllyyn tai lähetetään omistajakirjastoon. Silloin kirjan voi jälleen lainata.
Tila ”hyllyssä” tarkoittaa, että kirja on omistajakirjastonsa hyllyssä ja lainattavissa. Jos kirjan kohdalla on joku muu tila, sitä kappaletta ei voi lainata, mutta teoksesta voi tehdä varauksen. Mikäli jossakin kirjastossa on teosta vapaa kappale, varaus tarttuu siihen ja kirja lähtee tulemaan varaajalle. Jos vapaita kappaleita ei ole, varaus tarttuu seuraavaan palautuvaan kirjaan. HelMet-kirjaston valikoimat…
Vastaus loytyy valokuvan kera kirjasta
Panu Pulma, Oiva Turpeinen: Pikkukaupungin unelmia. Kajaani 1906-1971.
s. 269.
"Ruotsalaisten lahjoituksen 1940 pystytettiin Sammon- ja Vienankadun kulmatontille Kajaanin ensimmäinen "rivitalo" ns. NEMRO-talo, joka sai nimensä Niilo Kannon, Eino Pitkäsen, Martti Pasasen, Reino Laaksosen ja Toivo O. Muttilaisen etunimiien alkukirjaimista. Talo purettiin jo 1952.
Riku Rinteen KK, kuolemankauppias -kirjan mukaan Korhonen on käynyt peruskoulun loppuun. Yläasteen selvitettyään hän jatkoi ammattikoulussa, mutta jätti opiskelun sikseen kahden viikon jälkeen ja siirtyi työelämään urheiluliikkeen varastomieheksi. Armeijaan Korhonen hakeutui vapaaehtoisena ja hyvien ammuntasaavutusten vuoksi hänellä olisi ollut mahdollisuus jatkaa aliupseerikoulussa, mitä hän ei kuitenkaan halunnut. Vankilavuosien jälkeen Korhonen opiskeli helluntaiherätyksen Iso Kirja -opistossa Keuruulla. Hänet siunattiin evankelistaksi heinäkuussa 2000. Nykyään hän toimii itähelsinkiläisen Metrokappelin johtavana pastorina.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Riku Rinne, KK, kuolemankauppias
Riku Rinne, KK : äärirajoilla
Parantaako usko…
Olisikohan kyseessä 'Käärmeet liituraidassa' (Paul Babiak ja Robert D. Hare), alkuteos 'Snakes in Suits, When Psychopaths Go to Work (2006)'?
Teos löytyy suomeksi HelMet-kokoelmastakin:
http://www.helmet.fi/record=b1841688~S9*fin
Kirja on kyllä ilmestynyt jo pari vuotta sitten, mutta pidän tätä todennäköisenä vaihtoehtona tarkoittamaksenne kirjaksi.
Valitettavasti ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan käydä läpi tuon ajan lehtiä, jotka löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1771-1945 suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit ovat Kansalliskirjaston Lehtisalin käsifilmistössä luettavissa ilman ennakkotilausta. Aikakauslehtiä on myös v. 1911 jälkeen digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeudellisista syistä nähtävissä vain vapaakappalekirjastojen kulttuuriaineistojen työasemilla, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaaka…. Aineistoa voi rajoitetusti jäljentää, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa….
