Ylioppilastutkinnosta säädetään laissa, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190502, ja tutkintolautakunnan kokoonpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tämänhetkisen lautakunnan kokoonpanosta selviää koulutuksen taso, ks.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/ylioppila…
Lähteet:
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/ylioppila…
https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Tyonantajat_ja_tyontekijat/Opetus_ja_kul…
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190502
Finna.fi:stä voi etsiä kirjastojen aineistoja Kauneimmat käsityöt Virkkaa-numeroita löytyy hajanaisesti eri kirjastoista, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Kauneimmat+k%C3%A4sity%C3%B6t%3A+virkkaa&type=AllFields Valitettavasti en löydä tuota Pehmeä arki -numeroa niiden joukosta.Kysy lähikirjastostasi mahdollisuutta saada kaukolainana näitä aineistoja.
Sissipataljoona 4:sta löytyy tietoa esimerkiksi WSOY:n 1970-luvun lopulla julkaisemasta Talvisodan historia 1-4 -sarjasta . Osan 4 lopussa on lista suomalaisista joukko-osastoissa ja merkintä, mistä kirjasarjan osasta ja miltä sivuilta löytyy tiedot kustakin osastosta. Sissipataljoona 4:sta tieto näyttää löytyvän kirjasarjan osasta 3 ja sieltä löytyy myös osaston komentaja-tiedot.
Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy tietoa:
Yleistä tavutuksesta, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/tavutus/ohje/153
Vierassanojen tavutus, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/155
Kielikello 1/2003, https://www.kielikello.fi/-/tavun-rajat
Suomen kielen sanoissa tavuraja on aina konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä, vierassanoissa tavun voi aloittaa konsonanttiyhtymä eli useampi peräkkäinen konsonantti. Vierassanoista on päätetty, että ne voi tavuttaa kuin kotoperäiset sanat. Eli esimerkiksi tuo kohta, jossa on ero suomen kielen sanan ja vierassanan tavutuksessa, voitaisiin tavuttaa Austr-alia ja strut-si tai stru-tsi ja Aus-tralia. Asia kannattaa tarksitaa Kotuksen…
Aivot ovat osa hermostoa. Selkäytimen kanssa aivot muodostavat keskushermoston. Aivosairaudet kuuluvat siis hermoston sairauksien piiriin. Lisää aiheesta esimerkiksi Heikki Takalan ja Jyrki Joensuun kirjassa Joka kodin suuri lääkärikirja (Otava, 2000) tai tarkemmin teoksessa Neurologia (Jorma Palo & al).
Top ten - listaa ei aiheesta löydy, enkä sellaista lähtisi alaa tuntematta tekemään. Yleisimmistä hermoston sairauksista kerrotaan lääketieteen yleisteoksissa, kuten mainitsemassani Takalan ja Joensuun kirjasssa.
Osoitteessa http://www.neurocity.fi/ linkit - otsikon alla on kattava lista erilaisia linkkejä liittyen neurologisiin sairauksiin. Voit vielä tiedustella asiaa alan asiantuntijalta. Osoitteessa http://www.tohtori.fi/kysy/ on…
Kielikello -lehden artikkelissa vuodelta 1996 selvitellään Suomessa käytössä olevien ilmansuuntien nimitysten alkuperää. "Kansanomaisissa ilmansuuntajärjestelmissä on ollut melkoisia eroja. Varsinkin väli-ilmansuuntien nimitykset ovat voineet vaihdella melko pienilläkin alueilla." Paikallisista vaihteluista on lopulta päädytty yhteneväisiin ilmansuuntien nimiin, joskin vanhat käsitteet elävät muun muassa paikannimissä.
https://www.kielikello.fi/-/luode-vai-lansi-
Englanninkielisen Wikipedian artikkelista käy ilmi, että suomen kieli ei ole ainoa, joka tekee poikkeuksen käyttäessään väli-ilmansuunnille omia nimiään yleisemmän käytännön sijaan, jossa nimet johdetaan suoraan pääilmansuuntien nimistä. Sama käytäntö on muun muassa…
Suomen kielen perussanakirjan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1990) mukaan 'julkaisu' on "(useina kappaleina) julkaistu kirjallinen tuote".
Tämä tieto on siis jo melko vanha. Oman käsitykseni mukaan sanalla julkaisu tarkoitetaan nykyään myös sähköistä aineistoa (esim. verkkojulkaisu). Ehkäpä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto osaisi antaa tarkempaa tietoa asiasta http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Lohiressun alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta vaikuttaisi siltä kuin kyseessä olisi muunnos leipäressusta. Leipäressu on ruokalaji, jossa leivänpaloja, usein kuivuneita, syödään sekoitettuna kuumaan maitoon tai veteen. Ohje löytyy esim. Pekka Muhosen teoksesta 1000 vuotta lohta ja lohiruokia (s.68). Kirjassa sanotaan, että tämä resepti on ”Lappi à la carte” –projektista, jonka isäntänä on "keittiömestari Tapio".
Hiusalalla palkka voidaan maksaa joko kiinteänä taulukkopalkkana tai provisiomuotoisena palkkana. Tiedot alan palkoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä löytyvät Hiusalan työehtosopimuksen liitteistä 5 ja 6:
http://www.finlex.fi/data/tes/stes1604-MU57Hiusala1111.pdf
Egmond kustannus on julkaissut sarjan 10 ensimmäistä osaa suomeksi. Linkki Wikipedia, Linkki Finna.fi
Englanniksi kirjoja löytyy vain pari kappaletta. Linkki WorldCat
Näytelmiä löytyi kirjastomme varastosta vanhemmista ohjelmistokirjoista useita, mutta niiden sopivuutta on vaikea arvioida. Voit tutustua aineistoon pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla, jossa 5 ohjelmakokoelmaa odottaat sinua 24.4. alkaen. Odottamassa ovat Dieckmannin Tähtihetkiä II, Honkasen Ohjelmaa nuorten juhliin, Laurikaisen Nyt näyttelemme, Mäkelän Lausun ja näyttelenkin sekä Koivulan Yhdessä juhlaan. Tekstit ovat 1950-1990 -luvuilta ja aiheeltaan kevääseen ja äitienpäivään liittyviä. Tarvittaessa etsimme lisää, jos nämä eivät sovi. Jos haluat lisätietoja, yhteydenotot lasten- ja nuortenosastollle, puh. 05-616 2338.
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja voit hakea näistä osoitteista:
http://www.mol.fi/
http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_calendar_groups1.asp
http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/tapahtumat/virat.html
Käy myös katsomassa perustietoja kirjastoalasta tältä sivulta:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/index.html
Ritva Lehmusoksan ja Pirjo Muurisen Ruokasanakirjan (ilm. 1998) mukaan pasteija on ”pieni suolainen voitaikinaleivonnainen, jossa on liha-, kala- tms. täyte tai hieno vuossa kypsytetty mureke, jota tarjotaan kylmänä leikkeleenä (esim. maksapasteija). Myös leivänpäällysaineena käytettävä tahna eli pasta” (s. 185).
Tietoa historiasta ei meidän lähteistämme löytynyt. Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Ravintola-koulu Perhon kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.perho.fi/koulu/opiskelijalle/kirjasto.htm
Löydät Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia äänikirjoja varsin helposti kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanan äänikirjat. Tulossivun vasemmassa laidassa ovat rajoittimet, joista valitsemalla voit rajata tuloksen esimerkiksi aineistotyypin mukaan (esimerkiksi vain CD-levyt), kokoelman mukaan (vain esimerkiksi kaunokirjat tai tietokirjat, vain aikuisten tai lasten kokoelma jne.). Voit valita myös kielen.
Jos haluat lainata sähköisiä äänikirjoja, kirjoita hakuun e-äänikirjat. Ruotsinkieliset äänikirjast löytyvät hakusanalla ljudböcker.
"Eoin Colfer asuu vaimonsa ja poikansa kanssa pienessä Wexfordin kaupungissa Irlannissa. Colfer työskenteli 15 vuotta opettajana kotikaupungissaan. Suuri kirjallinen läpimurto koitti Colferille Artemis Fowlin myötä - peräti kolme kustannusyhtiötä oli kiinnostunut kirjan oikeuksista samaan aikaan." Edellinen lainaus kirjailijan suomalaisen kustantajan sivuilta, osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/913E649C5748A2FAC2256B490…
Tämän lisäksi kirjailijasta löytyy Internetistä seuraavia linkkejä:
http://www.eoincolfer.com/
http://www.bbc.co.uk/arts/books/author/colfer/
http://www.artemisfowl.com/
Kansallisarkiston Vakka -tietokannasta olisi kysyjälle nyt hyötyä. Tietokannan käyttäminen ei ole aivan helppoa, joten 1) kansallisarkistosta tai kysyjän 2) asuinpaikan lähellä olevasta kansallisarkiston toimipisteestä kannattaa pyytää opastusta.
Kansallisarkiston verkkosivuston löytää osoitteesta www.narc.fi
Kirjastojen Kirjasampo.fi-sivustolta löytyy hyödyllisiä listauksia ja kirjavinkkejä kirjan aihealueen mukaan. Sivustolla voi tehdä tiedonhakua esimerkiksi romantiikka-hakusanan avulla.
Romanttisia kirjoja yläkoululaisille löytyy mm. tältä listalta:
Romantiikkaa yläkoululaisille (lukudiplomi) | Kirjasampo
Hei, veikkauspelien voiton lunastamisesta kannattaa tiedustella peliä myyvältä taholta.Alla Veikkauksen asiakaspalvelun yhteystiedot ja Veikkaukselta usein kysyttyihin kysymyksiin heidän vastauksensa. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/yhteystiedot/yhteystiedothttps://www.veikkaus.fi/fi/artikkeli#!/dimy/kampanjat/yritys/usein-kysyttya
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittama kirja Suomalaiset sukunimet kertoo Sarvi-nimestä mm. seuraavaa:
Taustalla voi olla liikanimi esim. Sarfweleyka. Sarvi on voinut myös irrota sukunimeen myös asuinpaikan nimestä, jossa sarvella on voitu tarkoittaa esim. terävää niemenkärkeä tai ehkä joen haaraa. Vanjoja asiakirjamerkinntöjä ovat Per Sarffui 1546 ja Monns Sarwen(poi)ca 1566.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSuomalaiset%20sukunimet__Or…
Helsingin Sanomat 1945 vuodelta löytyvät mikrofilmeinä Pasilan kirjastosta. Ne saa siellä lukusalilainaan.Kansalliskirjastosta ja Turun yliopiston kirjastosta löytyvät myös lehden vapaakappaleet. Niitä voi tiedustella kirjastojen asiakaspalvelusta. Lehtiä ei saa sieltäkään kotilainaan.Kopiointi onnistunee, mutta se on maksullista.
