Timo Parvelalla on hyvät kotisivut, joista saat paljon tietoa hänestä ja hänen kirjoistaan. Kirjoista ei ole tehty elokuvia, mutta Timo Parvela on tehnyt muutamia TV-käsikirjoituksia. Näistä Ansa ja Oiva seikkailevat myös kirjoissa. Kotisivut löytyvät täältä:
http://www.kolumbus.fi/timo.parvela/
Myös Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen Sanojen aika -tietokantaan kannattaa tutustua. Sinne on koottu runsaasti tietoa kirjailijasta ja lähteitä eteenpäin:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Uusin kirja, jossa löytyy tietoa Ilkka Remeksestä on
KOTIMAISIA tieteis- ja fantasiakirjailijoita / toim. Vesa Sisättö & Toni Jerrman
BTJ Kirjastopalvelu, 2006 (Jyväskylä : Gummerus kirjapaino)
301 s. : kuv.
Muita teoksia:
PAPINNIEMI, Jarmo
Sata kirjaa / Jarmo Papinniemi & Seppo Puttonen
Jyväskylä : Atena, 2003 (Gummerus)
213 s. : kuv.
HAASIO, Ari
Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
229 s. : kuv.
TARKKA, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita / Pekka Tarkka ; kuvittanut Pekka Vuori
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
247, [1] s. : kuv.
Ilkka Remeksestä kertovat verkkosivut
Ilkka Remeksen kotisivut
http://www.ilkkaremes.com/
Sanojen aika – kirjailijatietokanta…
Kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastohoitajalta-palstalla (http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fed3ba08-ef18-47c…).
Nimeä ei löydy ainakaan seuraavista suomalaisista nimikirjoista: Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yjöön, Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria:etunimiopas, Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet, Vilkuna, Kustaa: Etunimet (v. 2005), Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Uusi suomalainen nimikirja, Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie (harvinaiset nimet) ja Lehtonen, Rea: Aarnu, Evena, Viljami(harvinaiset nimet).
Nimeä on kuitenkin Suomessa annettu. Tieto löytyy väestörekisterikeskuksen sivuilta: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Leena Landerista ei ole omaa elämäkertaa. Seuraavista teoksista löytyy jotain:
- Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1997
- Miten kirjani ovat syntyneet 4 : virikkeet, ainekset, rakenteet /toim. Ritva Haavikko, Hki: WSOY, 2000.
Saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Aleksi-tietokannasta pari esimerkkiä:
- Lander, Leena: Miten kirjani ovat syntyneet, Parnasso 2000:2, s. 156-165
- Kylänpää, Riitta: Se poikakodin tyttö. Anna, 2000:33, s. 62-68
Aleksi on lehtiartikkelitietokanta, joka on Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa asiakkaiden käytössä. Siitä löytyy myös kirja-arvosteluja. (Käsikirjastossamme on…
Jos asiakastietoihisi on litetty sähköpostiosoitteesi, saat uuden tunnusluvun sähköpostiisi. Klikkaa HelMet-palvelusivuston etusivulla olevaa linkkiä Kirjaudu ja sen jälkeen linkkiä Unohditko tunnuslukusi? Syötä kirjastokorttisi numero sille varattuun kenttään ja napsauta painiketta Jatka. Saat viestin asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Seuraa viestissä olevia ohjeita vaihtaaksesi PIN-koodisi. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon.
Mikäli asiakastiedoissasi ei ole sähköpostiosoitettasi, saat uuden salasanan käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
Suomi-ukraina-sanakirja on julkaistu vuonna 2012 ja viimeisin täydennetty painos on ilmestynyt 2020. Löydät sen seuraavilla tiedoilla: Zub, Jura: Suomi-ukraina-sanakirja : yli 23 000 hakusanaa. Se löytyy myös OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.2182501 (vuoden 2020 painos)
Saatavuus muissa kirjastoissa.
E-kirjaston käyttö tietokoneen selaimen kautta on yksi palvelun kysytyimpiä ominaisuuksia. Asia on kehitteillä, ja alustavasti selainkäytön tietokoneilla on luvattu olevan käytettävissä vuoden 2026 puolella. Kehittämisessä kuluu kuitenkin aikansa. Palautetta tästä asiasta tai muita kehittämistoiveita voi antaa E-kirjaston sovelluksen palautelomakkeen kautta.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-ominaisuudet
Ohjeita siitä, kuinka voi saada kirjan käännettäväkseen, löytyy Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto r.y:n sivuilta osoitteesta http://www.megabaud.fi/~sktl/Liitto.htm . Liitto ei kuitenkaan välitä käännöstyötä.
Suomen suosituinta kirjaa on vaikea nimetä. Suomalaisesta kirjallisuudesta on tehty laaja tutkimus: Niemi, Juhani: Suomalaisten suosikkikirjat (1997), jonka saatavuuden saat Vaskista http://www.turku.fi/vaski
Turun kaupunginkirjasto julkaisee myös kuukausittain 20 varatuinta -listaa, erikseen kaunokirjallisuudesta ja tietokirjallisuudesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12523&culture=fi-FI&cont… Listasta selviää juuri nyt kysytyin kirjallisuus. Lisäksi Kirjakauppaliitto julkaisee kirjakauppojen suosituimmista kirjoista listan Mitä Suomi lukee? http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings jonka tällä hetkellä uusin tieto on joulukuulta 2010. Listat on erikseen kotimaisesta kaunokirjallisuudesta, käännetystä…
Tässä Taloustaito-lehden tuoreessa artikkelissa avataan tätä kysymystä: https://www.taloustaito.fi/koti/energiatodistus-jaa-yha-usein-hankkimatta--voiko-siita-seurata-rapsut/#25b0a147.
Postimuseon sivuilla kerrottua: Kaupungeissa ja taajamissa postia jaettiin asiakkaille vielä 1950-luvulla kuutena päivänä viikossa kaksi kertaa päivässä. Postinkulun nopeutumisen myötä 1960-luvun puolivälissä 95 prosenttia postista saatiin aamukantoon. Siirtyminen 40-tuntiseen työviikkoon johti vaiheittain lauantaijakelun loppumiseen koko maassa vuoteen 1974 mennessä.Postinjakelun ja kaluston historiaa - PostimuseoLisätietoja saa Postimuseosta, joka vastaa yleisön kysymyksiin Kysy museolta -palvelussa, https://kysymuseolta.fi/Aiheesta voi lukea lisää: Jukka-Pekka Pietiläinen: Suomen Postin historia 1 ja 2.Postimuseosta kerrottiin näin: Pääkaupunkiseudulla postia lajiteltiin 1960-luvulla sekä pääpostitalolla, että postikonttoreissa. Postia…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'takasilta' tarkoittaa auton taka-akselin suojuskoteloa:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/takasilta?searchMode=all
Kysymykseen vastaa parhaiten Kallion seurakunta. Todennäköisesti kirkon torniin ei ole seurakunnan ulkopuolisilla pääsyä.
http://kallio.kirkkohelsinki.net/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kallion_kirkko
Suomen postinumerot löytyvät Postin julkaisemasta Postinumeroluettelosta. Postin sivuilta postinumerot löytyvät haulla http://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/palvelut-verkossa/postinumerohaku… .
Nuortenkirjallisuus, kuten muukin kirjallisuus, on muuttunut kovasti aikojen kuluessa, ja toisaalta tiettynä aikanakin on julkaistu monenlaista nuortenkirjallisuutta. Nuortenkirjallisuuden sisällä on myös monenlaisia genrejä, joissa tyypillisyydet vaihtelevat.
Kaisa Rättyä kirjoittaa teoksessa Nuori kirjan peilissä : nuortenromaani 2000-luvun taitteessa / Päivi Heikkilä-Halttunen ja Kaisu Rättyä (toim.) (2003), että nuortenromaania määrittävät identiteetin muutoksen kuvaaminen ja nuoret päähenkilöt (s. 9).
Hyviä lähteitä aiheesta ovat Nuori kirjan peilissä -kirjan lisäksi vaikkapa nämä: Pieni suuri maailma / toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.] (2003) ja Luovuuden lähteillä : lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat / toim. Päivi…
Hyvä määritelmä löytyy mm Wikipedian sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Agatha_Christie
kohdasta kirjallinen tyyli. Agatha Christien tuotanto on pääosin arvoitus- eli palapelidekkareita.
