Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville kysymäänne tietoa käytettävissämme olevista lähteistä.
Suosittelemme kääntymään asiassa subtv:n puoleen.
http://www.subtv.fi
Yleistä tietoa vitamiineista ja hivenaineista löytyy esim. seuraavista teoksista:
Marjanen Helvi: Kivennäisaineiden ja vitamiinien merkityksestä
Rose, Sara: Vitamiinit ja kivennäisaineet
Borg, Patrick: liikkujan ravitsemus: teoriasta käytäntöön
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät osoitteesta: www.helmet.fi
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy esim. seuraavat tuoreet viitteet aiheesta:
Ilander, Olli: Kiistanalaiset ravintolisät julkaisussa Juoksija 2/2006
Ilander, Olli: Pillerit puntarissa julkaisussa Juoksija 1/2006
Pilleri vai hedelmä : kumpi on parempi? : ja 13 muuta kysymystä ravintoaineista julkaisussa Kunto Plus 4/ 2006
Belitz, Jenni: 8 kysymystä ravintolisistä : totta, tarua vai urbaanilegendaa? julkaisussa: Kotivinkki 1/2006…
Keskustakirjasto Oodin tulostimilla ei voi tulostaa omille papereille, eikä valitettavasti myöskään muissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa. Espoon Sellon kirjastossa Leppävaarassa on julistetulostin, jolla voi tulostaa omille papereille julisteita ja valokuvia. Lisää tietoa Varaamo-palvelun kautta tai Sellon kirjastosta:
https://varaamo.espoo.fi/resources/avikroiwk62a?date=2019-09-30
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteystiedot
Vanhin löytämäni matrikkeli suomalaisista merikapteeneista on vuodelta 1906: Laurent, L.: Biografisk handbok över Finlands sjökaptener, skeppsregister m. m. Toinen painos tästä teoksesta on vuodelta 1922. Tiedustelkaa kirjan saatavuutta ja kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostanne.
Merenkulun historiaan liittyvää aineistoa ja tietämystä löydätte esim. Merimuseosta (http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm) ja Kotkan merikirjastosta (http://www.kotka.fi/merikirjasto/index.htm).
Barokin aika taiteessa oli 1600-luvulla. Pelkästään siihen aikakauteen sijoittuvia kirjoja ei löytynyt. Tietoa ja kuvia historiallisista kampauksista ja kauneudenhoidosta löytyy ainakin alla olevista teoksista, kirjat löytyvät Hämeenlinnan kirjastosta.
- Puuteria & papiljotteja : kauneuden, kosmetiikan ja kampaamoalan historia / Kannisto-Junka, Saija (2006)
- Encyclopedia of hair : a cultural history / Victoria Sherrow (2006)
- Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio (1985)
- Kampausten historia / Irina Syromjatnikova (1989)
Lampaalla, kuten muillakin märehtijöillä, ruoansulatuskanava ja ruoansulatuselimet poikkeavat jonkin verran yksimahaisista, joihin ihminen kuuluu. Märehtijöiden mahat ovat useampiosaisia: niillä on ennen varsinaista mahalaukkua eli juoksutusmahaa kolme etumahaa, pötsi, verkkomaha ja satakerta.
Yksimahaisten ruokatorvi aukeaa suoraan mahalaukkuun ja siitä mahaportin kautta pohjukaissuoleen. Märehtijäin ruokatorvi päättyy verkkomahaan. Märehtimisen aikana ravinto palaa pötsistä suuhun uudelleen pureskeltavaksi. Nielemisen jälkeen ravinto kulkeutuu märekourun kautta satakertaan ja juoksutusmahaan. Tästä eteenpäin märehtijöiden ruoansulatuskanava ja -elimistö muistuttavat yksimahaisia: juoksutusmahasta/mahalaukusta ravinto joutuu mahaportin…
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa: Anni on Annan rinnakkaisnimi ja puhuttelumuoto. Nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950. Myös ortodoksisessa kalenterissa viitataan Annin kohdalla Annaan. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Lisää tietoa saat esim. kirjoista
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Uusi suomalainen nimikirja, 1988
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005
Kirjassa Mikä lapselle nimeksi, kirjoittanut Eeva Riihonen sanotaan Venla-nimestä näin: Muunnos ruotsin Vendlasta, Wendelasta, jotka on muunnettu germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaalit) tai paikannimestä Wendelburga. Nimipäivä on 2.6. Vendelasta sanotaan: Nimi on tullut tutuksi Kaari Utrion kirjasta. Ruotsin historioasta tunnetaan Vendela, Ruotsin, Göötanmaan ja Vendien kuningatar. Nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa 8.11.
Tämä on todella laaja kysymys, sillä nykykirjallisuudesta on hyvin vaikea sanoa mitään kokonaisuutena. Kirjallisuus on nykyään hyvin pirstoutunutta, eikä siitä ole kovin helppoa löytää mitään kokonaisuutta tai edes sen osia kuvaavia määritelmiä, toisin kuin vaikkapa 1800-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta. Nykykirjallisuuteen kuuluvat niin arkirealistinen proosa kuin kuvitteellisissa sfääreissä liikkuvat fantasia- tai tieteiskirjat, niin kokeelliset runot kuin perinteiset arvoitusdekkaritkin.
Nykykirjallisuuden monia muotoja voi tutkia vaikkapa kaksiosaisesta teoksesta ”Suomen nykykirjallisuus 1–2” (SKS, 2013). Sitä voi pitää jonkinlaisena yleisesityksenä aiheesta, vaikka tuskin sekään pystyy täydellisesti tavoittamaan nykykirjallisuuden…
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2 (2006)
Annika Thorista on kysytty etätietopalvelussa aiemminkin.
Vastaukset osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Tietoa Sini-nimen alkuperästä ja merkityksestä löydät tutkielmaasi varten esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Häkkinen, Kaisa: "Nykysuomen etymologinen sanakirja" (Helsinki: Kaisa Häkkinen ja WSOY, 2004)
Saarikalle, Anne - Suomalainen, Johanna: "Suomalaiset eunimet Aadasta Yrjöön" (Jyväskylä: Gummerus, 2007)
"Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja" (Helsinki: Otava, 1984)
"Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3" (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000)
Näissä lähteissä kerrotaan muun muassa, että Sini on suomalainen nimi ja että se pohjautuu värin nimeen "sininen".
Perintökaaren 20-luku koskee perunkirjoitusta. Se ei sisällä säännöstä valtakirjan muodosta.
Alla on linkki lakitekstiin Finlex-tietopankissa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=pi…
Kirja: Aulis Aarnio – Urpo Kangas –Pertti Puronen: Perunkirjoitusopas. Helsinki 2000. ISBN 952-14-0387-X. Kirja on esimerkiksi Eduskunnan kirjaston kokoelmissa.
Kirjassa on eri asiakirjojen kaavoja, mm. yksilöity valtakirja perunkirjoitusta varten.
Kysymyksenne mitä todistajat todistavat;
yleensä valtakirjassa todistajat todistavat nimikirjoituksen oikeaksi.
Taskukirjasto poistui käytöstä tammikuun alussa. "Helmet-kirjaston mobiilisivusto korvaa Taskukirjasto-sovelluksen tammikuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa käytät puhelimella kätevästi uuden Helmet-verkkokirjaston selainversiota." Linkki Helmet uutisiin
Pahoittelemme siirtymästä aiheutuvaa vaivaa!
Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelusta löytyy tietoa Tuija Lehtisestä ja hänen tuotannostaan, myös kirjasta Ikkunaprinsessa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Liittomuoto on sanaliitto, joka merkitykseltään vastaa verbin jotakin aikamuotoa. Liittomuodon muodostavat merkitykseltään vaillinainen verbi, apuverbi, sekä pääverbin jokin taivutusmuoto, usein partisiippi.
Suomen kielessä liittomuotoja ovat perfekti ja pluskvamperfekti sekä liittopreesens ja liittoimperfekti. Perfektissä ja liittopreesensissä apuverbinä käytetään olla-verbin preesensmuotoja, pluskvamperfektissä ja liittoimperfektissä sen imperfektimuotoja. Perfektissä ja pluskvamperfektissä pääverbi on toisessa partisiipissa, liittopreesenssissä ja -imperfektissä ensimmäisessä partisiipissa.. Useissa muissakin kielissä kuten ruotsissa, englannissa ja saksassa vastaavat aikamuodot ovat liittomuotoja, samoin kuin ranskan passé composé.…
Hain vastausta kysymykseesi erilaisista Vaasan historiakirjoista sekä 1920-luvun osoite- ja puhelinluetteloista. 1920-luvun osoitekirjoissa mainitaan kansakoulujen ja oppikoulujen lisäksi kaupungissa olleen seuraavat oppilaitokset: Vaasan kauppakoulu (suom. ja ruots.), Vaasan teollisuuskoulu, Kauppa-apulaiskoulu, Vaasan käytännöllinen naisopisto, Vaasan kotitalouskoulu, Ruots. pikkukouluopettajarseminaari ja suomalaisia ja ruotsalaisia valmistavia kouluja 3 kpl. Moni näistä oppilaitoksista oli varmasti tarkoitettu kansakoulun suorittaneille.
Kauppakoulun pääsyvaatimuksena oli ylemmän kansakoulun oppimäärä tai "vastaavat tiedot". Opettajarseminaarin luulisi vaatineen lukion suorittamisen. Vaasan teollisuuskoulussa opetettiin yleisten…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan irtojäätelöllä tarkoitetaan pakkaamattomana myytävää jäätelöä (kuten irtokaramellit). Yksittäispakatut jäätelöt eivät siis ole irtojäätelöitä.
Kysymyksessä mainittu Richard Straussin Mozart-kommentti viittaa kaikkiaan neljään eri aariaan. Se sisältyy Sam Morgensternin toimittamaan antologiaan Composers on music:
"In Susanna's garden aria, in Belmonte's and Ferrando's A major and Octavio's G major aria, Eros himself sings in Mozart's melodies, Love in its most beautiful, purest forms speaks to our feelings…" [kursiivi lisätty]
Straussin tarkoittamat neljä aariaa lienevät siis 'Deh, vieni, non tardar' (oopperasta Figaron häät), 'O wie ängstlich, o wie feurig' (Ryöstö seraljista), 'Un'aura amorosa' (Così fan tutte) ja 'Dalla sua pace' (Don Giovanni).
David Cairns, Mozart and his operas
Nicholas Kenyon, The Faber pocket guide to Mozart
