Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa on Hämeenlinnan puhelinluettelot 1977 alkaen. Osa puhelinluettelot on merkitty verkkokirjastoon https://www.vanamokirjastot.fi/search?fGenre=puhelinluettelot Myös vuoden 1995 puhelinluettelo löytyy siis meiltä, ja voit pyytää sen käyttöösi pääkirjaston neuvonnasta.
Eeva Tenhusesta saat tietoa internetin kautta Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä Dekkarinetistä Sen osoite on http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ Kohdasta kirjailijoita löydät artikkelin hänestä. Myös Timo Kukkolan teoksessa Suomalaisia rikoskirjailijoita ja Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen toimittamassa kirjassa Pidättekö dekkareista on artikkelit Tenhusesta. Kirjailijasta löytyy myös muutamia lehtiartikkeleita. Artikkelit ovat Ruumiin kulttuuri -lehdissä vuosilta 1995 (n:o 2, s. 14-19), 1994 (n:o 1, s. 14-16) ja 1988 (n:o 3, s. 12-15). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta on aiemminkin kysytty Eeva Tenhusesta. Etätietopalvelun arkiston kautta voit käydä katsomassa aiempia vastauksia..
Juuri kyseisillä sanoilla en löydä mitään kappalettta, mutta voisiko kyseessä olla Markku Aron Euroviisuissa 1971 esittämä kappale Tie uuteen päivään (säv, san: Rauno Lehtinen). Laulun snat löytyvät täältä:
http://www.kolumbus.fi/jarpen/tie.htm
Ja esim. täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=KbQouypwxT0
voi kuunnella kappaleen.
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole hyllypaikkaa satiiri (tosin genre ja hyllypaikka eivät ole sama asia) mutta asiasanalla satiiri löytyy tietokannasta Satakirjastot.fi mm. Tuomas Kyrön, Roope Lipastin ja Miika Nousiaisen suosittuja kirjoja.
Kuvaus osuisi aika tarkasti Elin Willowsin kolme vuotta sitten julkaistuun romaaniin Sisämaa (Teos, 2018). Se on Ruotsissa syntyneen ja nykyisin Suomessa asuvan kirjailijan esikoisteos.
http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/kev%C3%A4t-2018/sis%C3%A4maa.html
Ainakin Shima Seiki valmistaa neulekoneita, joilla voidaan neuloa tuote valmiiksi ilman jälkikäteen saumausta. Katso osoitteesta
http://www.shimaseiki.co.jp/wholegarmente.html .
Toinen nettiosoite, jota kannattaa tutkia, on http://www.artex-group.com/ .
Tee hakuja Googlesta tai Altavistasta esim. hakusanoilla neulekoneet, knitting machines, wholegarment, 3-d knitting.
Hämeen ammattikorkeakoulun Wetterhoffin yksikössä Hämeenlinnassa opetetaan ainakin jonkin verran teollista neulontaa, joten heiltäkin voisi ehkä pyytää lisätietoa. Kotisivun osoite on http://www.hamk.fi/ .
Oppaan "Suomen rahat arviohintoineen 2008" mukaan hyväkuntoisen setelin arvo on 180-220 euroa, korvaavan setelin (N:o 899...) 200-500 ja Litt.A:n hinta 180-200 euroa. Huonokuntoisimmille ja tavanomaisimmille seteleille hintaa ei ole määritelty. Hologrammista ei ole erityistä mainintaa. Kuitenkin vain rahaliike pystyy luotettavaan arviointiin.
Etsin Finna.fi:stä hakusanoilla suomi, ruotsi, sanakirjat sekä rajasin valmistusvuoden välille 1700 - 1830. Tuloksissa olivat ainakin sanakirjat Lyhykäinen Suomen ja Ruotsinkielen sanakirja (G.W. Wirenius, 1827) ja Yxi lyhykäinen sana-kirja, latinan, ruotzin, saxan ja suomenkielellä, nuoruden hywäxi sen luonnollisen järjestyxen jälken erinomaisihin charihin koottu ja tryckihin annettu (Henricus Matthiae Florinus, 1633-1705). Edellinen on saatavilla ainakin Kansalliskirjastossa erikoislukusaliin tilattava ja jälkimmäinen Tampereen pääkirjastossa lukusalikäytössä.
Tässä lyhennetty linkki Finnan hakutuloksiin: http://bitly.ws/Cst4
Lähteet:
Finna.fi. https://www.finna.fi/
”Sattui kerran vahingossa Matin muija” alkaa laulu, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja monilla eri nimillä, esimerkiksi ”Matti ja pappi”, ”Matti ja rovasti”, ”Matin muijan kuolema”, ”Matin muija”, ”Matin Maija”, "Lehmän annan papille" ja ”Sattui kerran vahingossa”. Laulussa ahne pappi vaatii Matilta lehmää palkaksi ruumiin siunaamisesta. Tämä arkkiveisu levisi Suomessa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja oli ainoa koko maahan levinnyt selkeästi papistoon kriittisesti kantaa ottava kertova laulu.
Anneli Asplundin mukaan laulun arkkipainatuksia on tiedossa kolme, joista vanhin vuodelta 1906. Asplundin kirjassa on useita laulun toisintoja: erilaisia sanoituksia ja neljä melodianuotinnosta.
Kirjassa ”Laululipas : Suomen…
Mm. seuraavissa kirjoissa on tietoja Jorma Kurvisesta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3/toim. Loivamaa; Kotimaisia sotakirjailijoita/toim. Nevaluoma; Kotimaisia nykykertojia/toim.Aarnio, Loivamaa; Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjalijoita 4/toim. Blinnikka, Vaijärvi.
Voutilaisen levy ”Ihmeitä” on ainakin nyt varattavissa. Saattaa olla, että viimeksi katsoessasi levystä ei ollut vielä yhtään lainattavaa kappaletta. Voit tehdä varauksen nyt osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2020286~S9*fin.
Kauniaisten kävelysauvojen tarkat saatavuustiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b2010395~S9*fin. Niiden laina-aika on yksi viikko, ja niitä voi uusia tavalliset kolme kertaa. Varaaminen muualle ei sen sijaan onnistu.
Keräsin pienen listan omia ja kollegani suosituksia. Mukana on niin nuorten- kuin aikuistenosastolle sijoitettuja kirjoja, joiden voisi arvella sopivan tuollaiselle ikäryhmälle. Tässä siis lista:
– Katri Alatalo: Käärmeiden kaupunki (Gummerus, 2017), aavikkofantasiaa ja nuoret päähenkilöt
– Maria Carole: Tulen tyttäriä (Osuuskumma, 2014), kahden naisen välinen rakkaustarina fantasiamaailmassa
– Samuel Davidkin: Esikoisten lunastus (Johnny Kniga, 2016), dekkari
– Magdalena Hai: Haiseva käsi (Karisto, 2016), nuorille suunnattua kauhua.
– Kati Hiekkapelto: Kolibri (Otava, 2013), maahanmuuttajatemaattinen dekkari
– Juha Jyrkäs: Oivas Repänen : Kainoan musta linna (Kuoriaiskirjat, 2017), suomalaista barbaarifantasiaa
– Jari Järvelä: Metro-…
Tarkennetulla Helmethaulla kehykset ja askartelu löytyi kuusi teosta.https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2156553__S%28kehykset%29%20%28askartelu%29__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b2156553
Niistä kenties parhaiten sopisivat:
Tee itse kehykset / Emeli Mårtensson ja
The $50 home makeover : 75 easy projects to transform your current space into your dream place - for $50 or less! / Shaunna West
Hakusanalla vitriinit löytyi: Display cases you can build / Danny Proulx
Tarkennetulla haulla laatikot ja askartelu ja puutyö löytyi kaksi teosta:
Box making : 25 projects for storage and display ja
Taunton's complete illustrated guide to box making / Doug Stowe …
Kirjastot säilyttävät vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti, joten täydellistä valikoimaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta.
Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat. Vuosikertomuksia voi tiedustella kouluista suoraan, Varsinais-Suomen maakunta-arkistosta tai Turun kouluvirastosta (Käsityöläiskatu 10, 20100 Turku, puh. (02) 26 29111).
Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) ja OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
Kyllä, tavallisen CD-äänikirjan pystyy siirtämään MP3-soittimelle. CD-levyn sisältö täytyy vain muuttaa sähköiseen MP3-muotoon esimerkiksi CD-asemalla varustetulla tietokoneella. Sitten MP3-muotoon muunnetut tiedostot ladataan soittimeen.
Tätä laulua on etsitty aiemmin tässä palvelussa eikä laulua löytynyt silloinkaan. Vastauksen kommenttikentässä eräs kommentoija muistelee laulun sanoja. Hänen mukaansa laulu alkaa: "Hyvää huomenta oma kulta". Näilläkään tiedoilla en onnistunut löytämään laulun nimeä tai esitystä.
Aiempi vastaus ja kommentti:
https://www.kirjastot.fi/kysy/muistaako-kukaan-mujeen-laulamaa-lastenla…
Ehkä joku lukija tunnistaa laulun ja tietää laulun nimen tai esittäjän tai muita tietoja laulusta.
Nelinumeroisen pin-koodin saat käymällä kirjastossa, jossa on esitettävä henkilöllisyystodistus. Sen jälkeen voit varata kirjoja ja uusia lainojasi Anders-verkkokirjastossa https://anders.verkkokirjasto.fi/.
Halutessasi voit myös luoda itsellesi oman käyttäjätunnuksen. Tällöin saat verkkokirjaston kaikkia palvelut käyttöösi: oma kirjahylly, teosten pisteyttäminen, mahdollisuus arviointien tai artikkelien kirjoittamiseen. Kun yhdistät tekemääsi käyttäjätunnukseen kirjastokorttisi, voit uusia lainasi ja varata aineistoa itse tekemilläsi käyttäjätunnuksilla.
Älyn ja karvoituksen yhteys vaikuttaa olevan kansainvälinen aihelma, johon liittyviä sanontoja löytyy eri puolilta maailmaa – toisissa kulttuureissa puhutaan parrasta, toisissa hiuksista. "Aivot eivät ole parrassa", sanoo esimerkiksi intialainen. "Partaa on kasvanut, järkeä ei", sanotaan puolestaan Ukrainassa. Monilla näistä sanonnoista voi havaita yhteyden ikään: "Ei järki ole iässä vaan päässä", kuuluu turkkilainen sananlasku.
Hiuksettomuuden ja älyn liiton taustalla saattaa hyvinkin olla ajatus "vanhuuden viisaudesta" yhdistyneenä huomioon kaljuuntumisesta ikääntymisen ulkoisena tunnusmerkkinä. William Shakespearen näytelmässä Hairauksia sanaillaan – Paavo Cajanderin suomentamana – näin:
Antipholus…