Valitettavasti suomen kielisistä nimiluetteloista ei Cassandra nimeä löytynyt. Englanniksi löytyi seuraava selitys verkosta:
CASSANDRA
Gender: Feminine
Usage: English, Greek Mythology (Latinized)
Pronounced: ka-SAN-dra (English) [key]
From the Greek Κασσανδρα (Kassandra), which possibly meant "shining upon man", derived from κεκασμαι (kekasmai) "to shine" and ανηρ (aner) "man" (genitive ανδρος). In Greek myth Cassandra was a Trojan princess, the daughter of Priam and Hecuba. She was given the gift of prophecy by Apollo, but when she spurned his advances he cursed her so nobody would believe her prophecies.
Ylen 6.10. julkaisemassa uutisen Jos sähköpula iskee, kansalaiset kärsivät siitä ensimmäisenä mukaan asiakkaille pyritään ilmoittamaan katkoista etukäteen esim. tekstiviestillä.
Olisikohan Invalidiliitto laatinut asiasta tarkempaa ohjeistusta? Heidän neuvontapuhelimensa palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 13-17 numerossa 0200 1234 tai heille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvot@invalidiliitto.fi.
Sitaatin löytyminen edellyttäisi Janssonin teosten ja ehkä myös muumi -sarjakuvien yms. systemaattista läpikäyntiä. Uskon löytymisen kannalta tarpeellisen aineiston löytyvän pääkaupunkiseudulta ja voitte tilata ne omaan kirjastoon lainaamista ja lukemista varten.
Kysyin valtakunnallisen kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta muistaako joku kollega tätä sitaattia tai sen alkuperää mutta kukaan ei muistanut.
Kuopion kaupunginkirjastossa on teoksia Viron historiasta. Niistä löydät tietoja myös toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta Virossa. Tällaisia teoksia ovat mm. Viro: historia, kansa, kulttuuri (1995); Kari Alenius: Viron, Latvian ja Liettuan historia (2000) ja Matti Lukkari: Viron itsenäistyminen (1996). Lisämateriaalia kirjaston kokoelmista voit hakea aineistotietokannasta Internetissä osoitteessa: http://kirjasto.kuopio.fi/ tai tiedustella esim. pääkirjaston tietopalvelusta tai lähikirjastoista.
Internetissä kannattaa käydä tutustumassa Viroa käsitteleviin sivuihin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämässä ’Makupalat’-linkkikirjastossa osoitteessa: http://www.makupalat.fi/ . Esimerkiksi’Historia’ kohdalta löydät osaston ’Baltian…
Carl Barksista on kysytty ennenkin. Kopioin sinulle
tähän vastauksen:
Kirjallisuutta:
- Ankkalinnan pamaus Nro 1 (1999) luokka 86.13
- Carl Barks: ankkamaestro (1996) 86.53 VIDEO
- Eronen: Carl Barks' surviving comic book art (1994) 86.13
- Maailman hauskin kuvasarjalehti : Aku Ankka -lehti 50 vuotta
(2001) 86.13
- Sjöblom: Carl Barks ja hänen tuotantonsa (1992) 01.58
Internetistä löytyy myös tietoa,
http://www.akuankka.fi/lukemista/kaakkysyttya/taiteilijat/?d=5036 .
Kansallisarkiston Vakka -tietokannasta olisi kysyjälle nyt hyötyä. Tietokannan käyttäminen ei ole aivan helppoa, joten 1) kansallisarkistosta tai kysyjän 2) asuinpaikan lähellä olevasta kansallisarkiston toimipisteestä kannattaa pyytää opastusta.
Kansallisarkiston verkkosivuston löytää osoitteesta www.narc.fi
Kreatiini on "kemiallinen yhdiste, joka osallistuu energianvaihtoon lihaksissa lyhytaikaisessa, intensiivisessä lihastyössä esim. pikajuoksun yhteydessä. Kreatiini voi muuntua runsasenergiseksi yhdisteeksi, kreatiinifosfaatiksi, jonka avulla elimistö kykenee varastoimaan kemiallista energiaa."
Lähde: Terveysfacta osa 2, WSOY, 1997
Kummittelu on ilmiö, jolle ei ole löytynyt mitään tieteellistä selitystä. Useimmat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että kysymys on ihmisen aivojen tuottamista hallusinaatioista eli harha-aistimuksista, jotka tilanteesta ja ympäristöstä riippuen tulkitaan esimerkiksi jo kuolleitten esiintymisiksi. Monet ihmiset uskovat kummituksiin ja aaveisiin, mutta mitään todisteita sellaisten olemassaololle ei ole kyetty löytämään. Taikureiden ammattikunta tietää tekniikoita, joilla voidaan synnyttää hyvin todentuntuisia "kummittelun" kokemuksia. Ne ovat kuitenkin kaikki viihdettä, eivät todellisiä ilmiöitä. Kummitukset, taikuus ja vastaavat ilmiöt ovat erittäin suosittuja viihdeteollisuuden käyttämiä elementtejä kirjoissa, sarjakuvissa ja elokuvissa. Se…
Loma-ajan palkan ja lomarahan suuruus kannattaa tarkistaa työsopimuksesta, jota työpaikalla sovelletaan. Verotoimistosta saa lisää tietoa. WWW-sivuilla on myös tietoa, seuraa vaikka jompaa kumpaa seuraavista reiteistä: 1) www.vero.fi - Asiasanat - Työnantajavelvoitteet tai 2) www.suomi.fi - Työ ja yrittäminen - Työelämä - Palkat ja sopimukset
Digitointilaite löytyy Helsingistä Pasilan, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoista ja Vantaalta Tikkurilan kirjastosta. Kaikissa mainituissa kirjastoissa digitointi tapahtuu itsepalveluna ja on maksutonta.Pasilan kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja, C-kasetteja ja LP-levyjä. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiItäkeskuksen kirjastossa on mahdollista digitoida vinyylilevyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiVuosaaren kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiTikkurilan kirjastossa on mahdollista digitoida LP-levyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Timmi 360 -palvelun kautta: varauslinkki
Voila! 1- Voila!3 -oppimateriaalien opettajan opasta on saatavissa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen kirjastossa Minervassa:
Osoite:
PL 9 (Siltavuorenpenger 5 A)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 20600
fax (09) 191 20588
sähköposti kirjasto-keskusta [at] helsinki.fi
Tällä hetkellä 1-2 ovat lainassa ja 3. osa paikalla, mutta kannattaa soittaa sinne ja tiedustella asiaa. HelMet-kirjastot eivät tilaa kaukolainoja pääkaupunkiseudulta, joten kirjat joutuu itse hakemaan sieltä.
Tehtävät ratkaisuineen näyttävät löytyvän Otavan sivuilta:
http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/voila_lukio/o…
Siellä voi tehdä tehtäviä ja katsoa kuinka onnistuu.
Tehtävät ovat myynnissä irtolehtinä, joten niitä ei ole…
Noitamestarisarja on kokonaisuudessaan suomenettu, mutta sarja Sagnet om lysets rike yhdistää Noitamestari-sarjan ja sarjan Jääkansan tarina. Lue lisää (ruotsiksi)
http://www.boknoje.se/sandemo/De%20svarta%20riddarna.htm
Sarjakuvien lukijamääristä on vaikea, ellei mahdotontakin, löytää tietoa. Niistä sarjakuvista, jotka ilmestyvät lehtinä, voi löytää levikkitietoja julkaisuista Levikkitiedot ja Joukkoviestimet (esim. Aku Ankan levikki). Niiden sarjakuvien, joita julkaistaan sarjakuva-albumeina (esim. Lassi ja Leevi, Karvinen), myyntitilastot ovat kustantajien tietoa. Lukijamäärät sarjakuvilla ovat huomattavasti suuremmat kuin levikki, sillä useimmiten tilattua lehteä
lukee usea henkilö. Lisätietoa voisi mahdollisesti antaa Suomen sarjakuvaseura ry (e-mail: sarjaks@kaapeli.fi, puh. 09- 685 6100)
Emme onnistuneet tunnistamaan toukkaa luotettavasti ajoissa. Kysymyksen voi lähettää Yleisradion luontoiltaan : 7.8. jälkeen kysymyksen voi lähettää myös Luonto Akatemiaan : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/18/luontoilta-kuvalliset-kysymykset
Sivustoja, joista voi olla apua toukkien tunnistamisessa:
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Luontolehden kysymysarkisto https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/ (kesän jälkeen kysymyksen voi lähettää myös tänne)
Soveltuvia pukuhistorian kirjoja on suomeksi tarjolla valitettavan niukasti. Näistä käyttökelpoisin lienee John Peacockin Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, johon sisältyy englantilaisia pukuja sangen kattava valikoima. Kronologisesti etenevän pukukuvaston lisäksi kirjassa on suppea Muotiaakkoset-osio, jossa pukujen osia esitellään lähemmin. Henry Harald Hansenin Muotipuku kautta aikojen on hieman vastaava teos kuin Peacock, mutta huomattavasti suppeampi.
Jonkin verran hyödyllistä terminologiaa tarjoaa myös Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550-1620 -kirja, etenkin sen laaja Lähdeviittauksia ja huomautuksia -osio. Stomacherin Pylkkänen suomentaa "rintamukseksi"; WSOY:n englanti-suomi -suursanakirjan mukaan se on "(kirjailtu…
Koiratytöt-sarjan kahdeksas osa ilmestyy alkuvuodesta 2008. Osa on nimeltään Jesse lintukoira. Valitettavasti kansikuvaa ei löytynyt: Kirjastoon ei vielä ole tullut Kariston kevään 2008 kirjaluetteloa eikä kuvaa ollut netissäkään. Jos asia sinua kovasti kiinnostaa, voit ottaa yhteyttä kustantajaan, www.karisto.fi
Kolmannesta osasta voi lukea englanninkielisiä otteita seuraavassa osoitteessa: http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html. Näyttäisi siltä, että kolmatta kirjaa ei ole vielä julkaistu lainkaan. Suomalaiselta kustantajalta (WSOY) voit kysyä lisätietoja sarjan tulevaisuudesta, ks. http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60.
Ylioppilastutkinnosta säädetään laissa, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190502, ja tutkintolautakunnan kokoonpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tämänhetkisen lautakunnan kokoonpanosta selviää koulutuksen taso, ks.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/ylioppila…
Lähteet:
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/ylioppila…
https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Tyonantajat_ja_tyontekijat/Opetus_ja_kul…
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190502
Alhola on MTV Teatteritoimituksen tuottama neliosainen minisarja, joka esitettiin TV 2-kanavalla kevättalvella 1991. Sitä ei valitettavasti löydy YLEn Tallennemyynnin eikä YLE Shopin valikoimista. Myöskään kirjastoista ei sarjaa löydy. YouTubessa näyttäisi pyörivän sarjan valittuja paloja videoklippeinä, löydät niitä vaikkapa Googlen kautta hakemalla.
Elämäkertatietoja ei näytä kovin paljon löytyvän. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 : pienoiselämäkerrat : teosbibliografiat : tutkimusviitteet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) kerrotaan Hugo Nousiaisesta seuraavasti: Hugo Olavi Nousiaisen (25. 5. 1913 Viipuri – 12. 8.1957) vanhemmat olivat konemestari Viljam Nousiainen ja Ida Emilia Vartiainen. Puoliso oli Ines Granstedt. Nousiainen kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua ja vuosina 1930–1933 Viipurin taiteenystävien piirustuskoulua. Nousiainen toimi rikosetsivänä Viipurissa 1936–1940, assistenttina Rikostutkimuskeskuksen laboratoriossa 1945–1952, tuntiopettajana Suomenlinnan poliisikoulussa 1946–1953 ja toimittajana Viikkosanomissa vuosina 1953–1957. Lapsista ei ole…
