Pelisivusto https://boardgamegeek.com/ sivuilta löytyy lyhyt englanninkielinen ohjeistus tähän korttipeliin:
https://boardgamegeek.com/boardgame/4310/sting
Suomenkielisiä ohjeita ei löytynyt kirjaston kirjoista eikä muistakaan lähteistä. Englanninkielisellä sivulla kerrotaan Stingin olevan muunnelma Rommipelistä. Korttipeli.fi-sivuilla on Rommipelin säännöt, jotka löytyvät myös ainakin Mikko Saaren kirjoittamasta 150 korttipeliä -kirjasta. Kirja on myös Kaski-kirjastojen kokoelmissa:
https://www.korttipeliopas.fi/rommi
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_687834046_facet_queries=&…
Kun TV-lähetykset Suomessa 50-luvulla käynnistyivät ja televisioita alettiin markkinoida kuluttajille, varhaisissa vastaanotinmainoksissa tähdennettiin erityisesti sitä, kuinka television avulla kodin ulkopuolinen maailma tuli kotiin tai televisio siirsi katsojan ulkopuoliseen maailmaan. Vaikka alkuvuosien jälkeen tällainen "maailma kotiin" -strategia mainoksista jäikin pois, ei tämä television television ominaisuus lakannut olemasta: edelleen se heijastelee ympäröivää maailmaa ja välittää näkymiä ajankohtaisista asioista vastaanottimiimme, halusimme tai emme. Tästä näkökulmasta television sättiminen ajankohtaiseen COVID-19-pandemiaan tavalla tai toisella liittyvien aiheiden käsittelystä on vähän kuin moittisi peiliä siitä että naama…
Ehkä muistelet Eduard Uspenskin satua "Takuumiehet" (Otava, 1978, tekijän hyväksymin muutoksin suomentanut Martti Anhava)? Nämä takuumiehet ovat pieniä miehiä, jotka asuvat erilaisissa laitteissa ja koneissa ja huoltavat niitä niin kauan kuin takuu on voimassa ja palaavat sitten tehtaalle. Vanhin takuumies Esaias Hesekielinpoika Könni on jäänyt asumaan käkikelloon käkensä Maijan kanssa, koska kellotehdas on lopetettu.
Reijo Mäestä löytyy tietoa esim. kirjoista Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001) sekä Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Molemmat kirjat löytyvät Kajaanin kaupunginkirjastosta.
Myös internetistä hänestä löytyy ainakin pari sivustoa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/maki.htm
http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/reijo_maki/fi_FI/reijo_maki/
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta kysyttiin taannoin kuoleman kukasta. Kollega vastasi, että "erilaisissa yhteyksissä esimerkiksi vehkoja (Calla) ja muratteja (Hedera) on sanottu kuoleman kukiksi. Vanhan uskomuksen mukaan pidettiin kuoleman enteenä sitä, jos huonekasvina kasvatettava unelma (Asparagus setaceus) alkoi kukkia. Japanissa Amaryllidaceae-heimoon kuuluvaa Lycoris radiataa pidetään kuoleman kukkana: http://hiramenome.com/2011/08/higanbana-kuoleman-kukka/ "
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-on-ns-kuoleman-kukka
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan tuupata-verbi tarkoittaa sysäämistä ja tyrkkäämistä. Sanalla on vastineensa myös monissa suomen sukukielissä ja murteissa. Kirjakielessä sanaa on käytetty jo ainakin 1700-luvulta alkaen. Verbiä pidetään deskriptiivisenä, eli äänneasullaan kuvaavana sanana. Samanlaisia ovat myös esim. sanat kipittää ja vilahtaa. Tuuppariin siis kaiketi sysätään tai tyrkätään jotakin lehdenteossa.
Apurahoja tutkimuksen tekoa varten myöntävät monet tahot. Suomi.fi-sivustolle on koottu tietoa apurahoista ja stipendeistä, mm. niiden myöntämisperusteista:
https://www.suomi.fi/kansalaiselle/opetus-ja-koulutus/tiede-ja-tutkimus/opas/apurahat-ja-stipendit
Keino-osaamiskeskus, joka on työ- ja elinkeinoministeriön ohjaama ja rahoittama osaamiskeskus, järjesti 20.3.2020 Mitkä innovaatiokilpailut? -webinaarin, jonka materiaalit ovat katsottavissa alla olevasta linkistä:
https://www.hankintakeino.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/mitka-innovaatiokilpailut-webinaari
Suomentajat Elia T. Öhrmark ja Pirkko Lahti ovat sommitelleet kyseisen aforismin seuraavaan muotoon: ”On parempi tehdä hyvin, kuin puhua hyvin.” Se löytyy suomennoksen ”Riku Rukan almanakka” (Tiennäyttäjä, 1996) sivulta 9.
Voitte lukea Tekniikan maailman vuoden 1978 numeroita 1-10 ja 11-20, vuoden 1977 numeroita 1-10 ja 11-20 ja vuoden 1976 sidottua teosta, osa 1 ja osa 2 Tikkurilan kirjastossa. Näitä pitää mennä siis Vantaan Tikkurilaan lukemaan. Teoksia ei voi varata eikä lainata kirjaston ulkopuolelle. Kirjastossa voi ottaa valokopioita.
Tässä linkit teoksiin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109493__Stekniikan%20maailma__P3%2C97__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109547__Stekniikan%20maailma__P3%2C98__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109495__Stekniikan%20maailma__P3%2C99__Orightresult__U__X6?…
Kesän ääniä ja Simpukankerääjien lisäksi Rosamunde Pilcherin kirjoittamia romaaneja ovat myös Aikainen kevät(1994), Kaksosten merkeissä(1992), Myrskyn aika (1993) ja Syyskuu (1991. Nummi-Pusula on yksi kuudesta Luoteis-Uusimaan Lukki-kirjastoista, joissa on lainattavina Pilcerin kirjoja (http://nummi-pusula.kirjas.to/). Niitä voit myös kysellä antikvariaateista, joista niitä voi vielä hyvällä onnella löytää.
Maailmanlaajuisia täysin luotettavia listoja, joita tiedustelet, ei ole olemassa. Internetistä kuitenkin löytyy paljon aihetta käsitteleviä sivuja.
Suomen viralliset myyntiluvut löytyvät Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta: http://www.ifpi.fi/tilastot/. USA:n vastaava lista löytyy osoitteesta http://www.neosoul.com/riaa/. Sivuilla on lisäksi aiheeseen liittyvää tietoa.
Guinnessin Suuren Ennätyskirjan 1998 painoksessa (ss. 106-109) on mainittu useita listoja mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen (lähteitä ei ole mainittu).
Pälkäneen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin.
Kirjaston sivuilla ei ole mainintaa lainattavista porakoneista, mutta asian varmistamiseksi sinun kannattanee kuitenkin vielä ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Pälkäneen pääkirjasto Arkki, p. 040 356 3661, kirjasto[at]palkane.fi
https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto
Valitettavasti tähän ei löytynyt tietoa. Kannattaa olla yhteydessä Suomen Ratsastajainliittoon. Yhteystiedot sivulla https://www.ratsastus.fi/yhteystiedot/
Lehdessä Enter 4/2003 on Aija Hakalan artikkeli Kirjoita kymmenellä sormella. Se on tulostettavissa myös Internetistä, Aikakauslehtien liiton artikkelipankista. Osoite on http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/Kirjoita_kymmenella… tai http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/kirjoita_kymmenella…
DekkariNetistä osoitteessa http://www.tornio.fi/DekkariNetti on luetteloita eri vuosina julkaistuista dekkareista.
Mikäli haluat varmistaa, että mukana on varmasti kaikki tähän asti ilmestyneet dekkarit, voit tietenkin selailla kustantajien omia sivuja, ne löydät osoitteesta http://www.booknet.fi/ kohdasta Kustantajat.
Helmet-kirjastoista nuotit tähän kappaleeseen löytyvät näistä nuottijulkaisuista (oheisessa linkissä):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spieni%20ja%20hento%20ote__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Perheiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista esim. seuraavat teokset:
Inhimillinen turvallisuus (Vastapaino, 2000)
Juuti Pauli, Suomalainen elämänlaatu (JTO-palvelut, 1996)
Kemppinen, Petri: Kasvatuksen maailmat - kadotettua kasvatusvastuuta etsimässä (Kustannusvalmennus P & K, 2001)
Keurulainen, Maritta: Elämää perheinä 1990-luvun Suomessa (Tampereen yliopisto, 1998)
Väheneekö väki - paranevatko pidot? (Väestöntutkimuslaitos, 1997)
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin internetsivuilta osoitteessa http://www.stakes.fi löytyy myös tietoa perheiden hyvinvoinnin tutkimuksesta.
