valitettavasti tarkempaa tietoa Sohlman suvun historiasta ei löydy. Ainoa konkreettinen tiedonmurunen nimeen liittyen löytyi Ilkka Raunion teoksesta Adlercreutzeista Österbladheihin, eli Sohlman nimeä on suomennettu muotoihin Sormanen ja Suulamo. Valitettavasti näistäkään nimistä ei lisätietoa jatkon kannalta löytynyt. Lisätietoa Sohlman nimeen liittyen voi tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, linkin takaa löytyy myös puhelinneuvonnan numero:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Etsin tieto Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Hei,
Vanhoja Oulun karttoja ei löydy kovin monta netistä. Toivottavasti alla olevista linkistä voi olla apua. Voit kokeila tehdä Google kuva haku jos et vielä ole kokeilut sitä. Sieltä voi ehkä löytää jotain lisää. Helsingin yliopiston kirjastosta/ Kansalliskirjastosta voi ehkä löytää joku paperiversio Oulun vanhoista kartoista.
http://www.histdoc.net/kaup1902/oulu.gif (Suomen Matkailija-Yhdistyksen Suomi kartasto vuodelta 1902)
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0 /Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma)
http://personal.inet.fi/koti/jyrki.lehtinen/karttalinkit.htm
http://www.orajarvi.net/karttatekstit/Karttakuvat/kartta_1940.jpg
wikipedian mukaan "K. J. Ståhlbergin kyyditys oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14. lokakuuta 1930 järjestämä sieppaus eli kyyditys, joka kohdistui entiseen Suomen tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergiin. Ståhlberg ja tämän vaimo Ester kuljetettiin vastoin heidän tahtoansa Kulosaaresta Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaaksi. Tapaus oli Lapuan liikkeelle poliittinen ja moraalinen tappio, mutta jo ennen sitä liike oli menettänyt suosiotaan."
Kysyin asiaa viisaammilta ja vastaus oli että ihan normaalisti eli äänestysprosentti on suhteessa kaikkiin äänioikeutettuihin. Linkki WikipediaanLisää USAn väälijärjestelmän kiemuroista saa tietää suomeksi Janne Isosävin artikkelista (19.4.2017) Linkki artikkeliin
Tutkimusta uusien kuntien perustamisesta ei löytynyt, mutta Arto-artikkelitietokannan https://finna.fi kautta löytyi asiasanoilla kunnat ja perustaminen muutama 2000-luvun sanomalehtiartikkeli suunnitelmista uudeksi kunnaksi:
https://finna.fi (Kaleva 2006)
https://finna.fi (Kaleva 2006)
https://finna.fi (Kalajokilaakso, 6.10.2001, s. 5)
Lupaavia teoksia löytyvät ainakin Kauniaisten kirjaston matrikkelikokoelmasta sekä Pasilan kirjaston kokoelmista. Kauniaisten kirjastossa kaikki teokset ovat luettavissa kirjastotiloissa (ei kotilainaksi).
Alla linkkejä teosten tietoihin:
Tampereen vanhat alkeiskoulut : pedagogia, ala-alkeiskoulu, yläalkeiskoulu
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1622588?lang=fin
Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1895-1920
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1623505?lang=fin
Tampereen yhteiskoulu 1895-1962
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113387
Koulumatrikkeleita voi myös hakea hakusanoilla ”Tampere koulut matrikkelit” Finna-palvelusta, jos haluaa katsoa muiden kirjastojen tarjontaa.
https://finna.fi…
Kirjastolain (904/1998) mukaan "Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen.
Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia."
Tilastokeskuksen Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan v. 2004 oli seuraava lukumäärä kirjastoja kunnissa koko maassa (957): http://tilastot.kirjastot.fi/Default.aspx?pageId=Statistics/Default&Def…
Esim. Kesälahden tiedot löytyvät Kiteen kohdalta tilastosta ja Ristiinan tiedot Mikkelin kohdalta.
Kirjanpitolautakunnan antamista lausunnoista ja poikkeusluvista saattaisi löytyä kirjausohjeita aiheesta. Esimerkiksi haulla rahasto* sivulla http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/lapolusuomi?openview saadaan mm dokumentit:
Omakatteisen rahaston asianmukaisesta esittämisestä tilinpäätöksessä 17.01.2006
Ns. omakatteisten rahastojen merkitseminen aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelmaan ja taseeseen 10.04.1995
Suomessa oli v 1998 232 elokuvateatteria ja 331 salia. Elokuvateattereita ja saleja perustetaan vuosittain lisää ja vanhoja lakkautetaan. Kymmenen edellisen vuoden keskiarvo oli 247,8 elokuvateatteria ja 332,8 salia. Lähde: Suomen elokuvasäätiön julkaisema Elokuvatilasto (1998).
Osoitetietoja julkaistiin puhelinluetteloissa. Vanhoja puhelinluetteloja on säilynyt kirjastoissa ja arkistoissa niukasti ja hajanaisesti, Helsingin kaupunginkirjastosta kuitenkin löytyy Helsingin seudun puhelinluettelo vuodelta 1987.
Lahden pääkirjastossa on kaksi pianohuonetta varattavissa harjoitteluun. Varauksen voi tehdä kahdeksi tunniksi päivässä ja vain yksi varaus voi olla kerrallaan voimassa. Huoneissa voi soittaa myös muita soittimia.
Jos tarkoitit kysyä Kotkan kirjaston harjoittelutiloja, osoita kysymys uudelleen Kotkaan.
Omaan silmään näyttäisi jonkin sortin kuoriaisen toukalta, mutta sen tarkempaa lajintunnistusta en valitettavasti pysty tekemään. Aiheesta kannattaa kysyä Suomen lajitietokeskuksen foorumilta https://foorumi.laji.fi/c/selkarangattomat/32, iNaturalist-tunnistuspalvelusta https://inaturalist.laji.fi/ (vaativat rekisteröitymisen ja sisäänkirjautumisen) tai LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palstalta https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset.
Lääkäriliiton sivustolta löytyy artikkeli potilaan juridisista oikeuksista ja lääkärin velvollisuuksista.
"Potilaslain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon, terveydenhuollon resurssien puitteissa. Lääkärillä on velvollisuus hoitaa potilasta soveltaen hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään."
"Lääkärin potilaan hoitoa ja tutkimuksia koskevien ratkaisujen tulee olla eettisesti hyväksyttäviä ja lääketieteellisesti perusteltuja. Lääkäri on velvollinen ammattitoiminnassaan soveltamaan yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja…
Valitettavasti laulua ei tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivon mukaan sitä kautta vastaus löytyy.
Suomalaisista tietokannoista ei löytynyt tietoa kirjailijasta (Aleksi, Arto). Netistä löytyi Nordic Web Index -hakupalvelun avulla norjankielinen sivu Ambjörnsenistä (http://www.vg.no/rampelys/boeker/kaos/html/ambjornsen.html).
Espoon kaupunginkirjasto on Suomessa erikoistunut Norjan kirjallisuuteen (yhteyshenkilö: Nan Nyman, Kivenlahden kirjasto puh. 09-81657733). Lisäksi voitte ottaa yhteyttä Pohjoismaiden Suomen Instituuttiin (NIFIN), Fabianinkatu 34, 00100 HKI, puh. 09-1800380, sähköposti: nifin@nifin.helsinki.fi.
Jos yhdyssana on rinnasteinen sisällöltään mutta ei muodoltaan, sen osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä. Oikea muoto on siis angloamerikkalainen. Näin myös esimerkiksi afroaasialainen, indoeurooppalainen ja sosioekonominen.
https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkk-1
Valitettavasti ei selvinnyt, mikä merkki on kyseessä. Merkki voisi liittyä esim. palvelusvuosiin työpaikalla tai johonkin seuraan tai yhdistykseen.Tein hakuja Finnassa yhdistämällä hakuihin merkin erilaisia symboleita. Esim. pinssi + t-kirjan, ansiomerkki + salama, rintamerkki + salama, seuramerkki + t-kirjain. Rajasin haun esineisiin ja rajasin hakua myös vuosiluvulla, sillä se oli tiedossa. Tein vastaavat haut myös Googlessa.Selasin Antikvariaatti.netin (https://www.antikvariaatti.net/) sivustolta löytyneet pinssit ja rintamerkit läpi. Selasin myös Antiikin vuoksi-sivuston osiota poletit, pinssit, rintaneulat ym., mutta valitettavasti kummastakaan ei löytynyt vastaava merkkiä.
Kirjaa lukematta pahoinpitelijä tai tappaja ei selviä, mutta ainakin Kirsin kirjanurkka -blogin mukaan kaikki uhrit ovat kohdelleet huonosti omia vanhempiaan. Kannattaa lainata kirja uudestaan. Tietoa kirjasta löytyy monista arvioista, mm. alla olevista:
http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2012/04/seppo-jokinen-hervantalainen.html
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/hervantalainen/
Sissipataljoona 4:sta löytyy tietoa esimerkiksi WSOY:n 1970-luvun lopulla julkaisemasta Talvisodan historia 1-4 -sarjasta . Osan 4 lopussa on lista suomalaisista joukko-osastoissa ja merkintä, mistä kirjasarjan osasta ja miltä sivuilta löytyy tiedot kustakin osastosta. Sissipataljoona 4:sta tieto näyttää löytyvän kirjasarjan osasta 3 ja sieltä löytyy myös osaston komentaja-tiedot.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittama kirja Suomalaiset sukunimet kertoo Sarvi-nimestä mm. seuraavaa:
Taustalla voi olla liikanimi esim. Sarfweleyka. Sarvi on voinut myös irrota sukunimeen myös asuinpaikan nimestä, jossa sarvella on voitu tarkoittaa esim. terävää niemenkärkeä tai ehkä joen haaraa. Vanjoja asiakirjamerkinntöjä ovat Per Sarffui 1546 ja Monns Sarwen(poi)ca 1566.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSuomalaiset%20sukunimet__Or…
