Kysymyksessä on varmaankin Pertti Koskimiehen aivan uusi lintukirja, jossa kiinnitetään erityistä huomiota lajien yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin. Teos: Suomen lintuopas / Pertti Koskimies ; valokuvat: Tomi Muukkonen ja Markus Varesvuo ; piirrokset: Jari Kostet ; [kartat ja graafit: Anja Jelonen], Helsinki : WSOY, 2005.
Myös Lasse J. Laineen teoksessa Suomalainen lintuopas, [Helsinki] : WSOY, 2004, 9. uudistettu painos, on kiinnitetty erityishuomiota lajien erehdyttäviin yhtäläisyyksiin.
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Emme ole kuitenkaan saaneet sieltä vastausta, näyttäisi siltä että kuulolla ei ole ollut ketään Nummelan ponitalli -sarjaa kokonaisuudessaan lukenutta kirjastonhoitajaa. Kyselemmekin siis palstamme lukijoilta, muistaisikohan joku teistä?
Helsingin kaupunginkirjasto säilyttää ja mikrofilmaa vain pääkaupunkiseudun kuntien sanomalehtiä. Borgåbladet-lehteä säilytetään Helsingin kaupungin pääkirjastossa vain kolmen kuukauden ajalta. Kannattaa siis ottaa yhteys esimerkiksi Porvoon kaupunginkirjastoon http://www.porvoo.fi/lib/kirjasto/ ja tiedustella asiaa sieltä. Luultavasti vielä varmempi paikka saada kyseinen artikkeli käsiinsä on Helsingin yliopiston kirjasto, http://www.lib.helsinki.fi/ , joka Suomen kansalliskirjastona säilyttää suomalaisia sanomalehtiä vuodesta 1771 asti. Mikrokuvatut sanomalehdet ovat luettavissa sanomalehtisalissa, käytetyimmat sen käsifilmistössä, muut toimitetaan tilauksesta. Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelun tavoittaa sähköpostitse…
Kysyin kirjastomme henkilökunnalta tunnistaako joku, mistä kohtaa Vaasaa kuva on otettu. Ikävä kyllä tietoa ei löytynyt. Kuvassa näkyy kahvila-kyltti ja kollega koitti selvittää asiaa sen avulla, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Tietoa ei löytynyt myöskään kuvaaja Volker von Boninia tutkimalla. Kuvan paikkaa voisi koittaa selvittää Facebookin Vaasa-aiheisten ryhmien avulla. Sellaisia ovat esimerkiksi Vaasan julkinen Puskaradio, Vanhoja valokuvia Vaasasta, Vaasan kuvia 1900-luvulta ja Puhetta Vaasasta.
Kysymänne säe kuuluu Paavo Cajanderin suomentamana näin: "Vaikk' uhkaa meri, se tok' on laupias". (Myrsky, 5. näytös, 1. kohtaus)
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi mukaan Yrjö Jylhän lukuisiin Shakespeare-suomennoksiin ei kuulu Myrskyä.
Joensuun seutukirjaston aineistorekisterissä Jokusessa on kirjan teostiedoissa lueteltu fiktiiviset henkilöt, jotka kirjassa esiintyvät ja linkistä pääsee myös kirjan kuvaukseen.
Katso: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040 ja hae hakusanoilla: tekijä: Isokallio ja teoksen nimi: Maailmanparantaja.
Kuvaus:
Kalle Isokallion satiiri on saanut uuden purukaluston. Politiikan koomisia kiemuroita runtelee nyt myös koiranpentu Taimi, ja se tekee selvää jälkeä niin kunnallisella kuin Eu:nkin tasolla. Tulos on entistä terävämpi, kekseliäs ja hilpeän hersyvä! Teollisuusneuvos Perttu Korhonen toteaa maailman olevan niin kenollaan, ettei se yhden miehen voimin oikene. Mutta Nurmelan kunnan hän voi kyllä panna kuntoon. Ja jos…
Handken runoja ei ole suomennettu. Kyseinen runo/laulu on tehty nimenomaan tätä elokuvaa varten. Luultavasti elokuvan suomennoksessa on teksi laulusta suomeksi, mutta valitettavasti Helmet-kirjastoissa ei ole enää olemassa elokuvan video-versiota. Myöskään maakuntakirjastojen tietokannoista ei löytynyt elokuvaa. Voit vielä katsoa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/. Valitsemalla sieltä useita kirjastoja kerrallaan,näet, onko elokuvaa jossain päin Suomea lainattavissa. Jos elokuva löytyy, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Suosittelen ottamaan yhteyttä lehden nykyiseen julkaisijaan Sacrum-Kotimaa Oy.
Lisätietoja löytää sivustolta www.kotimaa.fi
Asiakaspalvelun puhelinnumero: 020 754 2333 (arkisin klo 8–16)
Asiakaspalvelun sähköpostiosoite: asiakaspalvelu@kotimaa.fi
Voit halutessasi myös tiedustella Kansalliskirjastosta, jos lehden voi tilata lukusalilainana kirjastoon luettavaksi. Digioituna versiona sitä ei näyttänyt olevan siellä kuin vuoteen 1939 asti.
www.kansalliskirjasto.fi
kansalliskirjasto@helsinki.fi
Puhelin 02941 23196
(ma-pe klo 10-13)
Carolyn Keenen suositun Neiti Etsivä -sarjan päähenkilön Nancy Drewn äidin kuolemasta on esitetty erilaisia oletuksia, mutta näyttää siltä, että mitään näistä oletuksista ei ole todistettu oikeaksi. Kate Drew'n kuolinsyy jäänee arvoitukseksi.
http://www.series-books.com/nancydrew/nancydrew.html
http://nancydrew.info/
http://www.nancydrewsleuth.com/history.html
http://www.nancydrewsleuth.com/ndrevealed.html
http://nancydrewpc.wikia.com/wiki/Kate_Drew
http://www.gameboomers.com/reviews/Nn/ND29/ND29.htm
Eduskunnan kirjasto ei ota kantaa oikeudellisiin kysymyksiin tai tee laintulkintaa.
Kuvaamassasi tapauksessa kannattaa olla yhteydessä oman kunnan tai kaupungin asumisesta ja ympäristöstä vastaavaan toimialaan, ja selvittää, kuuluuko kyseinen tie yksityisalueeseen vai onko kyse yleisestä tiestä.
Teoksessa Teen itse pihan rakenteet (Eskola, 1988) on ohje halkaistusta tukkipuusta valmistettavalle pöydälle ja penkille. Ohje on varmasti myös sovellettavissa hirsisen pöydän rakentamiseen.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Internetissä ei todellakaan tunnu olevan hyviä suomenkielisiä sivuja 1960-luvun vaate- ja hiustyylistä. Makupaloissa (osoite: www.makupalat.fi ) on hyvää aineistoa otsikon vapaa-aika alla, mutta ei suomenkielistä. Wikipediassa on yleistä kuvausta 1960-luvun tapahtumista. Hiukan aiheeseen kuuluvaa on osoitteessa www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/esine/vaatetus/historiaa.html . Ehkäpä myös Googlella löytyvä Marin historiansivu, ja hakuehtoina marimekko + historia. - Mutta kokoelmassamme on suomenkielisiä kirjoja, jotka käsittelevät aihetta, esim.
Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen (1998); 1900-luvun muodin historia / Gertrud Lehnert (2001); Historialliset päähineet, kampaukset ja korut / S. P. Skolnikov (…
Asia selviää netistä löytyvästä World factbookista. https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/
Sen mukaan espanjan kieli ei ole virallinen kieli Yhdysvalloissa.
World factbookin mukaan kielijakauma on:
"English 79%, Spanish 13%, other Indo-European 3.7%, Asian and Pacific island 3.4%, other 1% (2015 est.)"
Ja vastaus kysymykseesi: "note: data represent the language spoken at home; the US has no official national language, but English has acquired official status in 32 of the 50 states; Hawaiian is an official language in the state of Hawaii, and 20 indigenous languages are official in Alaska"
https://www.huffingtonpost.com/entry/why-the-spanish-language-isnt-fore…
Yrjö Varpion teoksessa "Väinö Linnan elämä" (WSOY, 2006) käsitellään ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogian vastaanottoa. Muissakin Linnaa käsittelevissä teoksissa saattaa olla jotakin tietoa teosten vastaanotosta. Jos erityisesti reaktiot ulkomailla kiinnostavat, kannattaa tutustua Varpion teokseen ”Pentinkulma ja maailma” (WSOY, 1979).
Hyvä keino voisi olla myös "Täällä Pohjantähden alla" -sarjan lehtiarvostelujen lukeminen. ”Suomen kirjailijat 1945-1980” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) sisältää valikoidun listan Linnan teosten lehtiarvosteluista. Lehtiä tosin voi olla hankalampi saada käsiinsä, mutta osa saattaa olla kirjastossa mikrofilmiltä luettavissa.
Sanakirjassa löytyy vastine urfinsk. Jos ajatuksena on löytää vastaava termi, jota käytetään ruotsalaisesta Ruotsissa, näkyy usein teksteissä olevan käytössä ilmaus infödd. Rikssvensk -ilmausta käytetään usein, kun erotellaan puheessa suomen- ja ruotsinruotsalaisia.Tätä dokumenttia tutkimalla saa ehkä tarkempaa tietoa käsitteistä, https://www.regeringen.se/contentassets/8592e456f2184550b83c4aa215e3ebba/begreppet-invandrare---anvandningen-i-myndigheters-verksamhetInfödd esiintyy siellä ainakin kerran. Toinen, etnisk svensk, ei ole käytössä tuossa dokumentissa, sitä analysoidaan Svenska Dagbladetin artikkelissa Vad är en svensk egentligen? | Ivar Arpi | SvD LedareMakupalat.fi ruotsin kielen sanakirjat
Tälläiseen kerrontatapaan perustuvia tarinoita saattaa olla tietysti useitakin. Mieleeni tuli Ryunosuke Akutagawan kertomus Metsikössä. Tarinassa aviopari joutuu metsässä hyökkäyksen kohteeksi. Vaimo raiskataan ja mies murhataan. Tarina kerrotaan kerrotaan moneen kertaan eri todistajien suulla: ruumiin löytäjän, eri todistajien, rikollisen, pidätyksen tehneen poliisin, raiskatun vaimon ja murhatun miehen (shamaanin välityksellä!). Jokainen tuo juttuun oman lisänsä ja kertoo täysin oman versionsa tapahtumista. Mikä on lopullinen totuus ja selviääkö se edes? Kyse on rikosjutusta, jossa on kauhutarinan aineksia. Tarina löytyy suomennettuna kokoelmasta Shosetsu.
Kirjan sijaintitiedot Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/?…
Verkko on kudottu kaksisäikeisestä rihmasta, joka on pajunkuoren niinikuitua. Antrean verkosta saa tietoa osoitteesta: http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm
Lainassa olevaa kirjaa ei voi uusi, jos sen nimekkeessä on yksikin varaus. Jos kirjoja on runsaasti hyllyssä, voi odottaa hetken (noin puoli päivää) ja yrittää uusimista uudelleen. Silloin se saattaa onnistua.
Toinen este uusimiselle on se, että kirja on uusittu jo viisi kertaa. Silloin kirja ja kirjastokortti pitää käyttää kirjaston tiskillä. Siellä kirja ensin palautetaan, sitten sen kunto tarkistetaan ja sen jälkeen kirjan saa yleensä taas lainattua takaisin kortilleen.
Valitettavasti Kaj Chydeniuksen laulu Muisto P. Mustapään sanoihin ei sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
P. Mustapään runo Muisto kokoelmasta Linnustaja (1952) alkaa sanoin "Sen, jonka saimme, tuskin saimme ensinkään...".
