Matti Rossi on kääntänyt Shakespearen Macbethin kahteen kertaan. Vuonna 1983 on ilmestynyt kirja Shakespeare, William : Macbeth / suom. Matti Rossi. - Helsinki : Love Kirjat, 1983. Siinä kysytty kohta on s. 110 "Olisi kuollut tämän jälkeen..." Uudempi laitos on Shakespeare, William : Macbeth /suom. Matti Rossi. - Helsinki : WSOY, 2004, jossa kohta on s. 148-149 "Miksei kuollut myöhemmin...". Lähetän tekstit sähköpostiisi.
Tätä on meiltä kysytty aikaisemminkin. Viisipäiväinen, eli 40-tuntinen työviikko tuli voimaan 1.1.1966. Tässä linkki aikaisempaan vastaukseen palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-suomessa-siirryttiin-5-paivaiseen…
Lippuäänestys toimitetaan, jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa tai jos koneäänestys puhemiehen mielestä ei ole antanut luotettavaa vastausta taikka jos äänet ovat menneet tasan. Jos äänet kuitenkin ovat menneet tasan sellaisessa äänestyksessä, joka ei koske eduskunnan lopullista päätöstä kyseisessä käsittelyvaiheessa, uusitaan koneäänestys, ja lippuäänestys toimitetaan vasta, jos äänet uudessakin koneäänestyksessä ovat menneet tasan.
Eduskunnan työjärjestys 40/2000 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Lizzie McGuire on televisio- ja kirjasarjan keksitty hahmo, ei todellinen henkilö. Kirjoja ovat kirjoittaneet monet kirjoittajat. Kirjan henkilön luonne ja harrastukset selviävät kirjoja lukemalla.
Näitä kuukausirunoja on monia samantapaisia, mutta juuri tätä ei ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän sinulle tiedon
Samaa lorua on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Silloinkaan sitä ei tunnistettu. Kysymys ja vastaus löytyvät alta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=17f9328c-d368-42a…
Perustietoa kirjailija Alpo Ruuthista löytyy esimerkiksi Sanojen ajasta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ), joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Tietokannasta löytyy kirjailijoiden henkilötiedot, tuotanto ja lähteitä. Pekka Tarkka esittelee lyhyesti Kämppä-teoksen kirjassaan Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1989, ISBN 951-30-9197-X. Kirja on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kämppä-teos sisältää slangia, ja tästä Alpo Ruuth kertoo Slangi.netin haastattelusarjassa. Artikkeli löytyy osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/B51.html . Alpo Ruuthin tuotannon lähtökohtaa, Sörkkaa ja sen arkipäivää, esittelee myös ei-virallinen nettisivu osoitteessa http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-1qpb.htm…
Kirjaston aineistosta ei valitettavasti löytynyt tämän sananlaskun alkuperää tai virallista tarkoitusta. Yleensä sillä ilmaistaan, että kerralleen toistunut asia voi toistua uudelleenkin.
Tätä on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjastolta kysy-palvelusta ja he neuvoivat kysymään tätä vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston tietopalvelusta:
https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot#.W4k_Zk32SUk
Kotimaisten kielten keskus voi myös tietää kyseessä olevan vanhan sananlaskun tarkoituksen:
https://www.kotus.fi/
Hei,
Emme joka asiassa anna suoria vastauksia, vaan ohjaamme etsimään tietoa eri lähteistä.
Kieliasioissa neuvoo Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (https://www.kotus.fi/). Sivulta löytyy paljon kielenhuoltoonkin liittyvää tietoa.
Hyödyllinen on myös Kielitoimiston ohjepankki (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/)
Lainatuimpia ja varatuimpia kirjoja koskeviin kysymyksiin on verkkopalvelussamme vastattu usein aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät palvelumme arkistosta hakusanalla lainaustilastot https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=lainaustilastot ja varatuimmat https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=varatuimmat .
Valtakunnallista tilastoa kirjastojen kysytyimmistä kirjoista ei ole olemassa, mutta monet kirjastot julkaisevat nettisivuillaan tilastoja halutuimmista kirjoista. Ne löytyvät netistä haulla lainatuimmat kirjat.
Tässä linkkejä joidenkin kirjastojen halutuimpiin teoksiin:
Helmet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kirjastojen halutuimmat
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit?filter=Halutuimmat
Lappeenrannan seudun…
Yliopistotutkintoihin liittyviä lakeja on useita. Valtioneuvoston yliopistojen tutkintoja koskevassa asetuksessa todetaan kielitaitovaatimuksista näin: "Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta".
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Suomalaisten yliopistojen historia ulottuu satojen vuosien taakse. Helsingin yliopisto on perustettu jo…
Olisi hyvä tietää, mistä seurakunnasta onnykyisin määritetty kyse; seurakuntavaalit järjestetään seurakunnittain, ei valtakunnallisesti.
Seurakuntavaalien ajankohta on nykyisin määritetty, mutta vuoden 1965 tilanne on kuitenkin tarkistettava.
Kirkkohallitukselta tulleen selvvtyksen mukaan tietoa vuoden 1965 seuraluntavaaĺlien yhteisestä ajankohdasta ei löydetty heidän arkistostaan, kirjastostaan, eikä myöskään Kirkon tutkimusleskuksesta. Tästä pääteltiin, että vaaĺien ajankohta oli seieurakuntien itsensä määrättävissä. Näin antaa yan märtää myös seurasva lainaus Hannu Mäkeläisen jùlkaisussa Luottamushenkilöt seurakunnan hallinnosa:
"Vuonna 1970 vaalit toimitettiin ensimmäisen kerran uuden käytännön mukaan à…
Laila Hirvisaaresta (entinen Hietamies) voit etsiä tietoa monenlaisista lähteistä. Salme Saure on kirjoittanut Laila Hietamiehestä elämänkertateoksen "Läheltä", jossa kerrotaan kirjailijasta koko hänen elämänsä ajalta. Kirja sisältää myös Hietamiehen elämää vuosilukuina esittelevän listan. Tämän lisäksi Lahden kaupunginkirjastosta voi lainata Laila Hietamiestä koskevia lehtileikkeitä, jotka tosin tällä hetkellä ovat lainassa. Voit tutustua myös muihin Hietamiehestä kirjoitettuihin lehtiartikkeleihin. Suomen kuvalehdessä (1984, nro 3, s. 55-57) on artikkeli "Laila Hietamies ottaa vauhtia epäilyistä", samoin Suomen kuvalehdessä (2003, nro 51-52, s. 58-61)on artikkeli "Laila Hietamies (Hän)" sekä Pellervossa (1993, nro. 19-20, s. 56-58) on…
Suomen Pankin tilastopiste pystyy parhaiten vastaamaan kysymykseen Suomen markan ja ruplan valuttakursseista sekä tarkentamaan pyyntöä.Yhteystiedot ovat: statistics(at)bof.fi, palvelunumero 010 195 703.
Suomessa on ollut oikeustapaus, jonka mukaan DVD-levyillä oleville elokuville rakennettu kopionsuojaus on tekijänoikeuslaissa tarkoitettua "tehokasta" suojausta, jonka kiertäminen on laitonta. Vanhojen VHS-videoiden joukosta löytyviä vähiä suojattuja (pääosin Macrovision-suojaus) ei ole tällä tavalla todettu lain tarkoittamiksi tehokkaiksi suojiksi, joten niiden kohdalla voidaan ainakin spekuloida asialla.
Yleisesti ottaen kirjaston työntekijä ei työssään voi neuvoa asiakasta laittoman teon suorittamisessa. VHS:n kopioinnin suorittamisen tulkitseminen lain tarkoittamiseksi kopiosuojauksen kiertämiseksi on kuitenkin rajatapaus, koska asiasta ei ole oikeusistuimen ratkaisua ja koska Macrovision-suojausta tuskin voinee sen iän ja tekniikan…
Anni Polva (oik. Polviander) elää ja voi hyvin. "Turkulainen"-lehdessä oli hänestä juttu viimeksi hänen 87- vuotisjuhlansa kunniaksi (6.1.02). Juttu ilmestyi lehdessä 16.1.02 otsikolla "Ikinuori poikatyttö".Siinä hän kertoo lapsuudestaan Tampereella ja elostaan 50 vuotta turkulaisena sekä Tiina-kirjoista.
Jos asut Suomessa ja saat eläkettä ulkomailta, eläkkeen verotuksen ratkaisee yleensä Suomen ja eläkkeen lähdevaltion välinen verosopimus. Usein maksat ulkomailta saadusta eläkkeestä veroa ulkomaille. Kun asut Suomessa maksat eläkkeestä veroa myös Suomessa, mutta kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa yleensä hyvittämällä ulkomaille maksetut verot Suomen veroista. Aina eläkettä ei veroteta siinä valtiossa, josta eläke on saatu. Silloin Suomi verottaa eläkkeen normaalisti.
Verotus riippuu kohdallasi siis Suomen ja Viron välisestä verosopimuksesta. Voit kysyä asiasta tarkemmin Verohallinnon asiakaspalvelusta.
Lähde
Eläkettä ulkomailta - vero.fi
Ainakin Kielitoimiston sanakirjan mukaan vasikka-sanaa käytetään vain nautaeläimistä.
KT:n sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/vasikka?searchMode=all
Kuulostaa hiukan oudolta tilanteelta. Kaikki tietokoneiden cd-lukijat soittavat kyllä ääni-cd:itä, mutta onko sinulla asennettuna soitin esim. Real Player tai Windows Media Player? Soittimia on lukuisia muitakin, mutta nämä ovat yleisimmät.
Voit ladata soittimia ilmaiseksi netistä, esim. seuraavista osoitteista:
http://www.microsoft.com/windows/windowsmedia/fi/player/download/downlo…
http://europe.real.com/realplayer/
