Kirjastosta voi lainata kemian oppikirjoja, esim. Mooli. 2, Orgaanisen kemian perusteet : lukion kemia. Nopea vastaus määritelmien muodossa sivuilta:
Orgaaniset aineet | Taulukot - Matematiikka, Fysiikka ja Kemia
Ympäristötieteet:orgaaninen aines – Tieteen termipankki
Minkäänlaista tullimiesmatrikkelia ei löytynyt käytettävissä olevista tietokannoista ja ainoa löytynyt uudehko poliisimatrikkeli oli Suomen poliisipäällystö 1995.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Rautamäen kylästä ei valitettavasti löytynyt karttaa. Yleistä tietoa Rautamäen kylästä on kirjassa
Kyliä ja kyläläisiä (1989) sivuilla 113-118.
Lahden kaupunginkirjaston lukusalissa on Orimattilan pitäjän rippikirjoja 1800-luvun lopulta
mikrofilmeinä. Rippikirjoista käy ilmi talojen nimet ja asukkaat.
Karttoja voisi tiedustella Hämeenlinnan maakunta-arkistosta puh. 03-656460, sähköposti:
Hameenlinna@ narc.fi. Yleistä tietoa pitäjien kartoista löytyy Internet-osoitteesta:
http://www.dic.fi/~strang/JsKarttatieto.html.
Yleisten kirjastojen lukumäärän voi tarkistaa Opetusministeriön Yleisten kirjastojen tilastot -tietokannasta http://tilastot.kirjastot.fi/ Perustilastot - Koko maa - Organisaatio ja talous. Tietoja muista kirjastoista on Kirjstot.fi -palvelun sivulla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Jyrki Kettusen ja Tarja Meristön toimittamaa teosta "Seitsemän tarinaa ennovaatiosta" (Teknologiainfo Teknova, 2010) ei ole julkaistu äänikirjana.
https://finna.fi
Jyväskylän kaupungin asemakaavahistoriasta tähän löytyy vastaus:
"...eli kun vuonna 1894 oli tehty päätös Jyväskylän kaupungin asemakaavan laajennuksen suunnittelun käynnistämisestä, sen tekijäksi lupautui insinööri Frans Leonard Mahler, joka sai luonnoksen valmiiksi vuonna 1897. Lopullinen asemakaavan laajennus hyväksyttiin senaatissa 14.2.1899. Hyväksyttyyn karttaan olivat merkittynä uudet kadut sekä myös vanhoille kaduille sekä vanhan kirkon puistolle oli annettu uudet nimet. Osalla toki säilyi vanha nimi, kuten Kauppakadulla ja Rantakadulla. Uusien katujen nimeämisestä vastasi pinta-alavaliokunta, joka hoiti myös asemakaavahanketta. Tällöin siis, virallisesti senaatin päätöksellä 14.2.1899 Satamakadusta tuli (W)Vaasankatu."
Tieto…
Voisiko olla Jamppa Tuomisen Kevään ensi kukkanen?
https://genius.com/Jamppa-tuominen-kevaan-ensi-kukkanen-lyrics
Sanat eivät tosin osu ihan, mutta melkein...
Hei!
Sanalla kiire on tavallisen merkityksen 'käytettävissä olevan ajan niukkuus' lisäksi vanhempi merkitys 'päälaki'.
Joku on siis pukeutunut päälaesta kantapäähän.
Sana kiiri on taas jiirin rinnakkaissana ja tarkoittaa rakennusalalla
listojen, kehyslautojen tms. viistoa liitesaumaa.
Lähteenä käytetty: Suomen kielen perussanakirja, osa 1. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990
TEKIJÄ Pakkanen, Kaija, kirjoittaja
TEOS Vimperin pihan Ilona / Kaija Pakkanen
PAINOS 2. painos 1962
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1959
ULKOASU 147 sivua ; 19 cm
Tässä kirjassa Ilona on ollut syntymästään sokea.
Akvaariolasien lujuutta ja laatua koskevassa kysymyksessä kannattaa ottaa yhteyttä alan asiantuntijoihin.
Internetistä tietoa löytyy hakusanoilla "akvaario" "akvaariot".
Suomen Akvaarioliiton kotisivuilta http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvliitt/ löytyy alan yhteystietoja.
Lisäksi akvaarioliikkeillä on omia kotisivuja joita löytyy linkistä http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvliitt/
valitettavasti nimenomaan Alppien kasvillisuutta käsittelevää kirjallisuutta ei tietokannoista löytynyt. Kasvien tunnistusoppaita ja kasvitietoutta kyllä löytyy kirjastoluokista 56.8 ja 57, mistä löytyy myös maailman kasvien tunnistusoppaita. Teoksesta Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa löytyy pieni pätkä eli kuutisen sivua alppikasvillisuudesta muutamilla kuvilla varustettuna, mutta ei tuota tunnistusoppaaksi voi varsinaisesti sanoa. Ehkäpä selailemalla noita aiemmin mainittuja kirjastoluokkia alppien kasvillisuudestakin löytyy tietoa, mutta tarkkaa teosta aiheesta ei löydy.
Valitettavasti kirjastoista ei löydy matrikkelia kaikista poliiseista (ei Kymenlaaskon kirjastonjen Kyyti-aineistohaulla eikä yliopistokirjastojen yhteisellä Melinda-aaineistohaulla). Sen sijaan löytyy matrikkeleita poliisipäällystöstä. Kotkan kaupunginkirjastossa on poliisipäällystön matrikkelit vuosilta 1995 ja 1966. Matrikkelien tiedoissa ei ole, kuinka vanhoja tietoja ne siältävät, mutta silmäilemällä matrikkeleja näyttää siltä, että ne eivät yllä vuoden 1900-1920 tietoihin. Kouvolan pääkirjastossa on samanlainen matrikkeli vuodelta 1938, mutta senkään tiedoissa ei ole mainintaa matrikkelin kattavuudesta. Nämä poliisipäällystön matrikkelit sisältävät tiedot kaikkien kaupunkien ja kuntien poliisipäällystöstä.
Thomas Brezinan kirjoittamaa kirjasarjaa Seitsemän tassua ja Penny on saksaksi ilmestynyt jo 35 osaa. Syksyyn 2007 mennessä niistä on suomennettu 22 ja lisää varmaankin on tulossa. Kirjojen nimistä tai ilmestymisajoista ei valitettavasti ole tietoa.
Reijo Mäen tuotannosta ja Vares-sarjasta löytyy tietoa Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetti-sivuilta http://www.tornio.fi/DekkariNetti .
Tietoa Reijo Mäestä löytyy Otavan sivuilta http://www.otava.fi/ . Kannattaa pistäytyä myös Sanojen aika -kirjailijatietokannan sivuilla: http://kirjailijat.kirjastot.fi .
Valitettavasti kirjallisuutta aiheesta en löytänyt. Kannattaa kysyä vielä Lastenkirjainstituutista, Suomenlinnan lelumuseosta ja Lelumuseo Hevosenkengästä.
Lastenkirjainstituutti
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Suomenlinnan lelumuseo
https://lelumuseo.fi/
Lelumuseo Hevosenkenkä
https://lelumuseohevosenkenka.fi/
Tietoa ja kuvia eri maiden nukeista https://atlantaga10.tripod.com/allcountriesdolls.html
