Lähettämässänne linkissä http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/yleen.html on jo paljon tietoa em. sukunimien taustoista.
Lisätietoja http://se.namespedia.com . Tämän sivuston mukaan esimerkiksi Alen on irlantilaista alkuperää, Kylen taas skottilaista.
http://www.surnamedb.com/Surname/Alen
Lisätietoja kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet
Osoitteesta http://www.kaypahoito.fi/ löydät suomalaisten lääkäreiden tekemiä yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Hae kirjoittamalla hakulaatikkoon sana endometrioosi.
Aiheesta löytyy Sulo Haltsosen teos Kaunokirjallisuutemme käännöksiä, se on tosin vuodelta 1979 ja kattaa tiedot käännöksistä vuoteen 1975 saakka. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti on julkaissut teoksen Nuorisokirjamme maailmalla, joka on vuodelta 1984. Lisäksi löytyy luetteloita maittain: Finnische Literatur in deutscher Ubersetzung 1976-1996, Bibliografia przekladow z literatury finskiej na jezyk polski 1976-1998, La litterature finlandaise en francais: bibliographie 1842-1997. Lisäksi kannattaa katsoa Linnea-tietokannasta, joka on käytössä kirjastojen tietokoneilla, asiasanalla käännökset.
Uusin sanasto löytyy Sotilaan käsikirjan englanninkielisestä versiosta:
Soldier's guide 2017. Helsinki: The Finnish Defence Forces, 2018.
Sotilaan käsikirja 2020. Helsinki: Pääesikunta, Koulutusosasto, 2019.
Sotilasarvot eri kielillä löytyvät valtioneuvoston termipankista Valterista. Hyödyllisiä voisivat olla myös puolustusvoimien englanninkieliset sivut.
Osin vanhentunutta ja historiallista sanastoa löytyy sotilassanakirjoista. Näitä on laaja kokoelma esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Simo Sirkkasen aiheesta laatima diplomityö löytyy myös Kansallisarkiston digitaaliarkistosta.
Englanti-suomi-englanti: sotilassanasto ja lyhenteet (3. uus. p.). Helsinki: Pääesikunta 2004.
Saksa-suomi-saksa sotilassanasto…
Fennica ei löytänyt tätä oppilasmatrikkelia.
Sitä voisi tiedustella Aalto yliopiston arkistosta:
Aalto-yliopiston arkisto ARTS
Sähköposti: arkisto@aalto.fi
Yhteydenotto ensisijaisesti sähköpostilla
Puh. 050 340 9330
Käyntiosoite: Hämeentie 135A, Helsinki
Taidemaalarista löytyi teos:Sallasta Karjalankannakselle : jatkosota tekstein ja piirroksin / Aares Salli ; toimittanut Seppo Porvali. 2004
https://finna.fi
Se olisi tilattavissa Kansalliskokoelman lukusaliin. (Helsingissä)
Parhaiten löydät tietoa Suomen yleisistä kirjastoista löytyvistä Sandmaneista hakemalla seuraavalta sivulta: http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Kyseisiltä sivuilta voit hakea kaikkien Suomen maakuntakirjastojen kokoelmista
esim. seuraavasti: Kirjoita tekijäkenttään Gaiman, Neil (tämäkin jo riittää, mutta voit vielä lisätä nimeke-kenttään (=kirjan nimi) sanan Sandman.) Sitten valitset sivun alaosasta kohdan "valitse kaikki" ja sitten "hae". Aika paljon näyttää löytyvän. Omasta kirjastostasi voit varmaan saada näitä sitten kaukolainaksi, jollei siellä niitä muuten ole. Kysy kirjastostasi.
Tiedossamme ei ole runoa, jossa kerrottaisiin adoptiolapsesta. Kastetilaisuuteen muuten sopivia runoja voisi löytyä esimerkiksi kirjoista:
Runo puhuu lapsesta
Vauvan vaaka - leikkiloruja ja runoja vauvoille / Hannele Huovi
Helmet sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X
kaste runo** antaa myös muutaman kirjan.
Kannattaa käydä kirjastossa selaamassa etenkin lastenosaston runokirjoja.
Yleisesityksiä Indonesian kulttuurista löydät teoksista "Muinaisten kuningaskuntien aarteita Indonesiasta" / toim. Tapio Suominen, 1996, Heikkilä-Horn, Marja-Leena: "Kaakkois-Aasia--historia ja kulttuurit", 2000, ja Miettinen, Jukka O.: "Indonesia saarien kulttuurit", 1993. Indonesian teatterista ja tanssista kerrotaan Jukka O. Miettisen kirjassa "Jumalia sankareita demoneja--johdanto aasialaiseen teatteriin", 1987. Balin kulttuuria esitellään kirjassa "Paratiisielämää--balilaista taidetta ja kulttuuria", 1999. Musiikkitiede-lehden numerossa 2/1993 käsitellään Indonesian kansanmusiikkia. Kansanmusiikkia on myös cd:llä "Music for the Gods--The Fahnestock South Sea Expedition: Indonesia". Indonesialaisesta ruokakulttuurista löydät tietoa…
Kysyjän mainitsemalla ISBN-numerolla julkaistussa virsikirjan versiossa on Fennica-tietokannan mukaan nuotit eli käytännössä virsien melodianuotinnokset. Minulla ei ole julkaisua nähtävänä, joten en pysty sanomaan asiaa varmasti, mutta yleensä virsikirjan nuottipainoksiin ei ole lisätty sointumerkintöjä ainakaan systemaattisesti, koska urkurit säestävät ns. koraalikirjasta eli uruille tehdystä versiosta. Ainakin vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa toimituskunta kuitenkin lisäsi sointumerkit noin 40 suosittuun virteen, joita lauletaan paljon kouluissa. Näissä sointumerkit ovat todennäköisesti myös tässä vuonna 2011 julkaistussa versiossa.
Koska virsikirjoja valmistetaan hyvin monenlaisina versioina, suosittelen varmistamaan kaupassa, että…
Sinun kannattaa tutustua politiikan yleisteoksiin, esim. Jaakko Nousiaisen kirjaan Suomen poliittinen järjestelmä, 10. uud. laitos, Porvoo, Helsinki, Juva, WSOY, 1998, jonka II luku on nimeltään Poliittiset puolueet, s. 30-, tai johonkin lukion yhteiskuntaopin kirjaan, esim. Markku Liuskarin Lukion yhteiskuntatieto, uud. lait, 2. p., Helsinki, Otava, 2000, jonka III luku on Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja siinä s. 61- Puolueet. Niistä saat tietoa puoluelaitoksen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä.
Ne voi hakea esiin osoitteella http://www.kirjastot.fi/ | Miten kirjastojen kirjojen ym. aineistoa etsitään. Koska asut Jyväskylässä, pääset kohdasta Monihaku katsomaan mm. oman alueesi kirjastojen kokoelmatietokantoja. Tai…
Menemällä sen kirjaston sivuille, jonka lehdistä olet kiinnostunut, löytyy aina kyseisen kirjaston lehtiluettelo. Kirjaston voi etsiä vaikka googlen kautta, jos osoitetta ei tiedä ennestään.
Kysymiesi kirjastojen lehdet löytyvät
Seinäjoen kaupunginkirjaston lehdet
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/ Kokoelmat ( kolmas sininen palkki ylhäällä)
Lehdet
Kirjaston lehtikokoelmat
Lehtiluettelot
Seinäjoen pääkirjaston lehdet
Tai voi mennä suoraan osoitteeseen
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lehdet.html
Lisäksi on saatavana lehtilinkkejä
Seinäjoen korkeakoulukirjaston lehdet
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Etsitko_tietoa/…
Valitettavasti Nalle Puhin ajatusta sanojen tarkoituksesta ei ole vieläkään löytynyt. Olen kysynyt asiaa myös kollegoiltani Suomen yleisissä kirjastoissa kirjastojen sisäisellä sähköpostilistalla, mutta valitettavasti sitäkään kautta ei ole tullut yhtään vastausta.
Lukuliikkeen sivuilla (Lukuliike.fi) puhutaan ”lukemisen rakenteista” ja ”lukutaitotyötä edistävistä rakenteista” lähestulkoon synonyymeinä.
https://lukuliike.fi/
”Lukutaitotyötä edistävät rakenteet = kansalliset ja alueelliset lukutaitotyötä edistävät verkostot, toimijat, resurssit sekä niitä tukeva tutkimus, koordinointi, viestintä, hallinto ja lait”
Asiaa avataan tässä vielä tarkemmin:
https://lukuliike.fi/kansallinen-lukutaitostrategia-2030/lukuliikkeen-suuntaviivat/…
Yle Radio Suomen tai muistakaan Ylen radio-ohjelmien ohjelmaoppaista ei löytynyt kyseistä ohjelmaa, ei ainakaan tuolla nimellä.
Yle Areena Audiosta löytyi kyllä viite Yle Puheen samannimiseen ohjelmaan mutta se ei ikävä kyllä ole enää kuunneltavissa. Siinä yhteydessä ei ollut tietoa milloin ohjelma on viimeksi ollut kuunteltavissa. Myöskään Elävän arkiston radio-ohjelmista ei tätä löytynyt.
Canto religioso löytyy partituurista
Tekijä: Melartin, Erkki, (säv.)
Nimeke: Kuusi helppoa kappaletta Op. 121/1-6, Violoncello & Piano - Violine & Piano - Trio
ISSN: M-042-08824-1
Tämän nuottijulkaisun luettelointitiedoissa kerrotaan:
Kokoelma on sävelletty sellolle ja viululle, mutta Melartin sovitti kappaleet myöhemmin myös viululle ja pianolle sekä pianotriolle. Tässä julkaisussa on partituuri sellolle ja pianolle sekä erilliset viulun ja sellon äänet, joten kappaleet voi esittää kaikilla Melartinin tarkoittamilla kokoonpanoilla.
Partituuri näyttää tällä hetkellä olevan saatavissa Helsingin pääkirjastosta (luokka 786.33, puh. 31085701) ja Vantaalta Tikkurilan kirjastosta (luokka 78.73, puh. 83923583). Aivan ajantasaiset…
Suomenkielistä tietoa kirjailija Ann Brasharesta ei taida löytyä. Englannin kielellä tietoa löytyy ainakin näiltä sivuilta:
http://www.childrenslit.com/f_brashares.html
http://www.teenreads.com/authors/au-brashares-ann.asp
Tällä hetkellä Youtuben katsotuin video on Justin Bieberin Baby, joka on kerännyt yli 450 miljoonaa katselukertaa. Linkki videoon: http://www.youtube.com/watch?v=kffacxfA7G4
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta on ennenkin kysytty kirjailija Annie Daltonista. Aikaisemmat vastaukset löydät arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx)
kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun Annie Dalton.
Kirjailijan kirjoista voi ostaa seuraavia suomenkielisiä kirjoja: Vehkeilyä, Korkealentoa ja Vallan kahvassa. Hinta kaikilla on (Suomalaisessa kirjakaupassa) 13 euroa. Siivet selkään -kirja on loppuunmyyty.
Jotta kysymykseen voisi mielekkäästi vastata, pitäisi tietää, puhutaanko ihmiskunnan historian kaikista kirjailijoista vai pelkästään suomalaisista ja kattaako kysymys myös ns. tietokirjailijat. Myös sana "merkkivuosi" on mielivaltainen. Suomalaisessa kulttuurissa juhlitaan yleensä vain syntymäpäiviä, mutta myös esimerkiksi 200 vuotta kuolemasta voi olla merkittävä tapahtuma.
Jos esimerkiksi rajataan kysymys koskemaan vuonna 2019 satavuotissyntymäpäiväänsä viettäviä Suomessa yleisesti tunnettuja kirjailijoita, voidaan mainita J. D. Salinger (Sieppari ruispellossa), Richard Scarry (lastenkirjojen tekijä), Doris Lessing ja Kalle Päätalo. Vähemmän tunnettuja on tietenkin paljon enemmän, pelkästään suomalaisia Wikipedian tunnistamia Oiva…
Tuo on looginen, muttei aivan oikea oletus. Veikkaus on tutkinut lottoarvontojaan ja huomannut, että jotkut numerot ovat "onnekkaampia" kuin toiset. Siksi samankaan rivin pelaamien ei välttämättä tuo varmaa lottovoittoa. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/tiedotteet/2015/20150312-selma-potti-ja-pelatut-numerot Samaa tukee myös omakohtainen kokemus parinkymmenen vuoden ajalta.
Iltalehden sivuilta löytyy mielenkiintoinen ohjelma, joka kertoo nenneiden tilastojen perusteella, olisiko lempirivisi ikinä voittanut lotossa. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201805312200983246
Lisäksi veikkaus on laatinut myös rationalisen ihmisen pelistrategian: Pelaa kuin eläin. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/…
