Suuren toivelaulukirja –sarjan 1. osan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1976. Osasta 1 on tähän mennessä ilmestynyt 24 painosta (24. p. vuonna 1993). Tähän mennessä sarjassa on ilmestynyt 18 osaa (numero 18 vuonna 2005), ja niiden lisäksi tietynaiheisia lauluja, mm. lasten- ja joululauluja. Tiedot ovat peräisin Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta:
https://finna.fi
Johtuu kaikista näistä.
Jokin kirja saattaa olla ilmestyessään kovin kysytty. Hankimme sitä useita kappaleita, jotta kukaan ei joudu odottelemaan vuoroaan kovin kauan. Kun kirjaa muutaman vuoden jälkeen luetaan vähemmän, osa kappaleista poistetaan. Tähän liittyy lainausmäärä, joka kertoo kirjan suosiosta.
Jos kirja menee rikki, sitä voidaan korjata kirjastossa. Jos kirja kumminkin on kovin huonokuntoinen, se poistetaan. Kirjoja joudutaan poistamaan myös, kun niille sattuu vahinkoja, koira järsii, kahvia kaatuu päälle tai kirja on kastunut sateessa. Tällöin asiakas on velvollinen korvaamaan kirjan.
Tärkein syy poistoon on kuitenkin tiedon vanheneminen. Kun vaikka laki muuttuu, vanhat kirjat poistetaan. Usein samasta kirjasta ilmestyykin…
Netistä löytyy useitakin lähteitä, joissa kyseisen hyödykkeen historiaa kerrataan. Muun muassa AntroBlogi julkaisussa, joka on antropologien ylläpitämä blogi, Emmi Huhtaniemi kokoaa vessapaperin historiaa näin: ”Pyyhkimiskäytäntöjen historiassa ihmiset ovat käyttäneet kaikkea käsillä olevaa lehdistä ja tikuista kiviin, ruukunpalasiin ja maissintähkiin. Mainintoja paperista vessakäynnin yhteydessä löytyy Kiinasta jo 500-luvulta, mutta ensimmäinen kaupallinen, nimenomaan takapuolen pyyhkimiseen valmistettu paperi syntyi USA:ssa 1857.”Lähde:Huhtaniemi E. 22.3.2020. Vessapaperin kulttuurihistoriaa. Antroblogi. https://antroblogi.fi/2020/03/vessapaperin-kulttuurihistoriaa/. (Luettu 2.8.2024)
Uskonnottomia retriittejä näyttäisivät olevan esim. seuraavat:
- https://mielenpaalla.fi/mika_on_retriitti/
- https://www.unelmaitsesta.fi/unelma-itsesta-valmennukset/unelma-itsesta…
- https://www.hiljainenmieli.fi/retriitit-ja-ryhmavalmennukset/
- https://www.mindatwork.fi/mindfulness/mindfulness-retriitti/
Haulla "ei uskonnollinen hiljaisuuden retriitti" löytyy varmasti muitakin.
Paras kanava lienee SPR:n vapaaehtoistoiminnan kautta: https://www.punainenristi.fi/tule-mukaan/ystavaksi . SPR:llä on vuosien takainen ystävä- ja tukihenkilötoiminnan perinne, jonka puitteissa myös laajaa kansainvälistä vankilatoimintaa. Yhteydenpito vankien kanssa saattaa vaatia perehtymisen, jotta saisi riittävästi tietoa ja ymmärrystä vankilan olosuhteista ja seikoista joita turvallinen lähestyminen edellyttää. SPR:n vankitoiminnassa mukana olleet järjestävät tulokkaalle perehtymisen ennen kuin ollaan vankien kanssa tekemisissä. Puhuttaessa kirjeenvaihdosta jo se seikka, onko asianomainen yhteydessä vankiin vain etunimellään vai koko nimellään ja oman identiteettinsä paljastaen ja omalla osoitteellaan vai jollakin muulla…
"Liikakansoitus" on niin suhteellinen käsite, että sen yhteydessä on syytä käyttää verbiä "kärsiä" hyvin varovaisesti. Jos tutkii luetteloa maailman valtioiden väestötiheyksistä, kärjessä on joukko kaupunkivaltioita, joiden kohdalla tuskin kukaan puhuu liikakansoituksen ongelmasta. Macao ja Monaco ovat molemmat noin 20 000:lla asukkaalla neliökilometriä kohden ylivoimaisessa kärjessä, perässään Singapore ja Hongkong, jotka ovat alueeltaan jo huomattavasti laajempia. Kun listaa jatkaa, ensimmäinen aidosti liikakansoituksesta kärsivä maa lienee Bangladesh, jonka Suomen paljon pienemmällä alueella elää melkein 150 miljoonaa ihmistä eli yli 1000 neliökilometriä kohden. Myös Malediivien saarilla väestötiheys on samaa luokkaa.
Ns. vauraiden…
Tietämättä tarkalleen miten kyseinen dokumentti on tehty voidaan ainakin spekuloida, miksi kuvamateriaali näyttäisi huonommalta kuin muistoissa. Valtaosa vuodelta 1997 peräisin olevasta materiaalista sarjassa on kuvattu SD-tasoisena videona. Sen kuvatarkkuus on pienempi kuin ohjelmaan kuvatun uuden, HD-tasoisen materiaalin. Vuoden 1997 materiaali on siis tarkkuudeltaan heikompaa, mikä näkyy heikompana kuvan laatuna, vaikka vanhaa materiaalia on skaalattu ylöspäin vastaamaan muun materiaalin resoluutiota. Uuden ja vanhan materiaalin vuorottelu korostaa eroa, samoin se että materiaalia katsotaan teräväpiirtoiselta, digitaaliselta näytöltä. Tällainen näyttö paljastaa matalan tarkkuuden materiaalin puutteet toisella tapaa kuin…
Aku Ankan nettisivuilla (www.akuankka.fi) Tietolaari-osiossa kerrotaan Akun syntymävuodeksi 1934 ja tarkennetaan näin:
"Akulla on kerrottu olevan kaksi syntymäpäivää: 13.3. ja 9.6.1934. Jälkimmäinen on Akun "oikea" syntymäpäivä, sillä silloin julkaistiin ensimmäisen kerran Viisas Kana Kananen -animaatio, jossa Aku nähtiin ensimmäisen kerran. 13.3. on päivämäärä, johon viitataan mm. Kolme Caballeroa -piirroselokuvassa sekä Hyvää syntymäpäivää, Aku Ankka -animaatiossa ja sarjakuvassa. Nykyään Akua voi juhlia kumpanakin päivänä: meillä suomalaisilla on ollut tapana juhlia Akun munintapäivää 13.3. ja kuoriutumispäivää 9.6."
Lisätietoja myös Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Aku_Ankka#Historia
Äänikirjoja Suomessa julkaisee esim. Suomen Äänikirjat (www.suomenaanikirjat.fi) ja Näkövammaisten kirjasto Celia Helsingissä (www.celialib.fi). Celia kouluttaa myös äänikirjojen lukijoita ja heillä on omat studionsa, joissa lukeminen tapahtuu. Yhteystiedot löytyvät edellä mainituista nettiosoitteista. Lisäksi ainakin WSOY ja Tammi julkaisevat äänikirjoja.
Aada on suomalainen ja virolainen kirjoitusasu Ada-nimestä. Ada merkitsee heprean kielellä jalokivikorua. Suomen ruotsalaisessa almanakassa se lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal- tai Adel-alkuisista nimistä (merkitys aatelinen, jalosukuinen). Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Pihla on todella lyhenne pihlajasta. Kukkien ja puiden käyttö lähinnä naisten niminä juontaa juurensa jo viime vuosisadalta, nämä nimet ovat lähinnä vertauskuvallisia. Yleensä niihin liittyy ajatus tyttölapsen viehättävyydestä tai naisellisesta kauneudesta.
Tiedustelin asiaa sarjan aikaisemmat osat kustantaneelta Otavalta, ja sieltä kerrottiin, ettei Beth Revisin Shades of the Earth -teoksen suomentamisesta ole tehty päätöstä. Niinpä sitä ei ole näillä näkymin tulossa suomeksi ainakaan aivan lähiaikoina.
Voit toki laittaa asiasta toivetta Otavan suuntaan. Otavan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/yritys/yhteystiedot/.
Saastamoinen-nimen alkuperää on jäljitetty täällä aikaisemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9cba51a6-79a…
Nimellä ei välttämättä ole yhteyttä saasta-sanaan (olkoonkin, että nimistöntutkijoista esimerkiksi Pertti Virtaranta on tällä kannalla), vaikka se esiintyy jo Agricolan sanastossa (Rucouskiria, 1544). Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hänen aikanaan sitä tavattiin etupäässä länsimurteissa, itämurteissa harvemmin. Saastamoisten valta-alueiden Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kirjakielestä sanan varhaisin esiintymä on kirjattu vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla (Christfried Ganander), lähes 150 vuotta ensimmäisten Saastamois-merkintöjen jälkeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-…
Kirkonkirjoja löytyy kahdesta www-osoitteesta. Osoitteesta http://www.digiarkisto.org kirkonkirjat löytyvät kuvattuna sellaisinaan, osoitteesta http://www.genealogia.fi puolestaan löytyy HisKi-tietokanta, josta voi hakea tietoa esimerkiksi henkilön nimellä.
Kumpikaan tietokannoista ei ole aivan täydellisiä, kaikki Suomen seurakunnat eivät löydy niistä.
Alissa on Alicen ja Alician englanninkielinen muunnos, josta viitataan Aliisaan. Aliisan nimipäivä on 14.7. Aliisan kerrotaan olevan suomalainen muunnos ranskalaisesta nimestä Alice, joka voi pohjautua moniin nimiin: germaaniseen Adalheidiin, kreikan Aleksandraan tai Alethiaan (uskollinen) tai hebrean Elisabetiin. Alice ja sen muunnokset ovat suosittuja nimiä monissa maissa, esimerkiksi Englannissa ja Ranskassa sekä kirjallisuudessa: Liisan seikkailut ihmemaassa on alun perin Alice in Wonderland. Alisa ja Alice ovat Aliisan muunnoksia. Israelissa Aliza tarkoittaa iloa.
Suomessa Aliisasta on käytetty myös samoja kutsumamuotoja kuin Elisabetista: Liisa, Liisi, Lissa, Lissu, Liisukka, Lissukka, Lispe, Lispetti, Lipa, Lipe, Lippa ja Lilli,…
Nobel-palkintojen viralliselta verkkosivustolta (http://nobelprize.org/literature/) löytyy seuraava lista Nobel-palkituista kirjailijoista.
Olen merkinnyt tähden (*) niiden kirjailijoiden perään, joiden tuotannosta on Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan julkaistu suomen kielellä kokonaisia teoksia. Muilta kirjailijoilta voi löytyä runo- tai proosanäytteitä antologiasarjasta Nobel-kirjailijat 1-4 tai teoksista 21 Nobel-kirjailijaa sekä 27 Nobel-kertojaa. Kaikkien teosten saatavuutta Tampereen kaupunginkirjastosta voit tutkia verkossa osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/.
Listasta puuttuvina vuosina palkintoa ei ole jaettu lainkaan.
2004 Elfriede Jelinek
2003 J.M. Coetzee *
2002 Imre Kertész *
2001 V.S. Naipaul *
2000 Gao…
Sahanpurun painolle on hankala antaa aivan tarkkaa arvoa. Paino riippuu ainakin siitä kuinka tiukkaan puru on pakattu ja kuinka kosteaa se on.
Lämmöneristeenä käytettävälle kuivalle sahanpurulle ilmoitetaan yleensä tiheydeksi 120-200 kg/m³. Tästä voidaan laskea, että yhden purukilon vaatima tilavuus on noin 5-8 litraa.
Lähteitä:
Vähäkallio et al.: Lämmön- ja kosteudeneristys
Siikanen: Rakennusaineoppi
RT-kortisto: Rakennustarvikkeiden ainetiheyksiä sekä tavarakuormia
Jasmin on luontoaiheinen nimi. Jasmiinihan on suosittu hyväntuoksuinen valkokukkainen koristepensas. Kukkasymboliikassa se on herkän kauneuden, viehkeyden ja rakkauden vertauskuva. Nimen juuret johtavat persiaan (yasemin) ja arabiaan (yasamin).
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Kysymällesi lauseelle ei löydy kirjallista lähde, mutta se löytyy kansanperinnettä sisältävästä Matti Kuusen toimittamasta nyksysuomen sananparsikirjasta Rapatessa roiskuu. Kirja on syntynyt keruukilpailun pohjalta, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura käynnisti Kalevalan juhlavuonna 1985 ja jossa kerättiin 1980-luvulla käytössä olevia sananparsia. Kirjan mukaan sanonta on tallennettu Muuruvedellä, mutta enempää sen alkuperästä ei osata varmuudella sanoa.
"Letukka" on alun perin ollut kutsumanimi Chevrolet-merkkisille autoille, mistä se on vähitellen yleistynyt merkitsemään isoa amerikkalaista autoa yleensä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii). "Dollarihymy"-nimitys taas tullee siitä, että ison amerikkalaisen auton moottorin jäähdyttimen säleikkö on helposti voinut tuoda mieleen leveän, säihkyvän filmitähtihymyn.
