Sinikka Nopola on kirjoittanut sekä lasten- että aikuistenkirjoja. Mikkelin Origo-tietokannasta löytyy yhteensä 29 kirjaa, jotka hän on tehnyt joko yksin tai yhdessä sisarensa Tiinan kanssa. Lasten kirjoista löydät tietoa esim. Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/ . Sivustolla on lueteltu myös Sinikka Nopolaa käsittelevää lähdekirjallisuutta, jota on lainattavissa kirjastosta.
Nopolasta löytyy myös tietoa Sanojen aika -sivustolta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/ . Myös tämä sivusto sisältää runsaasti lähdetietoja, mm. linkin Tammen kotisivuille, jota kautta löytyy mm. luettelo Nopolan saamista palkinnoista.
Aluehallintavirastoista säädetyssä laissa todetaan: "Aluehallintovirastoa johtaa viraston johtaja. Viraston johtaja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja viraston yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta." Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.
Manner-Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa. Ahvenanmaan aluehallintoviranomainen on Ahvenanmaan valtionvirasto. Muista aluehallintovirastoista poiketen Ahvenanmaan valtionviraston päällikön virkanimikkeenä on maaherra.
Aluehallintovirastojen ylijohtajat valittiin tehtäviinsä vuosiksi 2020-2024. Kuusi ylijohtajaa esittäytyy blogikirjoituksessa: https://avi.fi/blogikirjoitukset/-/blogs/aluehallintovirastojen…
Proteiinit koostuvat yhteensä 20 eri aminohaposta, joista kymmentä ihmisen elimistö ei pysty itse valmistamaan, vaan ne täytyy saada ruoasta. Aminohapot toimivat rakennusaineina kudos- ja entsyymiproteiineissa sekä monissa hormoneissa ja hermostollisissa välittäjäaineissa. Proteiinissa on energiaa 17 kJ (4 kcal) grammaa kohden. Proteiinin ylimäärä ei varastoidu vaan muuttuu elimistössä rasvaksi http://www.fineli.fi/component.php?compid=2230&lang=fi
Proteiineista voi lukea lisätietoa esimerkiksi teoksesta Peltosaari, Leena et al.(2002): Ravitsemustieto, s. 75 – 90. Teoksen mukaan runsaasti proteiinia 100 grammaa kohden on esimerkiksi soijajauhossa, maitojauheessa, edamjuustossa, vehnäalkiossa, maapähkinässä, kalassa ja raejuustossa (…
Internetlähteitä löytyy Googlesta hakutermillä viivakoodi tai kahdella hakusanalla viivakoodi historia. Wikipediassa on aiheesta nettiartikkeli sivulla https://fi.wikipedia.org/wiki/Viivakoodi
Siinä sanotaan mm.: "Viivakoodin keksivät Norman Joseph Woodland ja Bernard Silver Yhdysvalloissa (patentti v. 1952)["
Viivakoodiopas on sivulla
http://www.jltypes.com/fi/viivakoodi/viivakoodiopas
Sanomalehti Keskisuomalainen kertoo myös viivakoodin keksijän kuolemasta jutussa "Viivakoodin keksijä kuoli 91-vuotiaana" 15.12.2012. Siinä kerrotaan lyhyesti, miten esikuvana on ollut morsetuksen kaltainen järkestelmä.
Suomessa viivakoodien historiaa löytyy GS1 Finland -firman nettisivulta
https://www.gs1.fi/meista/historia
Vuosiluku…
Varmennekortin voi parhaiten testata sen julkisen palvelun avulla, joka on myöntänyt / toimittanut varmennekortinkin. Esimerkiksi väestörekisterikeskus tarjoaa maksutta mPollux Digisign Client -kortinlukijaohjelmiston myöntämiinsä henkilövarmenteisiin. Katso lisää https://vrk.fi/kortinlukijaohjelmisto
International Firefighters’ Day (IFFD) -sivuston (https://www.firefightersday.org/about-iffd/) mukaan päivän ideoi australialainen vapaapalokuntalainen J. J. Edmonds sen jälkeen, kun viisi palomiestä kuoli sammuttaessaan maastopaloa Victoriassa, Australiassa vuonna 1998. Edmonds käynnisti sekä kansallisen että kansainvälisen yhteisön kesken keskustelun päivän vietosta, ajankohdasta ja tunnussymbolista. Päivänmääräksi valittu 4.5. on palomiesten suojeluspyhimyksen, pyhän Florianuksen päivä.
Reija Kaskiahosta on jonkin verran tietoa Ismo Loivamaan toimittamassa teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004).
Netistä kannattaa katsoa ainakin seuraavia sivuja
Kustantajan sivut (WSOY)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=60
Sanojen aika
http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli
http://www.nuorisokirjailijat.fi/
Jaakko S. Tolasta ei ole julkaistu erillistä elämäkertateosta. Timo Talvitien toimittamassa teoksessa Aurinkoa pilvien lomasta : kärsimyksen monet kasvot (WSOY 1972) on Jaakko S. Tolan kirjoittama luku Lääkäri sairaalassa, elinikäisenä potilaana.
https://finna.fi/Record/lumme.830354#componentparts
Teosta ei ole kirjastoalueenne kokoelmissa, mutta voitte tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
Pyhäpäivien luonnetta tai sijoittelua suomalaisissa almanakoissa on muutettu useaan otteeseen. Yksi muutosten vuosista oli 1955, jolloin Marian ilmestyspäivä (25.3.) siirtyi sunnuntaiksi ja muuttui marianpäiväksi, Johannes Kastajan päivä (24.6.) siirtyi lauantaiksi ja pyhäinmiestenpäivä (1.11.) siirtyi lauantaiksi ja muuttui pyhäinpäiväksi. Kirkon piirissä ei pyhäpäivien siirtelyä ole katsottu suopeasti, mutta uudistus huomioitiin Yliopiston almanakan lailla heti myös Kirkkokansan kalenterissa (vuodesta 1956 Kirkon kalenteri). Yliopiston almanakassa siirryttiin pyh. miest. p.:stä pyhäinpäivään.Lähteet: Heikki Oja, Aikakirja Kirkon kalenteri Yliopiston almanakka
Sitä, koska kirjan saa, on hieman vaikeaa arvioida. Varausjonon eteneminen riippuu esimerkiksi siitä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on hankittu Vaski-kirjastoihin, kuinka pian varaukset noudetaan ja kuinka kauan yksittäinen kirja on kullakin asiakkaalla lainassa. Joku saattaa ehtiä lukea kirjan parissa päivässä, joku taas voi pitää sitä koko kuukauden. Myös kuljetukset voivat pidentää kirjan siirtymistä asiakkaalta toiselle, jos seuraavan varaajan valitsema noutopaikka ei ole sama kuin kirjasto, johon kirja palautuu.
Hyvä suomenkielinen DASH-ruokavalion (Dietary Approaches to Stop Hypertension) esittely löytyy esimerkiksi Juhana Harjun kirjasta Ravintoa sydämelle : ehkäise sydäntautiriskiäsi terveellisellä ravinnolla (WSOY, 2007).
Internetistä löytyy myös verrattain runsaasti tietoa aiheesta. Varsin napakka DASH-tietopaketti löytyy esimerkiksi Maito ja terveys -sivustolta:
http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/maitotietoa/tutkimukset/dash/index…
Muita linkkejä:
http://www.ravitsemusterapeutti.net/96
http://www.ravitsemusterapeutti.net/wiki/uutiset.html?86
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
Alttonokkahuilunuotteja ei löytynyt. Näiden laulujen nuotinnokset yleensä löytyvät kuitenkin monista nuoteista, mm. alla olevista. Ylemmissä on Sylvian joululaulun, ja alemmissa On hetki -kappaleen nuotit. Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjasto on poissa käytöstä 12.-20.11., joten sitä, ovatko nuotit Kuopion kirjaston kokoelmissa, ei juuri nyt voinut tarkistaa.
- Valkea joulu : joulun kauneimmat laulut / Toimitus Virpi Kari
- Joulun laulut / Toimitus: Ari Leskelä
- Ihanimmat ikivihreät : suomalaisen viihteen helmiä
- Suomalaisia lauluja / toimittanut Ari Leskelä
Melinda Metzistä löytyy melko lailla perustietoa https://www.goodreads.com/author/show/1346213.Melinda_Metz , mutta hänen kirjoittamastaan kirjasarjasta löytyy tietoa myös Kirjasampo.fi:sta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au5867fe98-0de5-4373-85cb-b….
Oy. Alkoholiliike Ab. avattiin Rovaniemellä osoitteessa Maakuntakatu 26 (5.4.1932 avattiin klo 10 ja oli auki klo 15 saakka).
Seuraavaksi 1990-luvulta vuoteen 2001 Alko toimi Pienteollisuustalon yhteydessä osoitteessa Lapinkävijäntie 1 .
Vuodesta 2002 lähtien keskustan Alko on ollut osoitteessa Koskikatu 25.
Muut Rovaniemen Alkot:
Rovaniemi Eteläkeskus, Teollisuustie 2
10.4.2002-
Rovaniemi Saarenkylä, Pulkamontie 1
10.9.1973-
Rovaniemi Vierustie, Vierustie 5
1.10.1957-27.4.1999
Lappia koskien voi kysyä myös Lapin kulttuurilaitosten Lapponica-verkkotietopalvelun kautta osoitteessa: www.lapponica.net
Valitettavasti vastausta ei löytynyt. Ehkä tieto löytyisi kirjasta Ford Focus 2005-2010: korjausopas (tekijä Martynn Randall), joka on mm. Siilinjärven kirjaston kokoelmissa.
Oulun kaupunginkirjaston neuvokkaat musiikkirjastolaiset ehdottavat avuksesi seuraavia teoksia:
Otavan iso musiikkitietosanakirja: osa 5 s. 512-513 /
Kontunen, Jorma: Soitinopas: s. 110-112 /
Shepelern, Gerhard: Orkesterin soittimet: s. 92-93 /
Geib, F: Method for tuba; engl. soitonopas, jonka esipuheessa on tuuban historiaa.
Maanpuolustkorkeakoulu antaa opetusta useilla paikkakunnilla. Se esittelee itsensä Sotatieteellisenä yliopistona.
Ilmasotakoulun koulutuskeskus sijaitsee Tikkakoskella. Koulutuskeskus suunnittelee, toteuttaa ja kehittää Ilmasotakoulussa toimeenpantavaa Ilmavoimien upseerikoulutusta ja henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutusta. Koulutuskeskukseen kuuluvat Korkeakouluosasto, Täydennyskoulutusosasto sekä Tutkimus- ja kehittämisosasto.
Koulutuskeskuksen korkeakouluosasto järjestää Ilmavoimien Johtamisjärjestelmälinjan upseerin perusopintojen yhteiset opinnot ja eriytyvät opinnot, sotatieteen kandidaatin eriytyvät opinnot sekä sotatieteen maisterin eriytyvät opinnot. Lisäksi korkeakouluosasto järjestää muut erikseen käskettävät kurssit ja…
hei,
Tässä muutamia teoksia josta voisi olla apua:
Bengtsson, Niklas; Kauhua ja kirmailevia kummituksia - kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta.
Hänninen, Harto; Verikekkerit - kauhun käsikirja. Otava, Helsingissä, 1996.
Haamulinnan perillisiä - artikkeleita kauhufiktioststa. 1760-luvulta 1990-luvulle. Toim. Matti Savolainen ja Päivi Mehtonen. Kirjastopalvelu, Helsinki, 1992.
Fear itself - the horror fiction of Stephen King 1976-82. Edited by Tim Underwood & Chuck Miller. Pan books, London, 1990.
Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi Helsingissä.
Katso myös Makupalojen englanninkieliset kauhulinkit:
http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm
lisäksi:
http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20011202/sa11.shtml…
Tiedot saattavat olla vähäisiä.Mikko Mattlarin Stadin diskohistoriassa Monopoli mainitaan. Linkki kirjan tietoihin.Tapausta voisi yrittää myös selvitellä Helsingin sanomien avulla. Vuosien 1972 ja-73 lehtien mikrofilmit löytyvät Pasilan kirjaston lukusalista tai Kansalliskirjastosta. Linkki Helmet hakuun.
