Ihminen räpyttelee silmiään normaalisti muutamien sekuntien välein. Varmasti tässä on yksilöllistä vaihtelua, mutta tietoa siitä, kuinka pitkään on normaalia olla räpyttelemättä, emme löytäneet.
Ihan perustiedot kirjailijan perheestä löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivuilta, osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=42&lang=FI&tid=5207
Kannattaa tutustua myös Ari Haasion teokseen Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ 2001
Tällaista palvelua ei Suomessa ole. Digi- ja väestötietoviraston maksullisesta osoitepalvelusta on mahdollista tiedustella yli 15 vuotta täyttäneiden osoitteita, https://dvv.fi/osoitepalvelu. Syntymäaikoja ei sieltä luovuteta.
Helsingin yliopiston yleisen teologian -verkkokurssista löytyy materiaalia mm. amerikkalaisesta kristillisyydestä. Alla linkki sivustoon:
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/05_amerikkalainen.shtml
Pääkaupunkiseudun ateistit -yhdistyksen sivuilla on arikkeli nimeltä Kirkko ja valtio Kanadassa, joka on tiivistelmä Albert J. Menendezin kirjasta Church and State in Canada:
http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti110328.html
Kansanopisto Otavan opiston sivuilla on oppimateriaalipaketti nimeltä Maailmanlaajuinen kristinusko, jossa on myös luku uskonnollisuudesta Pohjois-Amerikassa:
https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ue2-maailmanlaajuinen-kristinusko/materials#p-126382
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan kone-sanaa on käytetty mm. seuraavanlaisissa yhteyksissä: työkalu, väline, konsti, temppu, kepponen, koukku, mutka, taite, kujeellinen, konstikas, omituinen.
Mm. virossa kona-sanan merkitys on leikki, kõne-sanan merkitys on puhe.
Suomen murteiden sanakirjassa kone-sanalle annetaan seuraavia käyttöyhteyksiä:
-työkalu, väline, jossa on liikkuvia osia (moottori, veturi)
-kapine, vehje, vekotin, rakkine
-keino, konsti, kuje, metku
-kummatuttava, omituinen, ihmeellinen (esim.ihmisistä, eläimistä tai ilmiöistä)
Erika (ja mm. Eriikka ja Riikka) on "Erikin melko myöhäinen sisarnimi" (Uusi suomalainen nimikirja, 1988, s. 56). Eerik (tai Erik) on muinaisskandinaavinen ja sen merkitys on "yksin hallitseva" tai "aina hallitseva" (sama teos s. 49).
Voit tutkia aihetta tarkemmin esim. sivulta www.helmet.fi . Kirjoita kohtaan Sanahaku etunim** , jolloin pääset tutustumaan uudempiin ja seikkaperäisempiin teoksiin, esim.
Tekijä Vilkuna, Kustaa
Teos Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen
Julktiedot Helsingissä : Otava, 2005
Painos 4. uud. laitos
Ulkoasu 288 s.
Hei,
Annika Thorin ruotsalaisen kustantajan Bonnier Carlsenin sivuilta löytyy kirjailijaesittely jossa on mainittu myös kirjailijan saamat palkinnot ja kunnianosoitukset. Palkinnot löytyvät kirjailijaesittelyn lopusta, kohdasta "Priser och utmärkelser i urval" http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
Tietoa Annika Thorin saamista lukuisista palkoinnoista on myös ruotsinkielisessä Wikipediassa, kirjailijaa esittelevillä sivuilla: http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor
Helsingin Sanomat uutisoi 23.12.2008, että "korkeakoulutetuille esitetään oppisopimuksen tapaista täydennyskoulutusta, jossa lisäoppi saataisiin työssä. Opetusministeriön työryhmän mukaan koulutus voitaisiin käynnistää jo ensi vuonna." Ainakaan vielä tämä siis ei ole mahdollista.
Yleisten kirjastojen kelpoisuusvaatimuksissa sanotaan kuitenkin, että "työhönottaja päättää, mihin tehtäviin, mille tasolle, millä kelpoisuudella ja millä nimikkeellä henkilö otetaan työhön. Mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai kirjastovirkailijoita."
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kannattaa tutustua kirjastot.fi-sivustolle koottuihin koulutus- ja opiskelutietoihin ja etsiä sieltä itselle sopiva väylä.…
Seuraavissa kijoissa kerrotaan Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä fiktiivisinä henkilöinä:
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987.
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002.
Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131.
Lehtiartikkeleita aiheesta mm.:
Suomen kuvalehti 4/1999, s. 54-60
Takoja 2/2006, s. 41-47
Minna Canth oli realistisen tyylisuunnan kirjailija, joka teoksissaan otti kantaa mm. naisasiaan ja moraalikysymyksiin. Näytelmää Anna Liisa käsitellään ainakin Kirsti Mäkisen kirjassa Ajattelen kynälläni. Muita Minna Canthia käsitteleviä kirjoja ovat mm. Reetta Niemisen Minna Canth: kirjailija ja kauppias, Kirsti Mäkisen ja Tuula Uusi-Hallilan Minna Canth: taiteilija ja taistelija ja Liisi Huhtalan toimittama Monisärmäinen Minna Canth: kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan.
OverDrive on käytössä enää Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kirjastoissa ja näissäkin vain 18.11.2025 asti. E-kirjaston haku- ja rajausominaisuukset ovat työn alla, joten toivottavasti E-kirjastoa on tulevaisuudessa nykyistä mukavampi käyttää. Myös englanninkielinen kokoelma kasvaa jatkuvasti ja uutta aineistoa tulee jatkossa kokoelmiin kahden viikon välein.Vinkkejä ja ohjeita kirjojen hakuun ja selailuun E-kirjastossa löytyy tältä sivulta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-sovelluksen-kayttoohje#4.1%20Kirjat.
Ihmisrotu on käsite, jota käytetään luokittelemaan ihmisiä ryhmiin esimerkiksi yhteisen geneettisen perimän, maantieteellisen alkuperän tai jaettujen ulkoisten tunnusmerkkien perusteella. Luokitteluperusteet eri rotuihin samoin kuin käsitteen "rotu" eri määritelmät ovat moninaisia. Kaikki tutkijat eivät pidä ihmisrodun käsitettä tarpeellisena ja monien mielestä se ei ole biologisesti perusteltua.
Alla linkki Wikipedian ihmisrotu-artikkeliin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisrotu
Viinietikassa raaka-aineena on puna-, valko- tai omenaviini, jonka alkoholi muuttuu etikka-happobakteerikäymisessä etikaksi. Tislauksella tarkoitetaan menetelmää, jossa nestettä keitetään ja siitä syntynyt höyry tiivistetään jäähdyttimisessä uudelleen nesteeksi. Tislaus perustuu nesteiden kiehumispisteiden eroihin. Jos tislausjakeet halutaan puhtaina erilleen ja jos käytetään yksinkertaista tislauslaitteistoa se vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä ja täytyy toistaa monta kertaa. Teollisuudessa etikan tislaus tapahtuu kuumentamalla se höyryksi ja kondensoimalla se takaisin nesteeksi. Laboratoriossa tislaukseen käytetään yleensä tislauskolonnia, jossa aineet höyrystyvät ja tiivistyvät useita kertoja, jolloin kolonnassa tapahtuu itse…
Raija Hurmeen Englanti-suomi-suursanakirjan mukaan green onion = scallion. Scallion puolestaan saa seuraavat merkitykset: 1. pikkusipuli; salottisipuli 2. purjo.
Net-mot -sanakirjan mukaan ruohosipuli=chives.
Vastauksia kysymyksiisi löytyy mm. Otavan suuresta maailmanhistoriasta, osasta 8, joka käsittelee sydänkeskiajan historiaa, samoin osasta 9, joka käsittelee myöhäiskeskaikaa.
Lisää sodan ja taistelujen historiasta löytyy mm. seuraavista teoksista: The medieval world at war (2009), Eurooppa.Kaksituhatta sotaisaa vuotta (1995), Sodan historia (kirj. Janne Malkki et al.)(2008), Sota: sodan historia muinaisesta Egyptistä Irakiin (2010), ja Maailman suurimmat taistelut (2006).
The World Fact Book antaa vastaukseksi kysyttäessä maailman yleisintä ikää 29,6 vuotta (2015). Se on kuitenkin mediaani-ikä, joka kertoo, että puolet maapallon väestöstä on nuorempaa kuin 29,6 vuotta, puolet taas vanhempaa. Varsinaisten osumien määrää se ei paljasta.
Suomen rahat arviohintoineen 1811-1994: Keräilijän opas vuodelta 1994 kertoo presidentti Kekkonen 75 vuotta -juhlarahan arvoksi rahan kunnon mukaan 12-15 markkaa, J. K. Paasikivi 1870-1970 -rahan arvoksi 15-20 markkaa ja Lahden MM hiihdot -rahan arvoksi 25 markkaa. Uudemmista kirjoista näitä rahoja ei löytynyt, joten eurohintoja ei ole.
Tietoa Suomen rahapajan lyömistä juhlarahoista löytyy täältä:
http://www.suomenrahapaja.fi/fin/juhla-ja-kerailyrahat/tietoa-juhla-ja-…
Vanhoista rahoista on kirjoitettu paljon kirjoja, mm.
- Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] (uusin painos). Siitä löytyy tietoa rahojen arvosta.
- Suuri suomalainen setelikirja / Onni Viitala
Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet - aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa numismatiikka, raha(t) tai rahankeräys.
Paljon tietoa vanhoista rahoista löytyy Suomen Numismaattisen Yhdistyksen ja Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Myös Numismaatikko-lehteä kannattaa seurata.
