Nuotteja Star wars –elokuvan musiikkiin löytyy runsaastikin. Tässä muutamia poimintoja niistä:
1) Williams, John (1932-) (säv.): Star Wars Episode I: The Phantom Menace
(Warner Bros., 1999)
2) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars: episode II: Attack of the clones : Piano solo : Selections from the original motion picture soundtrack
(Warner Bros., 2002)
3) Williams, John (1932-) (säv.): The Star wars trilogy: This edition contains the new compositions Victory celebration by John Williams and Jedi rocks by Jerry Hey from the Return of the Jedi
(IMP, 1997)
4) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars suite / Adapted and arranged for piano by Tony Esposito ( Warner Bros., 1997)
Saatavuuden voit tarkistaa vaikkapa monihaun kautta, http…
Tietoa Kirsi Kunnaksen tuotannosta ja hänen saamistaan kirjallisuuspalkinnoista löytyy useistakin teoksista, mm. teoksista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (2001) ja Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (1989). Hänestä on tehty myös dokumenttielokuva sarjaan Kirjailijakuvia (n:o 3, Kirsi Kunnas 1989). Kirjat ja video ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa katsoa myös Helsingin kaupunginkirjaston tekemää Sanojen aika -tietokantaa, josta löytyy kirjailijoiden henkilö- ja tuotantotietojen lisäksi myös tekstinpätkiä, viitteitä arvosteluihin ja muihin lähteisiin sekä linkki käännöstietokantaan. Sanojen aika löytyy helpoimmin Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilta (www.lib.hel.fi/), josta on…
Ilmeisesti kyseessä on salanimet tai eräänlainen nimimerkki, jonka takana on useampia eri kirjailijoita. Tähän voisi viitata myös se, että Lizzie McGuire -kirjat perustuvat amerikkalaiseen televisiosarjaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire
Aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalat -palvelussa on kysytty ainakin kirjasarjan kirjoittajista Kiki Thorpen, Lisa Banim ja Kim Ostrow. Näistä ei henkilötietoja ole löytynyt.
Thomas Brezinasta voit lukea Mervi Kosken kirjoittamasta teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia, osa 1 (2001).
Seitsemän tassua ja Penny -sarjasta on suomennettu 20 osaa, seuraava osa on tulossa tänä vuonna.
Thomas Brezinasta on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta useasti aikaisemminkin. Katso palvelun arkistosta lisää tietoa, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, käytä hakusanaa brezina thomas.
Arvostelu Aidi Vallikin Ei mikään kiltti tyttö- teoksesta löytyy mm.16.10.2002 ilmestyneestä Aamulehdestä.Kyseinen Kanerva Eskolan kirjoittama arvostelu "Pitää kirjoittaa huumeistakin - virolaiskirjailija Aidi Vallik yrittää kirjallaan vastata nuorten kysymyksiin" jossa kirjailija itse kommentoi teostaan on luettavissa myös julkaisusta Kirjallisuusarvosteluja - lasten ja nuortenkirjallisuus 10/02 .Julkaisussa Virke - äidinkielen opettajain liiton jäsenlehti 4/2002 löytyy artikkeli
Antamo: Otavan uusi Voltti-sarja tarjoaa luettavaa 13-16-vuotiaille
Siinä on ainakin mainittu myös Vallikin teos.
Kirjallisuusarvosteluja - lehti tulee lähes kaikkiin helsinkiläisiin kirjastoihin.Jollei lehti ole lainattavissa, siitä voi ottaa maksullisia…
Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
Planetaariset tuulet ovat maapallon pinnalla ja ilmakehän alimmassa kerroksessa, noin kymmenen kilometriä paksussa troposfäärissä, esiintyviä laajamittaisia ja pysyviä tuulia.
Japani ulottuu viileän lauhkealta koivu- ja havumetsävyöhykkeeltä subtrooppiselle vyöhykkeelle saakka. Hokkaidoon ja Pohjois-Honshuun vaikuttaa sekä Tyynenmeren kylmä Oyashiovirta että talvella luoteismonsuunit. Näillä saarilla kesät ovat viileät ja talvet ankarat. Talvisin sataa paljon lunta. Japanin eteläisiä ja itäisiä osia lämmittävät Japaninvirta ja kesäisin kaakkoismonsuunit. Näillä alueilla kesät ovat yleensä lämpimät ja talvet leudot. (Maailma nyt. Osa 8: Itä-Aasia. Weilin+Göös, 1992, s. 145)
Eri uskontojen suhtautuminen aborttiin vaihtelee suuresti ja myös saman uskontokunnan eri suuntaukset voivat suhtautua raskaudenkeskeytykseen hyvin eri tavoin. Asiallinen englanninkielinen sivusto, josta löytyy lukuisia linkkejä valottamaan eri maailmanuskontojen suhtautumista aborttiin löytyy osoitteesta:
http://re-xs.ucsm.ac.uk/ethics/abortion/religionandabortion.html
Kristillisen etiikan mukaisia käsityksiä voi tutkailla vaikkapa Kirkon yhteiskunnallisen työn keskuksen julkaisemasta kirjasesta ”Elämän säätely ennen syntymää : genetiikan, hedelmöityksen ja sikiödiagnostiikan eettisiä ongelmia”. Helsinki: SKSK-Kustannus 1987. Filosofiselta kannalta aborttia käsitellään esimerkiksi Heta ja Matti Häyryn kirjassa ”Elämän ehdot : bioetiikan,…
Helmet-kirjaston mobiilisivusto korvaa Taskukirjasto-sovelluksen tammikuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa on puhelimella käytettävissä uuden Helmet-verkkokirjaston selainversio. Lisää asiasta Helmet-sivuilla https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Taskukirjas….
Näistä tuskin on virallista SFS-standardia, mutta suhteellisen yleisen näkemyksen mukaan donitsi on renkaan muotoinen eli munkkirinkilä ja vielä pienemmästä päästä, usein myös kuorrutettu, muut munkit ovat palloja tai pitkänomaisia.
Wikipediassa on näistä pieni artikkelikin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Munkki_%28leivonnainen%29
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kirjastossamme hyllyssä olevista kirjoista en valitettavasti löytänyt tilanteeseen sopivaa runoa. Nimekkeen perusteella apua voisi kuitenkin olla teoksesta: Ansio, Marleena. Nyt alkaa ihana uusi aika! Muita aiheeseen liittyviä ovat Edessä avoimet meret : runoja antoisiin eläkevuosiin sekä Pää tallella ja Täyttä päätä : runoja ikääntyville.
Internetin runosivuilla oli pari runoa eläkkeelle jäävän näkökulmasta seuraavalla sivustolla http://birgitmummu.vikki.fi/Runous/Elakkeelle.htm
Tämä iltarukous on alun perin jonkun tuntemattoman englantilaisen tai amerikkalaisen kirjoittama. Sen sävelsi Sofie Lithenius 1890-luvulla. Ruotsinkielinen versio löytyy nuotista Kolmi- ja neliäänisiä hengellisiä lauluja naiskuoroille = Tre- och fyrstämmiga andliga sånger för damkörer, Kolmastoista vihko (NNKY, 1925). Nuotissa laulu on nimellä Iltarukous (Aftonbön). Laulun sanat ovat nuotissa suomeksi ja ruotsiksi, säkeistöjä on kolme. (Säkeistöjä on alun perin ollut vain yksi.) Laulu alkaa suomeksi: "Ilta on tullut, Luojani". Ruotsiksi laulu alkaa: "Kommen nu vilans timme är". Suomenkielisten sanojen tekijäksi mainitaan Aune Krohn. Ruotsinkielisten sanojen tekijästä mainitaan vain nimikirjaimet: "Övers. M. N.". Nimikirjaimet…
Lisa Banim on yksi Lizzie McGuire -kirjojen kirjoittajista. Suomennetut teokset ovat
Yksityisetsivä McGuire (2004), Älykkötytön arvoitus (2005),
Tiedeleirin tapaus (2005) ja
Operaatio ihastus (ilmestyy toukok. 2006). Kirjailijasta itsestään ei löydy tietoa.
Ehdotan Alpo Noposen runoa Vuosileikki (12 lapsen vuorolausunnoksi), julkaistu Valistuksen lukukirjassa v. 1906. Runo on pitkä, tyyliltään tällainen: Kesäkuu, suvetar nuori, hymysuu! Mi sävelten helke ja värien loiste on kedolla, ilmassa, aalloilla! ... Vuosileikki löytyy ainakin antologioista Runo on vapaa (Otava 1996) ja Pieni aarreaitta III (WSOY 1993).
Eerika on Erikin sisarnimi ruotsalaisessa almanakassa. Suomen almanakassa se esiintyy eri kirjoitusasuissa (Erica, Erika,Eerika, Eriikka). Pohjoismaiden lisäksi sitä on käytetty mm. Saksassa, jossa se on yhdistetty kanervien tieteelliseen nimeen Erica.
Lähdekirjallisuutta: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa: Etunimet; Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat: mitä nimet kertovat.
HelMet-kirjastoalueen kirjastoautojen aikautaulut löydät HelMet-sivuilta www.helmet.fi. Alhaalla, keskellä keltaista aluetta on otsikko Kirjastojen aukioloajat. Kaupunginkirjaston nimeä napsauttamalla saat näkyviin kirjastojen aukioloajat. Kirjastoautojen pysäkkiaikataulu on alimmaisena listassa.
Jos etsit muiden kuntien kirjastoautojen aikatauluja, niin mene sivustolle www.kirjastot.fi ja siitä edelleen Kaikki kunnankirjastot - hae kirjastoa. Hakutoiminnolla voit näppärästi hakea pelkästään kirjastoautoja.
Tässä muutama pesuainemerkki, joita käytettiin samoihin aikoihin Fairyn kanssa:
https://fi.pinterest.com/pin/185069865915660116/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suno-pesujauhemainos
https://museot.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20%3ATMM22521%3A118
Suno taas on pyykinpesuainetta.
Eviran sivuilla on tietoa elintarvikkeiden lisäaineista ja e-koodeista,
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset…
Ohjeita ja ruokatietoa sieltä ei kuitenkaan löydy. Paras vaihtoehto on kysyä Allergia- ja astmaliiton neuvontapalveluista. Siellä vastaavat allergia- ja sisäilma-alan asiantuntijat, https://www.allergia.fi/jarjesto/tukea-apua-tietoa/neuvontanumerot/#114…
Allergia-, iho- ja astmaneuvonta
Ma 14-18
To 8-12
Pe 8-12
puh. 09 4733 5520
allergianeuvoja@allergia.fi
Heillä on myös Kysy asiantuntijalta -palsta, https://www.allergia.fi/jarjesto/tukea-apua-tietoa/kysy-asiantuntijalta…
