Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä…
Kaikkea aineistoa pystyy palauttamaan automaatin kautta kunhan pitää huolen siitä, että kirjaston viivakooditarra on ylöspäin. Espoossa on jonkin verran musiikkiaineistoa, joissa viivakoodi on pakkauksen sisällä, mutta näissä tapauksissa aineisto pyydetään palauttamaan tiskille.
On olemassa pieni mahdollisuus, että palautuksesi ei ole rekisteröitynyt - esim. jos aineistoja on ollut päällekkäin palautuskoneen hihnalla ja vain ylempi viivakoodi on ollut sähköisen lukijan luettavissa. Tällaisissa tapauksissa kannattaa aina kääntyä sen kirjaston puoleen, josta lainasit aineistosi, jotta henkilökunta voi tarkistaa, ettei palauttamaton aineisto ole hyllyssä. Tietysti kannattaa myös etsiä kotoa. Palautusautomaatista saa aina halutessaan kuitin palautuksistaan, mistä voi myös tarkistaa palautusten määrän ja nimekkeet.
Mikäli palauttamatonta aineistoa pääsisi hyllyyn saakka, pitäisi se sitten löytyä kirjastosta - ja se kirjautuu aina automaattisesti pois edellisen lainaajan lainoista jos uusi asiakas lainaa sen.…
Oulun kaupunginkirjasto on lakannut hankkimasta Iltalehteä ja Ilta-Sanomia ja vanhat lehdet on hävitetty. Oulun yliopiston kirjastossa on Iltalehti käytettävissä mikrofilminä. Helsingin kaupunginkirjastossa on sekä Iltalehden että Ilta-Sanomien mikrofilmit ja niitä voi kaukolainata 5 rullaa kerrallaan.
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan. Niissä olevat kirjat ovat pitkälti samoja kuin kirjakauppojen myydyimpien kirjojen listoilla. Kirjat näillä listoilla vaihtuvat nopeasti uusien suosikkien ilmestyessä. Tässä muutamien kirjastojen tilastoja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/HelMetkirjaston_halutuimm…
http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Lainatuimmat-kirj…
http://kirjasto.kuopio.fi/112014/fi/articles/lainatuimmat-kirjat-ja-lev…
http://www.harjavalta.fi/palvelut/kirjasto/kirjaston-lainatuimmat-v-201…
Uusille suosikeille ei tietysti ole ehtinyt kertyä lainoja yhtä paljon…
Esine, jota epäillään muinaisesineeksi, toimitetaan Museovirastoon tai lähimpään maakuntamuseoon.
Museoviraston sivuilla on ohjeet kuinka toimia, kun on löytänyt irtaimen muinaisesineen, osoitteessa:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/esinekokoelmat/arkeologiset_esinekok…
Kyseistä filmiä ei ole kirjastojen kokoelmissa. Viimeksi TV2 on esittänyt sitä keväällä 2005. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n kirjaston kokoelmista filmi löytyy ja siellä on myös mahdollista käydä katsomassa se. KAVIn kirjaston osoite on Sörnäisten rantatie 25 A, puh. 09 615400.
Ilmatieteen laitoksen sivuilla on palvelu, johon voi jättää paremmille asiantuntijoille tämänkaltaisia kysymyksiä.
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/palaute/kysy.html
Sulaminen johtuu jään kiderakenteen muuttumisesta.
Aiheeseen liittyvä artikkeli:
Hari, Jyrki: Jää ja sen talviaikaiset vaihtelut.
Metsästys ja kalastus 1997 n:ro 1 ss. 56-59
Voitte tilata artikkelista halutessanne kopion Leppävaaran aluekirjaston lehtipalvelusta.
http://www.espoo.fi/xsl_taso1_ilmanajank.asp?path=1;641;7119;7224;22715…
Lisää tietoa löytynee kemian oppikirjoista.
Vaaranvuosilta 1945-1947 -nimistä pakinaa tai pakinakokoelmaa ei pakinoitsija Ollilta löytynyt. Hänen lukuisat kokoelmansa löytyvät lähes kaikki Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan Kirjavarastosta. Halutessasi voit jatkaa etsimistä niistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Sulkuaikana lainoja kannattaa nyt uusia verkkokirjastossa tai puhelimitse, koska niille tulee tavallista pidempi laina-aika poikkeustilan takia.
Kysymyksesi koskee Kuopion kaupunginkirjastoa. Siellä palautuksia voi kuitenkin halutessaan jättää kirjastojen palautusluukkuihin, mikäli sellainen on.
Palautusluukut ovat seuraavissa kirjastoissa:
-Pääkirjasto (Museokadun puolella)
-Juankosken lähikirjasto
-Kaavin lähikirjasto
-Nilsiän lähikirjasto
-Puijonlaakson lähikirjasto
-Tuusniemen lähikirjasto
Lisätietoa mm. lainojen uusimisesta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D47970
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan
Maija on yleisin kansanomainen muoto Mariasta, jonka puhuttelumuotona sitä on käytetty pitkään ennen vakinaistumista itsenäiseksi nimeksi. Maijan vastine pohjoismaisissa kielissä ja saksassa on Maja.
Oona puolestaan on peräisin muinais-irlantilaisesta Oonagh (engl. Una, Englannissa usein muodossa Winnie) -nimestä ja yleistynyt Suomessa vasta 1990-luvulla.
Harmillista, että eräpäivämuistutuksissa on ollut sinulla ongelmia. Sähköpostilla lähetettäviin muistutuksiin ei ole tullut muutoksia ja niiden pitäisi tulla kuvailemallasi tavalla, pari päivää ennen eräpäivää. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään kirjastoosi joko käymällä, puhelimitse tai sähköpostilla, niin tietosi voidaan tarvittaessa tarkistaa. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmetistä.
Parhaiten löydät tietoa Suomen yleisistä kirjastoista löytyvistä Sandmaneista hakemalla seuraavalta sivulta: http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Kyseisiltä sivuilta voit hakea kaikkien Suomen maakuntakirjastojen kokoelmista
esim. seuraavasti: Kirjoita tekijäkenttään Gaiman, Neil (tämäkin jo riittää, mutta voit vielä lisätä nimeke-kenttään (=kirjan nimi) sanan Sandman.) Sitten valitset sivun alaosasta kohdan "valitse kaikki" ja sitten "hae". Aika paljon näyttää löytyvän. Omasta kirjastostasi voit varmaan saada näitä sitten kaukolainaksi, jollei siellä niitä muuten ole. Kysy kirjastostasi.
Yleisesityksiä Indonesian kulttuurista löydät teoksista "Muinaisten kuningaskuntien aarteita Indonesiasta" / toim. Tapio Suominen, 1996, Heikkilä-Horn, Marja-Leena: "Kaakkois-Aasia--historia ja kulttuurit", 2000, ja Miettinen, Jukka O.: "Indonesia saarien kulttuurit", 1993. Indonesian teatterista ja tanssista kerrotaan Jukka O. Miettisen kirjassa "Jumalia sankareita demoneja--johdanto aasialaiseen teatteriin", 1987. Balin kulttuuria esitellään kirjassa "Paratiisielämää--balilaista taidetta ja kulttuuria", 1999. Musiikkitiede-lehden numerossa 2/1993 käsitellään Indonesian kansanmusiikkia. Kansanmusiikkia on myös cd:llä "Music for the Gods--The Fahnestock South Sea Expedition: Indonesia". Indonesialaisesta ruokakulttuurista löydät tietoa…
Lääkäri Kiminkinen on vastannut Apu-lehdessä kysymykseen samasta asiasta. Artikkelissa sanotaan mm. näin:
"...suurten rauhasten hiki alkaa haista epämiellyttävältä, kun ihossa elävät bakteerit hajottavat hien valkuaisaineita, jolloin vapautuu ammoniakkia ja haisevia lyhytketjuisia rasvahappoja."
Mitään varsinaista syytä tähän voimakkaaseen ammoniakin hajuun hän ei kuitenkaan löytänyt. Mahdollisesti kannattaa käydä lääkärissä. Voit lukea koko vastauksen täältä:
http://www.apu.fi/artikkeli/kysy-kiminkiselta-hikoileminen
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tarjoa lääketieteellistä neuvontaa eikä asiantuntemusta.
Voit alustavasti tutustua vaikka Duodecim Terveyskirjaston tietoihin asiasta:
Duodecim-ketoaineet
Sinun kannattaa tutustua politiikan yleisteoksiin, esim. Jaakko Nousiaisen kirjaan Suomen poliittinen järjestelmä, 10. uud. laitos, Porvoo, Helsinki, Juva, WSOY, 1998, jonka II luku on nimeltään Poliittiset puolueet, s. 30-, tai johonkin lukion yhteiskuntaopin kirjaan, esim. Markku Liuskarin Lukion yhteiskuntatieto, uud. lait, 2. p., Helsinki, Otava, 2000, jonka III luku on Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja siinä s. 61- Puolueet. Niistä saat tietoa puoluelaitoksen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä.
Ne voi hakea esiin osoitteella http://www.kirjastot.fi/ | Miten kirjastojen kirjojen ym. aineistoa etsitään. Koska asut Jyväskylässä, pääset kohdasta Monihaku katsomaan mm. oman alueesi kirjastojen kokoelmatietokantoja. Tai…
Itse sävellys ei liittynyt alun periin mitenkään porilaisiin, vaan sen teema on peräisin Länsi-Euroopasta. Se tuli Pohjoismaihin balettimusiikin yhteydessä 1700-luvun lopulla ja vähitellen sitä käytettiin eri nimisissä sotilasmarsseissa. Christian Fredric Kressin versio tunnettiin pelkästään juhlamarssina.Vuonna 1851 esitettiin Suomen sodasta kertova musiikkinäytelmä Ur livets strid. Marssin teemaa käytettiin taustamusiikkina Lapuan taistelua kuvaavassa kohtauksessa, jossa se säesti Porin rykmenttiä komentaneen kenraali Georg Carl van Döbelnin hahmon saapumista lavalle. Tästä eteenpäin marssi assosioitui porilaisiin. Sakari Topelius kirjoitti marssiin uudet sanat vuonna 1858 ja vuonna 1860 J. L. Runeberg kirjoitti oman versionsa, joka…
Voit tutkia vanhoja astioita niitä myyvien liikkeiden sivuilla, esimerkiksi https://www.astiataivas.fi/ ja https://wanhatkupit.fi . Arabian valmistamia esineitä osoitteessa Finna.fi Arabian tuotanto. Sivustolla voit etsiä tietoa esineistä koristelun tai leiman avulla. Tarkista myös https://www.makupalat.fi/fi/search/node/keramiikka%20AND%20Suomi
Deutsche Biographien mukaan näyttää siltä, että Karl Wilhelm Ferdinand, on ollut marsalkka, Generalfeldmarschall, 1787, vuosina 1972-1794 ja 1806, https://www.deutsche-biographie.de/sfz39894.html#ndbcontent
Heraldiikka-Wikissä on mainittu 1787 ja 1806, https://www.heraldik-wiki.de/wiki/Generalfeldmarschall#Kurbrandenburg_u…
Ehkä tutustuminen hänen elämäkertaansa tai sotilasmatrikkeleihin voisi selventää asiaa, Detusche Biographiessa on kirjallisuuslista. Tällainen teos sotilashistoriasta Preussista on saatavilla verkossa, Adel und Militär in Ost- und Westpreußen zum Ende des 18. Jahrhunderts, Frank Behr, https://edoc.hu-berlin.de/bitstream/handle/18452/23763/dissertation_beh…
