Ylioppilastutkintolautakunnasta kerrottiin, että paperisista YO-kokeista säilytetään aina kolme edellistä tutkintokertaa. Sähköisistä ylioppilaskokeista voi tällä hetkellä kopiot kaikista kokeista (alkaen syksystä 2016).
Lisätietoa vanhojen koesuoritusten tilaamisesta löydätte Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta kohdasta ”todistukset ja koesuoritukset”.
Ylioppilastutkintolautakunta . Todistusten ja koesuoritusten tilaukset https://www.ylioppilastutkinto.fi/asioi-verkossa/todistusten-ja-koesuoritusten-tilaukset
Ylioppilaslautakunta https://www.ylioppilastutkinto.fi/
Kaarlo Kramsu mainitaan usein Suomen synkimmäksi runoilijaksi. Näin hänestä kerrotaan Oulun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/kramsu/runous.htm
Runokilpailusta Suomen synkimmästä runosta kysyin Aamulehdestä. Aamulehdestä ei löytynyt tietoa runokilpailusta, jossa olisi valittu Suomen synkin runo. Sen sijaan lehdessä oli ollut Aleksis Kiven päivänä 2006 äänestys suomalaisten lempirunosta. Tuossa äänestyksessä oli eniten kerännyt ääniä Eino Leinon runo Nocturne. Myös Leinon Hymyilevä Apollo ja Elegia pärjäsivät hyvin. Jaetulle kakkossijalle kipusivat runoilijat Tommy Tabermann ja Aale Tynni runollaan Kaarisilta. Suosikkirunolijoita olivat lisäksi Kirsi Kunnas, Aleksis Kivi, Edith Södergran, Uuno Kailas ja…
Emme ikävä kyllä onnistuneet selvittämään mistä kirjasta on kyse. Nimettömiä kirjeitä on monissa tunnetuissa dekkareissa, mutta kuvailemasi kaltaiseen juonikuvioon emme törmänneet.
Kirjasammon kautta voi selailla listausta jännityskirjoista, joissa kirje on keskeisessä roolissa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/j%C3%A4nnityskirjallisuus%20k…
Tuorepuuro sanan ”tuore” viittaa sanana tuoreravintoon toisin sanoen raakaravintoon, josta tuoreravinto on yleisemmin käytetty ilmaus. ”Tuore” sanan merkitys tässä yhteydessä on ”kypsyttämätön tai raaka”. Raakapuuro on kuitenkin Kielikellon sivuston mukaan asiallisempi nimitys kypsentämättömästä puurosta, koska tavallinen puuro mielletään keitetyksi. Näin ”tuore” sanalla voitaisiin viitata esimerkiksi vasta kypsennettyyn puuroon, kuten kirjoititkin kysymyksessäsi. Tässä vielä linkki Kielikellon sivustolle, jossa käsitellään aihetta ”Eräitä sanaongelmia” otsikon alla.
https://kielikello.fi/ruoka-alan-sanaongelmia-ruokasanoja-suomalaisemmin/
Helmet sivustoa kehitetään parhaillaan. Saa nähdä, onko uudessa sivustossa toivomasi ominaisuus käytössä.
Muutosta odotellessa voisit kokeilla Helmet-sivujen muistilistaa.
Hakutulosten oikeassa reunassa, varaa toiminnon alla, on lisätoimintoja. Keskimmäisenä niistä on lisää koriin. Koriin lisätyn kirjan viereen ilmestyy Lisätty koriin ilmoitus. Sen linkistä pääset tarkastelemaan koria.
Korissa olevat kirjat voi lisätä Helmet-sivujen muistilistalle (tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun) tai lähettää aiheen mukaan nimettynä viestinä sähköpostiin.
Käytetyin tapa puun "kasvusuunnan" päättelemiseksi laudasta on sahausnukka - katkenneesta puusolukosta muodostuva nukka osoittaa sydänpuun puolella kohti latvaa. Tästä johtuen lauta on rakennettaessa asetettu yleensä tyvipää ylöspäin veden valumisen helpottamiseksi.
"Myllärin Irenestä" on julkaistu erillisnuotti, jossa on laulun sanat suomeksi ja ruotsiksi, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Tässä nuotissa laulun suomenkielisenä nimenä on "Myllärin Ireene" (Scandia-Musiikki, [1955], 4 sivua). Tämä nuotti löytyy Kansalliskirjastosta ja Musiikkiarkistosta. Se ei ole lainattavissa.
Laulun alkuperäinen nimi on "Mjölnarens Irene". Sen on säveltänyt Leon Landgren ja sanoittanut Åke Gerhard. Ruotsinkielisellä nimellä ruotsinkielisin sanoin laulu löytyy monesta nuottijulkaisusta, esimerkiksi seuraavista:
Danstoppar (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Vispop 7 (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Dansbandhits 2 : på begäran (…
hei,
Tässä muutamia teoksia josta voisi olla apua:
Bengtsson, Niklas; Kauhua ja kirmailevia kummituksia - kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta.
Hänninen, Harto; Verikekkerit - kauhun käsikirja. Otava, Helsingissä, 1996.
Haamulinnan perillisiä - artikkeleita kauhufiktioststa. 1760-luvulta 1990-luvulle. Toim. Matti Savolainen ja Päivi Mehtonen. Kirjastopalvelu, Helsinki, 1992.
Fear itself - the horror fiction of Stephen King 1976-82. Edited by Tim Underwood & Chuck Miller. Pan books, London, 1990.
Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi Helsingissä.
Katso myös Makupalojen englanninkieliset kauhulinkit:
http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm
lisäksi:
http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20011202/sa11.shtml…
Pohjalaisia-oopperan naispääroolit ovat: Maija Harri (mezzosopraano), Liisa, sukulainen, palvelijana Harrissa (mezzo-sopraano), Kaisa (sopraano).
Pohjalaisia-oopperan henkilöt ja juoni on luettavissa muun muassa osoitteessa
http://www.edu.ouka.fi/koulut/honttamaki/musiikki/henkilot.htm .
Haihdutusmaljoja on monessa eri koossa ja ne valmistetaan pääasiassa posliinista. Löysin erilaisia maljoja muutamasta eri verkkokaupasta, mutta painoa ei yhdenkään kohdalla mainittu.
Kemiallisissa laskutoimituksissa malja punnitaan, jotta saadaan sen tarkka paino selville.
Vaikuttaa siltä, että hyvin tarkkoja ehtoja ei Suomessa ruumisarkkujen koolle ja ulkomitoille ole koskaan annettu, se on aina ollut käytännöllinen asia. Wikipedian artikkelin mukaan ainoa nykyinen vakiomitta on 200 cm:n pituus, mutta siitäkin luonnollisesti poiketaan, jos vainaja on merkittävästi pitempi. Lasten arkut ovat vastaavasti pienempiä. Käytännössä arkun ulkomittoja rajoittavat toisaalta maahautauksessa käytettävissä olevan alueen koko, tuhkaamisessa taas polttouunin koko. Mikään tai kukaan ei vaadi valmiin, tehdasrakenteisen arkun käyttämistä, vaan sellaisen voi valmistaa myös itse. Hautaustoimiston kanssa kannattaa tietysti varmistaa etukäteen tuhkauksessa käytettävän uunin ja hautapaikan sanelemat ylärajat.
Heikki Poroila
Kirjastosta löydät aforismeja ystävyydestä. Voit tiedustella esim. seuraavia teoksia: Sanoja ystävälle/toim.Arto Manninen, Gummerus 2001; Kirja ystävälle/toim. Marja Leena Laaksonen ja Soile Tapola, Gummerus 1997; Ystävyys--elämän ilo/val.Helen Exley, Kolibri 1997; Pidä ystävän kädestä kiinni--mietteitä ystävyydestä/toim. Salme Saure; Otava 1992; Ajattomia mietteitä/koonnut Outi Lauhakangas, Valitut palat 1997.
Viimeksi mainitusta teoksesta poimin Sinulle kolme aforismia: Ystävä merkitsee ihmistä, jolle voin olla rehellinen (Emerson, Essays: Friendship 1841);
Ystäväni on ihminen, joka hyväksyy minut sellaisena kuin olen (Thoreau: Autumn 1852);
Ojenna ystävääsi, jos hän on väärässä, mutta älä hylkää (Pyhä Columbanus n. v. 600 jKr)
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 asiasanalla laskettelu tai alppilajit löydät aiheeseen
liittyvää kirjallisuutta.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi otsakkeen vapáa-aika alta voit klikata urheilun ja edelleen talviurheilun ja sitten laskettelu.Tästä voit selata aiheeseen liittyviä linkkejä.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytettävissä myös
artikkelien viitetietokannat Aleksi ja Arto, joista hakemalla asiasanoilla laskettelu tai alppilajit pääset aiheeseen liittyvien artikkelien jäljille.
Myös koulun kortilla lainattu aineisto on tarkoitus joko uusia tai palauttaa laina-aikoja noudattaen. Samalla oppilaat oppivat toimimaan kirjaston käyttösääntöjen mukaan ja huolehtimaan lainaamansa aineiston ajallaan palauttamisesta. Koulun- tai luokan kirjastokortin takaajan eli vastuuhenkilön tehtävänä on ohjeistaa oppilaat näin toimimaan.
Lainausta ja kirjastokortteja koskevat säännöt pätevät myös koulun kortteihin: lasten- ja nuorten aineistosta ei peritä myöhästymismaksuja, poikkeuksena dvd:t ja konsolipelit. Aikuisten aineistosta peritään myöhästymismaksua 0,40 €/laina/vrk.
Koulukortin vastuuhenkilö voi hankkia kortille nelinumeroisen pin-koodin, jolloin lainat on helppo uusia myös verkkokirjastossa. Kannattaa ottaa käyttöön myös…
Sauvo Puhtila on sommitellut suomenkieliset sanat Evert Tauben lauluun Byssan lull. Suomeksi laulun nimi on tosiaankin Hoplallaa, pata kiehua saa. Sanat löytyvät mm. teoksista Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Lehtelä, Tammi 2009) ja peruskoulun musiikin oppikirjaan Musica 3 : musiikin maailma (toim. Erkki Pohjola ja Egil Cedrlöf, 1972).
Ensin mainittu teos näyttää löytyvän verkkokirjastosi kokoelmista.
https://rutakko.verkkokirjasto.fi/#/
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyllä, Harry Potterilla on useitakin nettisivuja. Hyviä ovat esim. http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html ja http://hpfanit.nocrew.org/
Lisää nettisivuja löydät vaikkapa Google-haulla, osoite http://www.google.fi/
Vanhoja rahoja arvioi parhaiten asiantuntija. Arvoon vaikuttavat sen verran monet seikat: kunto, säilyneiden seteleiden määrä sekä setelin yleisyys omassa kuntoluokassaan. Huutokaupoissa kysyntä ja tarjonta määrittävät pitkälti arvoa. Jos siis tietty ja tietyn kuntoinen raha puuttuu monen keräilijän kokoelmasta, sen arvo nousee huutokaupoissa. Jos taas tietynkuntoinen raha on jo monessa kokoelmassa, se ei kiinnosta. Setelin keräilyarvo määritellään lopulta aina ostajan ja tarjoajan välillä, eikä sillä kenties olekaan mitään tekemistä rahan arvon kanssa.
Seteleiden kuntoluokituksessa kiinnitetään huomiota yleisvaikutelmaan, taitosten määrään, repeytymiin, likaisuuksiin, värjäytymisiin, puuttuviin palasiin ja kastumisiin. Esim. kuntoluokassa…
Tässä joitakin alan laajahkoja sanakirjoja:
Hallenberg, Riikka, Liike-elämän sanakirja : suomi-englanti, Taloustieto, 1999.
Prof : suomi-englanti :tekniikan ja talouden sanakirja, Gummerus, 2003
Taloussanasto : yritys- ja kansantaloutta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi,Taloustieto, 2002.
Talvitie, Jyrki K., Suomi-englanti,tekniikan ja kaupan sanakirja. WSOY, 2001.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi .
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytettävissä myös NetMot-sanakirjasto, jossa on myös monikielinen kaupan sanakirja.
