Perustiedot Sakari Topeliuksesta löytyvät esim. osoitteesta
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli4b/topelius.html Tällä sivulla on lueteltu myös kansalliskirjailijamme tuotantoa.
Tarkka ja perusteellinen etsintäkanava Zacharias Topeliuksesta on osoitteessa http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/topelius.htm
Tältä sivulta löytyy vielä linkkejä muihin Topeliusta käsitteleviin osoitteisiin.
Seuraava näkemys perustuu koiran kanssa elämiseen, ei eläinten fysiologian erikoisosaamiseen. - On tuskin mitään yleistä biologista syytä, minkä takia koira ei voisi ainakin pakottavassa tilanteessa virtsata ja ulostaa vedessä. Vedessä pysyvästi elävillä eläimillä ei vaihtoehtojakaan ole, mutta koiralla on. Varsinkin virtsaaminen on tärkeä viestintäväline, joka vedessä menettää tehonsa. Koiran ei siis yleensä kannata virtsata vedessä.
Ulostaminen on kaikilla koirilla silminnähden lihastyöskentelyä edellyttävä tapahtuma, jonka aikana useimmat koirat rodusta riippumatta taivuttavat vartalonsa tiettyyn asentoon, jotta uloste ei putoa omille jaloille. Asento on vaistomainen, eikä perustu harkintaan ajasta ja paikasta. Todennäköisesti vedessä…
Marilyn Kayesta löytyy tietoa hänen suomalaisen kustantajansa WSOY:n nettisivulta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320&cat=2 ja Mervi Kosken kirjasta /// Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. - 2001 ///. Arviointeja hänen kirjoistaan löytyy lisäksi aikakauslehdistä, näitä artikkeleita voi etsiä kirjastossa Arto-tietokannan avulla.
Karjalan Sivistysseuran sivuilta löytyy Lauri Kuntijärvi: Yhessä ylettih vapaasti kuunneltavaksi. https://www.karjalansivistysseura.fi/tarinat/aanikirjat/
Karjala lehti kertoo, että evakkojen tarinoita on alettu lukea äänikirjaksi syksyllä 2021. Karjala
Raamattu.fi sivuilta löytyy Uusi sana eli vienankarjalaksi käännetty uusitestamentti. https://raamattu.fi/kaannokset/KAR11
Finna haku löytää 29 puhe CD-levyä eri kirjastoista. Finna.fi
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroita vastaava ajankohta löytyy täältä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html. Tämän mukaan koneenne on valmistettu tammi- ja kesäkuun välisenä aikana vuonna 1911. Valmistuspaikka näyttää olevan Clydebank Skotlannissa.
Käytännössä rahti- ja matkustajalentokoneiden välillä ei ole rakenteellisesti paljonkaan eroa, sillä pääasiassa lentorahti kuljetetaan matkustajakoneiden ruumissa ja rahtilentokoneistakin suurin osa on aiempia matkustajalentokoneita, jotka on myöhemmin muunnettu tavarankuljetukseen sopiviksi, esimerkiksi poistamalla yläruumasta penkit. Ainoastaan noin kymmenesosa maailman suihkuturbiinilentokoneista on pelkästään rahtiliikenteen käytössä. (Rauhamäki et al., 63.)
Pitkillä reiteillä tärkeimpien lentokonemallien lentokoneissa on hieman mallista riippuen muutaman hengen miehistö. Esimerkiksi suurilla Boeing 747:llä on kolmihenkinen ja McDonnell Douglas MD-11:llä kaksihenkinen miehistö (Jackson, 87; 266). Keskikokoisten…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy ainakin kaksi suomenkielistä Corel Draw 8:aa käsittelevää teosta, Reima Flyktmanin Corel Draw 8 sekä Outi Lammin samanniminen teos. Flyktmanin kirjaa on Espoon pääkirjastossa ja Matinkylässä, molemmat niteet tosin tällä hetkellä lainassa, luokka 75.11. Lammin teosta ei ole Espoon kokoelmissa, mutta Helsingin ja Vantaan kirjastoissa yhteensä 17 kpl, ja sitäkin voi siis tilata myös Espoon kirjastoihin. Saatavuustilanne vaihtelee, saatavuustietoja voi tutkia myös Internetin kautta osoitteessa http://www.libplussa.fi/ (nimekehaku CorelDraw#).
Satu-nimen historiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
"Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin."
Voit mennä lukemaan Helsingin Sanomien vanhoja numeroita Pasilan kirjastoon mikrofilmimuodossa. Helsingin Sanomat on siellä luettavissa koko ilmestymisen ajalta. Mikrofilmin lukulaitteen voit varata Varaamon kauttaHelsingin Sanomat mikrofilmi:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1695605?sid=5211337151
Pentti Lempiäisen kirjoittaman Suuri etunimikirjan mukaan Raila ja Raili ovat suomalaisia mukailuja nimestä Raakel. Myös virossa katsotaan Railin syntyneen vanhemmista muodoista Rachel, Rahel, Rahil. Suomen almanakassa Raili on vuodesta 1929. Annika taas on saksalaisperäinen hellittelymuoto, kuten suomalaisten kansanrunojen Annikki. Suomen almanakassa Annika ja Anniki ovat perinteisenä annan päiväinä 9.12, edellinén vuodesta 1984, Annikki vuodesta 1929.
Wimbledon on tunnettu tiukoista – ja vanhoillisista – pukeutumissäännöistään, joista useimmat juontavat juurensa viktoriaaniseen aikaan ja ensimmäiseen turnausvuoteen 1877 – olkoonkin, että pelaajien kokovalkoinen asu muuttui suosituksesta ehdottomaksi vaatimukseksi vasta vuonna 1963. Sääntöä höllennettiin pari vuotta sitten, kun naisille sallittiin tummat alushousut.Olennaisin tapahtunut muutos Wimbledonin henkilökunnan asuissa liittyy niiden värimaailmaan: vuoteen 2005 saakka pukeuduttiin vihreään. Pallopojat tulivat osaksi Wimbledonia 1920-luvulla, pallotytöt vuonna 1977. Keskuskentälle tytöt tosin päästettiin vasta 1985.Wimbledon 2025: Why Do Tennis Players Have to Wear All White? FAQs - The Championships, Wimbledon -…
Runon nimi on Sinivuokko ja tekijä on Immi Hellén. Käytettävissä olevista Hellénin runoteoksista sitä ei löytynyt, mutta sen pitäisi sisältyä Väinö Hannikaisen nuottikirjaan Pikkuväen laulukirja. Teosta ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa, mutta sen on mahdollista tilata kaukolainana.
Kysymyksesi koskee varmaankin verkkokirjastoalueesi OUTI-kirjastojen kaukopalvelumaksuja.
OUTI-kirjastojen verkkosivuilla kerrotaan, että kaukolainan tilausmaksu on 1 €/nide. Lisäksi peritään mahdollinen lähettäjäkirjaston määräämä maksu. Kopiotilauksen hinta määräytyy lähettäjäkirjaston taksan mukaan. Kaukolainaksi tilataan aineistoa, jota ei ole saatavana OUTI-kirjastoissa.
Lisätietoa asiasta voit lukea täältä:
https://www.kuusamo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/lainaus-ja-maks…
Tiedot kaukopalvelumaksuista löytyvät yleensä kirjastojen tai kirjastoverkkojen nettisivuilta.
Esimerkiksi seuraavissa teoksissa on tietoa Anni Polvasta:
- Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän/Koonneet Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1995
Kaikki nämä ovat Oulunsalon kirjastossa ainakin käsikirjastokappaleena.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli on osoitteessa: http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Tässä Polvan kustantajan, Kariston nettisivu:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a…
Valitettavasti signeerauksesta on mahdotonta saada selvää. Teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taidevälittäjän puoleen, joka mahdollisesti pystyy selvittämään teoksen taulun tekijän.
Hei!
Asiakkaan näkymästä Helmet.fi:ssä ei pääse tarkistamaan kirjojen lainausmääriä. Kirjastossa voidaan tarkistaa yksittäisen kirjan lainausmäärä, mutta tietyn kirjan kokonaislainamäärää emme voi kirjastossakaan suorilta sanoa.
Hei, ikävä kyllä Jyväskylän kaupungin kirjastot ovat suljettuna 1.2–14.2. heikentyneen koronatilanteen takia Jyväskylän kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän linjauksen mukaisesti.
Uusia varauksia ei myöskään oteta vastaan kirjastojen ollessa suljettuna. Tämän vuoksi Jyväskylän kirjastoja ei voi valita noutopaikaksi sulkuaikana ja verkkokirjasto ehdottaa muiden Keskikirjastoihin kuuluvien kuntien kirjastoja. Haapamäen kirjasto on aakkosissa ensimmäisenä, siksi se näkyy noutopaikkana ensin. Alasvetovalikosta voi valita myös muita kirjastoja.
Jos kirjan tarvitsee nopeasti, sen voi varata toiseen kuntaan. Silloin varauksen tosin joutuu myös hakemaan ko. kunnan kirjastosta.
Toivottavasti Jyväskylään pääsee taas tekemään varauksia…
Varaamo.espoo.fi osoitteesta pääset varaamaan Helmet kirjastojen laitteita ja tiloja. Sieltä löytyy tällä hetkellä yksi laserleikkuri Oodista. https://varaamo.espoo.fi/search?search=laserleikkuri
Kirjasto 10:n studiossa voit tehdä esimerkiksi puhe-, laulu- ja instrumenttiäänityksiä, räpätä, kirjoittaa biisejä, säveltää, sovittaa ja editoida sekä miksata ja masteroida omia tuotoksiasi. Studion ikäraja on 15 vuotta ja käyttäjien tulee hallita studiotekniikan ja -ohjelmien perusteet. Kirjasto 10:stä voit varata myös ajan musiikkiteknologille, joka opastaa käyttämään studion laitteita ja ohjelmistoja. Ota yhteyttä Kirjasto 10:een ja kysy lisää p. (09) 310 85000.
Lisätietoja:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/
http://www.lib.hel.fi/kirjasto10/
Vaikuttaa siltä, että alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta on julkaistu ainoastaan yksi nuotinnos vuonna 1973. Valitettavasti tätä nuottia ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
