Kiinan kirjoitusmerkeistä saat tietoa mm. kiinan kielen oppikirjoista ja kielikursseista. Tällainen on esim. Paul Huangin Kiina-suomi kaksisuuntainen puhekielen oppikirja (Yliopistopaino,1995).
Oppikirjoja monipuolisempaa kuvitusta löydät esim. Cecilia Linqvistin teoksesta Merkkien kieli (WSOY, 1991).
Kiinalaisesta astrologiasta kertovia kuvitettuja teoksia ovat mm. Taija Mårdin suomentama Idän ja lännen astrologia (Karisto, 2000), Derek Waltersin Ming Su : kiinalaista astrologiaa (Otava, 1988) ja Paul Carusin Chinese Astrology (La Salle, Open Court, 1989).
Muita vastaavanlaisia teoksia löydät esim. Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/) hakusanoilla kiinan kieli tai käyttämällä kahta hakusanaa…
Suomeksi tästä suhteellisen tuoreesta ja salaperäisestä kirjailijattaresta on
artikkelitietokanta ALEKSIn mukaan kolme juttua, joista tämä on ehkä
sinulle hyödyllinen:
Tekijä Numminen, Sirpa
Otsikko Sinkkuelämän ihanuus ja kurjuus
Huomautus
Lehti Anna
Julkaisuvuosi 1998 : 43
Lisäksi tutkin EBSCO-artikkelitietokantaamme ja löysin sinulle sopivia ja
kirjailijan omaa yksityiselämää valottavia (valitettavasti englanninkielisiä)
artikkeleita, jotka saat sähköpostitse.
Lisäksi tutkin laajan Amazon -nettikirjakaupan (www.amazon.com) valikoimia,
josta paljastui, että Fieldingiltä on
tullut jo aiemminkin ainakin kaksi teosta,
joita ei ole vielä suomennettu:
"Cause celeb", McClelland & Stewart;…
En löytänyt kirjastossamme olevista kirjoista linja-autolippujen hintoja.
Kysyin asiasta Suomen Linja-autohistoriallisesta Seurasta ja sain nopeasti vastauksen. Vastaaja muisteli, että aikataulukirja Suomen kulkuneuvot : turisti olisi sisältänyt painetut Matkahuollon lipputaulukot hintoineen.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei kirjaa ole, mutta Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyvät numerot vuosilta 1930-1985. Suomen kulkuneuvot : turisti | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | JYKDOK (finna.fi). Teos on saatavissa lukusalikäyttöön. Kirjastokortin yliopiston kirjastoon saa asioimalla kirjaston palvelupisteessä. Samalla voitte kysyä tarvitsemaanne teosta. Kirjaston yhteystiedot.
Voila! 1- Voila!3 -oppimateriaalien opettajan opasta on saatavissa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen kirjastossa Minervassa:
Osoite:
PL 9 (Siltavuorenpenger 5 A)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 20600
fax (09) 191 20588
sähköposti kirjasto-keskusta [at] helsinki.fi
Tällä hetkellä 1-2 ovat lainassa ja 3. osa paikalla, mutta kannattaa soittaa sinne ja tiedustella asiaa. HelMet-kirjastot eivät tilaa kaukolainoja pääkaupunkiseudulta, joten kirjat joutuu itse hakemaan sieltä.
Tehtävät ratkaisuineen näyttävät löytyvän Otavan sivuilta:
http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/voila_lukio/o…
Siellä voi tehdä tehtäviä ja katsoa kuinka onnistuu.
Tehtävät ovat myynnissä irtolehtinä, joten niitä ei ole…
Soveltuvia pukuhistorian kirjoja on suomeksi tarjolla valitettavan niukasti. Näistä käyttökelpoisin lienee John Peacockin Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, johon sisältyy englantilaisia pukuja sangen kattava valikoima. Kronologisesti etenevän pukukuvaston lisäksi kirjassa on suppea Muotiaakkoset-osio, jossa pukujen osia esitellään lähemmin. Henry Harald Hansenin Muotipuku kautta aikojen on hieman vastaava teos kuin Peacock, mutta huomattavasti suppeampi.
Jonkin verran hyödyllistä terminologiaa tarjoaa myös Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550-1620 -kirja, etenkin sen laaja Lähdeviittauksia ja huomautuksia -osio. Stomacherin Pylkkänen suomentaa "rintamukseksi"; WSOY:n englanti-suomi -suursanakirjan mukaan se on "(kirjailtu…
Pyhäpäivien luonnetta tai sijoittelua suomalaisissa almanakoissa on muutettu useaan otteeseen. Yksi muutosten vuosista oli 1955, jolloin Marian ilmestyspäivä (25.3.) siirtyi sunnuntaiksi ja muuttui marianpäiväksi, Johannes Kastajan päivä (24.6.) siirtyi lauantaiksi ja pyhäinmiestenpäivä (1.11.) siirtyi lauantaiksi ja muuttui pyhäinpäiväksi. Kirkon piirissä ei pyhäpäivien siirtelyä ole katsottu suopeasti, mutta uudistus huomioitiin Yliopiston almanakan lailla heti myös Kirkkokansan kalenterissa (vuodesta 1956 Kirkon kalenteri). Yliopiston almanakassa siirryttiin pyh. miest. p.:stä pyhäinpäivään.Lähteet: Heikki Oja, Aikakirja Kirkon kalenteri Yliopiston almanakka
Musiikkikappale" Sydämeni osuman sai" on alkuperäiseltä nimeltään "Something's gotten o hold my heart" ja sisältyy englanninkielisenä nuottijulkaisuihin "The power of love" ja " Classic hits of the eighties". Molemmat nuotit ovat Elimäen
pääkirjastossa.
Kirjaa on tilattu ja se on tulossa. Se ei ole vain vielä ehtinyt saapua kokoelmaan, vaikka jo luettelotiedoissa näkyykin nimeketasolla.
Joskus kirjat luetteloidaan kokoelmatietokantaan jo ennen kuin yhtään nidettä ehtii saapua kokoelmaan. Kirjojen saatavuustiedot näkyvät kuitenkin kokoelmaluettelossa tällöinkin. Esim. kyseisen kirjan saatavuus- ja nidetiedot eivät näy vielä kokoelmatietokannassa, koska kirjaa ei - vielä - ole yhtään nidettä pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston kokoelmassa. Mutta tulossa siis on useitakin lainattavia kappaleita.
Kysyin tietoa Suomen murteiden sana-arkistosta, mutta sain vastauksen, että kysymykseenne on mahdotonta vastata. On vaikea sanoa, kuka on ollut sanonnan ensimmäinen käyttäjä.
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 pennin kolikolle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee kunnon perusteella 0,25 eurosta 2,50 euroon.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä.…
Hei!
Kysymykseesi on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Noiden mainitsemiesi ammattien lisäksi mieleen tulee ainakin putkiasentaja, kansanedustaja sekä teknistieteellisten ja lääketieteellisten alojen ammatit. Työministeriön sivuilta löytyvät kuvaukset ja palkkatiedot tavallisimmista ammateista http://www.mol.fi/webammatti.cgi Klikkaa lomakkeesta kohtaa "ammattien haku: näytä kaikki".
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? T 1992 sanotaan Minjan kohdalla seuraavaa: Samantyylinen nimi kuin esim. Sonja, Renja. Voi olla myös Vilhelmiinan muunnos.
Vilhelmiinan nimipäivä on 26.5., samoin Minnan.
Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet Minja myös mainitaan, mutta ei kerrota nimipäivää, ei edes lähtökohtanimeä. Olisivatko nuo Vilhelmiina ja Minna lähimpiä nimisukulaisia eli juhlia voisi 26.5.?
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä mitään henkilötietoja, jotka eivät ole julkisista lähteistä kenen tahansa löydettävissä. Jenni Sivosen syntymäaikaa ei näytä löytyvän.
Heikki Poroila
Voit etsiä Anni Polvaa koskevia tietoja esimerkiksi Kysy kirjastonhoitajalta Arkistosta.
Mm. seuraavissa kirjoissa on artikkeli Anni Polvasta:
"Sain roolin johon en mahdu" (kirjastossa luokka 86.2)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (luokka 86.11)
Kotimaisia naisviihteen taitajia (luokka 86.12)
Lisäksi Rauman kaupunginkirjastossa on kerätty lehtileikkeitä Anni Polvasta.
Internetistä löytyy Anni Polvaa koskevaa tietoa esim.
-Kariston sivuilta
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a…
-Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista
http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
-Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta (viikon kirjailija viikko 22/07)
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjailijat/
Yrjö Soinin teoksessa Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet (1964) kerrotaan, että se, milloin "majoittaminen ja ravinnon antaminen Suomessa on lähtenyt elinkeinona kehittymään, on vain kuvittelun avulla arvattavissa". Hänen mukaansa samoihin aikoihin toiminta alkoi luostari-, kilta- ja majatalolaitoksissa.
Luostari- ja kiltalaitosten yhteydessä ei teos mainitse nimiä, mutta majatalolaitoksen teki mahdolliseksi kuningas Mauno Ladonlukko antamalla Alsnön sääntö -nimisen asetuksen vuonna 1279.
Ainakaan yhtä selkeää "isää" ei hotelli- ja ravintolatoiminnalle lähteistä löytynyt. Kannattaa kuitenkin tutustua paitsi yllä mainittuun teokseen, myös esim. saman tekijän kaksiosaiseen teossarjaan Vieraanvaraisuus ammattina (1963). Kirjat…
Tasavallan presidentin asetuksessä arvonimistä esitetään yleiset edellytykset ja rajoitukset arvonimen myöntämiselle. Näitä ovat:
Arvonimen saajan tulee olla hyvämaineinen ja nuhteeton.
Henkilö ei voi itse esittää itselleen arvonimeä.
Arkkiatrin arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Ylisosiaalineuvoksen arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Pitäjäneuvoksen arvonimi voi olla kunnassa samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä.
Asetus on luettavissa Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Nämä edellytykset on jokaisen arvonimen saajan täytettävä. Kaikissa arvonimissä on omat kriteerinsä, mutta myöntäminen perustuu kuitenkin kokonaisarvioon ihmisestä.…
Löydät tietoja ja lähdevinkkejä Merja Jalosta palvelumme arkistosta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita kirjailijan nimi hakulaatikkoon - saat 15 vastausta!
Omaan silmään näyttäisi jonkin sortin kuoriaisen toukalta, mutta sen tarkempaa lajintunnistusta en valitettavasti pysty tekemään. Aiheesta kannattaa kysyä Suomen lajitietokeskuksen foorumilta https://foorumi.laji.fi/c/selkarangattomat/32, iNaturalist-tunnistuspalvelusta https://inaturalist.laji.fi/ (vaativat rekisteröitymisen ja sisäänkirjautumisen) tai LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palstalta https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset.
Tässä joitain lähteitä Pirkko Saisiosta sekä kirjoista, lehdistä että netistä:
Kirjoja:
- Kotimaisia nykykertojia (2000)
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (1995)
Lehtiartikkeleita:
- ET lehti 11/1999
- Kotiliesi 7/1998
- Suomen kuvalehti 9/1997
Internet-linkkejä:
http://www.uta.fi/campus/983/saisio.htm (Campus 3/1998)
http://www.teak.fi/ihmiset/pirkkosaisio/
