Tutkin eri kansojen mytologioita, uskomuksia ja myyttejä (Martti Haavion Suomalainen mytologia, Eija Pulkkisen Syntymän ja kuoleman kirja, Heikki Lehikoisen Katkera Manalan kannu, Arthur Cotterellin Maailman myytit ja tarut, David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Clio Whittakerin Itämaiden mytologia), enkä löytänyt niistä mainintaa sukulaissielusta tai sen synnystä. Liekö sitten kyseessä melko uusi sana. Sen sijaan sielusta löytyy tietoa tarustoista vaikka kuinka.
Sanat "suku" ja "sielu" löytyvät jo Mikael Agricolan teksteistä. Sukulaissielu -sanan alkuperästä en löytänyt tietoa.
Sukulaissielu on englanniksi kindred spirit. Sana "kindred" kehittyi luultavasti 1200-luvulla vanhan …
Jooga-asentojen eli asanoiden nimet ovat sanskriitin kielisiä. Yleisimpien asanoiden nimet sanskriitiksi, suomeksi ja englanniksi sekä niiden kuvat löytyvät esimerkiksi joogaa verkko-opetuksena tarjoavilla sivustoilla Joogit ja Yogobe. Myös osassa joogakirjoista on asanoiden nimetkin.
Hei!
Rick Riordania luetaan paljon ja pyrimme hankkimaan kirjastoon kaikki häneltä Suomessa ilmestyneet teokset. Osa kirjastoista hankkii suomennetut teokset, osa hankii myös englanninkielisiä teoksia. Rick Riordan on julkaissut uusia teoksia, joita ei ole vielä Suomessa saatavilla. En osaa sanoa, kuinka kauan joudut uusia kirjoja odottamaan, mutta kyllä niitä tulossa on.
En ole aivan varma, onko kyseessä sama asia, mutta voisikohan kyseessä olla suositukset? Voit kysyä ystävältäsi esimerkiksi elokuvasuositusta ja hän voi halutessaan vastata suositukseen. Tämä tapahtuu ystävän tiedoissa, missä hän on listannut esimerkiksi omat suosikkimusiikkinsa.
Miltään nuottikokoelmalta tuota valssia ei tunnu löytyvän, mutta
valssista ja sen nuotista on käyty paljon keskustelua alla olevalla palstalla ja sitä kautta nuottia on ollut saativissa eli
http://www.vapaalehdykka.net/forum/index.php?topic=1313.0
Suomenlinna on sekä saarilinnoitus että kaupunginosa Helsingissä.
Suomenlinnan kotisivut ovat osoitteessa http://www.suomenlinna.fi/
Sivuilla on runsaasti tietoa (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) sekä Suomenlinnan historiasta että nykypäivästä.
Suomenlinnasta kertovat myös:
Manninen, Markus
Viapori -- merilinnoitus ensimmäiseesä maailmansodassa 1914 - 1918
Sotamuseo, [Helsinki], 2000
ISBN 951-25-1137-1
Seppovaara, Juhani
Suomenlinna -- tuulee kesät talvet
Rakennusalan kustantajat, Helsinki, 1999
ISBN 951-664-039-7
Gardberg, C. J.
Viapori - Suomenlinna
Otava, Helsingissä, 1998
ISBN 951-1-13306-3
Enqvist, Ove
Varuskunnasta maailmanperinnöksi
Suomenlinna-seura, [Helsinki], 1998
ISBN 952-91-0078-7
Helsingin muuttuvat kasvot 2
osa 10 --…
Kyseessä on Anna-Maija Raittilan teksti Pieni joululaulu, joka löytyy kokoelmasta Juhla on runojen aikaa (Karisto 1980). Se löytyy laulettuna myös Suuri kertomus -cd-äänilevyltä.
Pohjois-Karjala ja Savo ovat tietysti kaksi eri maakuntaa, vaikka niiden murteet jossain määrin muistuttavatkin toisiaan.
Elvi Ahon kirjassa "Siipirikon perilliset" ei pikaisella silmäilyllä näyttäisi kerrottavan Pohjois-Karjalasta vaan Savosta. Teoksen "Siipirikko" takakansitekstissä puolestaan kyllä mainitaan pohjoiskarjalainen kyläyhteisö, mutta kirjaa lukematta on mahdotonta tietää, onko itse kirjan tekstissä kerrottu tapahtumapaikkaa. Saattaahan olla, että takakansitekstiin on lipsahtanut virhe tms. Suosittelen, että luet teoksen itse, niin ehkäpä asia selviää. Tässä sen saatavuustiedot HelMet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsiipirikko/tsiipirikko/1%2C16%2C39…
Toisten luomiin teoksiin liittyy aina tekijänoikeus.
Tekijänoikeuksiin liittyvä tieto on koottu musiikin kohdalla Gramex- ja Teosto-sivustolle. Linkki Gramex.fi, Linkki Teosto.fi
Yhdessä nämä toimijat ovat Musiikkiluvat.fi sivustolla. "Musiikin käyttölupa tarvitaan myös, kun musiikkia esitetään julkisesti esimerkiksi keikoilla, konserteissa, festivaaleilla, yritysten pikkujouluissa tai asiakastilaisuuksissa. Musiikinkäyttöluvat tapahtumiin saat edelleen Teostosta. Musiikinkäyttölupa tarvitaan, vaikka tapahtumaan ei ole pääsymaksua."
Miksi lupa pitää maksaa? "Kaikkien sivistysmaiden lakien mukaan luovan työn tekijälle ja yrittäjälle kuuluu korvaus siitä, että hänen työnsä tulosta käytetään. Musiikkiluvan hankkiminen on…
Sinun tapauksessasi on käynyt niin, että tuo kirja on mennyt lainaan
Munkkiniemen kirjaston asiakkaalle. Varauslistaa ei ole ehditty käsitellä ja tuo munkkiniemen lainaaja on ehtinyt lainata sen ensin.
Valitettavasti näin käy joskus.
Mielenkiintoinen kysymys. Tutkin etymologista sanakirjaa ja muita kirjaston suomen kielen teoksia, mutta en löytänyt tästä tietoa meidän kokoelmistamme. Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy artikkeli Pentuja vai poikasia? sanoista, joilla on tämä merkitys, mutta tuota näkökulmaa ei käsitellä,
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan yhteydestä poika-sanaan, mutta ei analysoi sitä. Myös sanan poikia kerrotaan olevan johdannainen sanasta poika, mutta siinäkään kohdassa ei esitetä analyysejä siitä, mikä tämän johdannaisen logiikka on. Kielitoimiston sanakirja poikanen luettelee vain eri merkitykset, myös Vanhan kirjasuomen sanakirja poikanen luettelee merkitykset ja esimerkkejä.
Asiasta kannattaa kysyä…
Tästä kirjailijasta ei juuri löydy tietoa suomeksi. Mutta Googlen kautta onnistuin löytämään kaksi englanninkielistä sivua, joilla kerrotaan Ann Brasharesta ja hänen tuotannostaan. Sivut ovat www.childrenslit.com (-> features -> meet authors and illustrators -> Brashares, Ann) ja www.teenreads.com (-> authors -> Brashares, Ann). Hänen teoksiaan löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, Aino-tietokannasta osoitteessa www.turku.fi/kirja haulla tekijä Ann Brashares tulee kolme viitettä suomeksi ja kolme ruotsiksi.
Victoria on latinalaista alkuperää ja tarkoittaa voittoa sekä on roomalaisessa mytologiassa voiton jumalatar. Englanninkielisissä maissa nimestä tuli suositumpi kuningatar Viktorian aikaan 1800-luvulla, mutta se oli tunnettu jo 300-luvulla kristityissä maissa, joissa Pyhä Victoria -niminen marttyyri ja pyhimys teki siitä suositun.
Helmet-kirjastoista löytyy useita nimikirjoja, joista voisi löytyä lisää tietoa. Näitä ovat esimerkiksi
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Kyseessä on psykologinen ilmiö ”semantic satiation”. Se tarkoittaa kysymyksessä kuvattua kummallista ilmiötä, jossa sanan merkitys katoaa, kun sitä toistetaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran tätä termiä käytti 1960-luvulla Leon Jakobovits James väitöskirjassaan. Ilmiö oli tunnistettu jo aiemmin hiukan eri nimillä kuten verbal satiation.
Suomeksi ilmiöön liittyvää tietoa on saatavilla vähän, mutta jos englanti sujuu, alla olevista lähteistä saa hyvän käsityksen aihepiirin tutkimuksesta.
Lähteet:
https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.2011080310…
https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_satiation
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5770629/
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/ julkaisee kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa, jota seuraamalla säilyttää kosketuksen alati kehittyvään ja muuttuvaan nykykieleen. Lehden saatavuuden voi tarkistaa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/. Kielikellon numerossa 4/2002 on Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajan professori Harri Mantilan artikkeli Kielenhuollon uudet haasteet, jossa hän kirjoittaa seuraavasti: "Kielikäsityksemme on muuttunut viime vuosina yksilön vapautta suosivaan suuntaan. Oma murre on osa jokaisen identiteettiä ja sellaisena tärkeä. Sitä voi myös käyttää sekä julkisessa puheessa että kirjoituksessa, jos tilanne siihen sopii. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa kaikille yhteisen yleiskielen…
Taskukirjaston kautta ei voi varata tiettyä lehden numeroa. Nämä varaukset täytyy tehdä Helmetin selainversion kautta.
Mikrobitin numeroiden varaus kyllä onnistuu. Etsi ensin haluamasi numero ja kirjaudu kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Kun olet kirjautunut, lehden numerovalikko aukeaa ja pääset valitsemaan haluamasi lehden.
Mikrobitti:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2220386?lang=fin
Toivottavasti suosittu sarja saa jatkoa. Tarkempia tietoja seuraavan osan ilmestymisestä kannattaa kysellä kustantamo Siltalasta. Linkki asiakaspalveluun:tilaukset@siltalapublishing.fi
Laulu löytyy ainakin nuottikirjoista Sävellyksiä ja sovituksia Kiuruvedeltä (Kiurun laulu, 1991), Suuri lastenlaulukirja (Fazer, 1984, 1996, 2004), Lastenlauluja kitaralle (Antero Laurila, 2010) ja Selkolaulukirja 1: nuottiversio (Musiikkipalvelu Ikäheimo Oy, 2020).
