Aleksis Kiven teoksesta Seitsemän Veljestä on tehty selkokielinen (lyhennetty versio), jossa kaikki päätapahtumat ovat mukana. Mukautetun version ovat kirjoittaneet Pertti Rajala ja Helvi Ollikainen. Anita Takala on laatinut piirrokset.
Lähde:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2043188__Sseitsem%C3%A4n%20veljest%C3%A4__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__P0%2C5__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
TIetoa Flavia Bujorista (synt. 1988) löytyy Gummeruksen Kustannuksen kirjailijahausta, http://www.gummerus.fi.
Flavia Bujorin esikoisteos La Prophétie des Pierres ilmestyi vuonna 2002. Kirjan oikeudet on myyty 28 maahan ja elokuvaoikeudet on ostanut hollywoodilainen tuotantoyhtiö Miramax.
Flavia Bujor vieraili Suomessa 25.-27.8.2004.
Kirjailijan tuotantoa
Ennuskivien mahti (La Prophétie des pierres), 4. painos 2005
Näitä kuukausirunoja on monia samantapaisia, mutta juuri tätä ei ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän sinulle tiedon
Samaa lorua on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Silloinkaan sitä ei tunnistettu. Kysymys ja vastaus löytyvät alta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=17f9328c-d368-42a…
Kysymyksestä ei käy ilmi, jääkö kanto alkuperäiselle paikalleen maahan. Vai onko tarkoitus jättää maasta irrotettu kanto luonnontilaan kuten kantopuutarhassa. Vai onko kyseessä pöllin työstäminen.
Pöllien nikkaroinnista puunkuorineen löytyy ohje esimerkiksi Meillä kotona-sivustolta. Sivun osoite on https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-pihakalusteet-polleista
Esimerkin pöllit on kuivattu ulkona ilmavasti pressujen alla. Hidas kuivuminen estää pöllien halkeamisen.
Puulajien lahoaminen tapahtuu eri tavalla, ja lajit soveltuvat eri käyttötarkoituksiin. Puulajeista ja käyttökohteista -sivustolta saa lisätietoa puulajien käyttökohteista ja lahoamisesta. Sivuston osoite on
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/…
Helmet-kortin salasana on nelinumeroinen tunnusluku eli pin-koodi. Sen voi vaihtaa kirjautumalla www.helmet.fi-sivustolle. Omia tietojaan pääsee muokkaamaan klikkaamalla oikeassa yläkulmassa näkyvää nimeään, sieltä löytyy myös vaihda tunnusluku -toiminto.
Tilastotietoa Ranskan väestön sijoittumisesta löytyy ainakin Statistics Explained -sivustolta, jossa on erilaista Eurooppaan liittyvää tilastotietoa.
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Populat…
Avautuvan sivun Alueelliset väestötilastot ensimmänen kohta käsittelee väestön määrää ja tiheyttä, johon liittyy viereinen englanninkielinen kartta. Karttaa suurenee klikkaamalla ja näkyviin saa tiedot asukkaista per km2.
Käytettävissä olevista lähteistä fraasia ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kysymykseen on jo vastattu aikaisemmin Marko Kitin elämäkertatietojen yhteydessä. Tässä vastaus:
Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=…
Syyt eivät ole niin yksiselitteiset, että niitä voisi vain luetella ja koulutyöhön varmaan kuuluu, että selvittelet niitä itse kirjojen perusteella. Klassikkoteos on Edward Gibbonin 2-osainen "Rooman valtakunnan rappio ja tuho". Kevyempi teos on esim. "Mahtava Rooma. Maailmanvallan värikkäät vaiheet", josta syitä löytyy melko helposti. Suuret historian sarjat käsittelevät myös aihetta tiivistetysti. Rooman historiaa löytyy kirjastosta luokasta 91.173 ja laajemmin antiikin ajan historian luokasta 91.17
Joulunvietosta Venäjällä löytyy melko vähän suomeksi:Suomen kuvalehdessä 50/2004 s.26-28 on Hannu Pesosen artikkeli Hanhea venäläiseen tapaan: venäläisten jouluruokien kurssi hotelli Viipurissa. Ruokaohjeet internetissä www.suomenkuvalehti.fi; Tatjana Ihatsun artikkeli Joulutapoja vanhalla Venäjällä Aamun koitto -lehdessä 1996:23, s.13-14; Petteri Holman artikkeli Kielletty joulu: Neuvostoliitossa sitä ei saanut viettää.Venäjällä siihen ei ole varaa Lapin kansassa 24.12.1999 s. 16-
Englanniksi löytyy maakuntakirjaston Lappi-osastolta kirja Christmas in Russia (1996).
Sanontaja ei löytynyt kirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja.
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Häkkinen
Mistä sanat tulevat / Kaisa Häkkinen
Sanojen synty : etymologinen sanakirja / Veijo Meri
Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat / Pasi Heikura
Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa / Heikki Paunonen
Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset / Outi Lauhakangas.
Sanontojen alkuperää on usein mahdoton jäljittää. Sanonnat voivat syntyä kielellisenä nokkeluutena tai leikittelynä ja jäävät sitten elämään.
Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan näin: "Valtioneuvoston käsite on monimerkityksellinen. Sillä voidaan tarkoittaa pääministeristä ja muista ministereistä koostuvaa maan hallitusta. Sillä voidaan myös tarkoittaa valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa organisatorista kokonaisuutta. Toisinaan valtioneuvostolla tarkoitetaan myös pelkästään valtioneuvoston yleisistuntoa tai ministeristökokonaisuutta. Useimmiten asiayhteydestä ilmenee, mitä missäkin yhteydessä tarkoitetaan." (https://valtioneuvosto.fi/tietoa)
Vuoden 1957 Turun Sanomia ei voi (vielä) lukea digiverkossa. Turun kaupunginkirjastossa on vanhoja Turun Sanomia vain mikrofilmeinä, joita voi tutkia pääkirjaston tieto-osastolla. Mikrofilmilaite täytyy etukäteen varata Varaamosta ja samalla tilata mikrofilmit varastosta https://varaamo.turku.fi/resources/awiqbftaybaq?date=2024-10-23Kannattaa myös mainita, että Turun Sanomia voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä, jotka ulottuvat vapaasti käytettäväksi tällä hetkellä vuoteen 1939.TS https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-133X?display=THUMB&year=1939
Måns Gahrtonista ei löydy paljon suomenkielistä aineistoa, mutta katsopa Kysy kirjastonhoitaja- palvelun arkistosta, sillä moni muukin on kysynyt hänestä tietoa jo aikaisemmin.
Måns Gahrton -linkit löytyvät seuraavalta sivulta:
http://www.folkbiblioteken.fi/fi/search/search_asklibrarian.asp?operaat…+
Valtakunnallista tilastoa kirjastojen halutuimmista lastenkirjoista ei valitettavasti ole tehty. Helsingin kaupunginkirjastolla tehdään aika ajoin halutuimmat nimekkeet -tilastoa, viimeisin on tehty 18.7. http://www.lib.hel.fi/Page/23877b06-5844-41d0-bac5-c53cc0a1df7d.aspx
Tilasto perustuu varausten määrään. Lastenkirjoja ei ole listattu erikseen, eikä niitä näytä paljonkaan kaunokirjallisuuden varatuimpien nimekkeiden joukossa olevan.
Eli etsimääsi tämän hetken suosituimpien lastenkirjojen Top 20 -listausta kirjastojen kohdalta on mahdotonta antaa.
Suomalaisen kirjakaupan sivuilta sen sijaan löytyy tämän hetken myydyimpien lastenkirjojen Top 10:
http://www.suomalainenkirjakauppa.fi/Ajankohtaista/TOP10t/tabid/278/Def…
Tämä listaus on…
Ripsa-nimen alkuperää ei löytynyt mistään etunimikirjoista, joissa on nimien merkitykset selitetty. Internetissä olevalla sivustolla Ripsa-nimestä on vain maininta, että on harvinainen nimi: http://www.etunimet.net/ .
Sanat löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 20 (F-Kustannus, 2010). Ne on julkaistu useissa muissakin nuottikirjoissa, mutta ”Suurta toivelaulukirjaa” löytynee useimmista kirjastoista.
Työsuhdetta ja palkkahallintoa koskevaa kirjallisuutta on Turun kaupunginkirjastossa mm.
Saarinen, Mauri: Työsuhdeasiain käsikirja, 5. p. 2003, paikkamerkki 36.132 SAA.
Palkkahallinnon säännökset (toim. Katriina Jaakkola),2003, paikkamerkki 33.44 PAL.
Molemmat kirjat löytyvät käsikirjastosta ja Saarisen kirjaa on myös lainattava kappale pääkirjaston aikuistenosastolla.
