Hei!
Alle 18-vuotiaan työntekoa sääntelee laki nuorista työntekijöistä (998/1993). Nuorten työntekijöiden tekemää työtä sääntelevät myös seuraavat asetukset: valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007).
Lisätietoa löytyy mm. teoksesta Työpaikan ja luottamusmiehen lakikirja, Veltor 2008 (sivu 138 nuoret) sekä työsuojeluhallinnon internet-sivuilta osoitteesta: http://www.tyosuojelu.fi/fi/nuoret_tyontekijat
Jos haluat kyseisen kirjan lainaksi, ota yhteyttä lähimpään kirjastoosi. Lait ja asetukset löytyvät mm. internetistä osoitteesta www.finlex.fi (ajantasainen…
Marianna voi olla muunnos nimistä Marianne tai Mariana. Suomalaisena nimenä se voi olla myös nimien Mari ja Anna yhdistelmä. Marianna oli almanakassa vuosina 1890-1905 ja uudelleen vuodesta 1984. Lähde: Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-5 ja lisäksi selailin 1990-l. loppupuolen Tyyris Tyllerö - ja Onnimanni-lehtiä.)
Löysin vain yhden tiedon lehtihaastattelusta: Lukufiilis 1/1997 s.22 on Nenosen hastattelu Tekijä kertoo -palstalla. Kirjailijatietoja voi kysyä Sakke-kirjoja kustantaneilta Gummerukselta tai WSOYltä
(http://www.wsoy.fi/index.jsp, http://www.gummerus.fi/)
Tarkkoja kustannustietoja lienee mahdoton antaa. Mikko Immosen Tampereen teknillisessä yliopistossa tekemän selvityksen (Tuulivoima-alan koulutuksen ja tutkimuksen tila Suomessa, 2011) mukaan itse tuulivoimalan osuus kokonaisinvestointikustannuksista on noin 75 %, ja verkkoon kytkemisen ja perustusten osuus on noin 15 %. Yli puolet tuulivoimalan kustannuksista tulee tornin, lapojen ja vaihteiston yhteiskustannuksista.
Myös se, mihin rakennetaan, vaikuttaa. Merelle rakennettavan voimalan kustannukset ovat suuremmat kuin maalle rakennettavan.
Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n (STY) mukaan "megawattiluokan tuulivoimalaitoksen investointikustannukset ovat suuruusluokaltaan 1200 - 1400 EUR/kW, merituulivoimalaitoksissa 1,5 - 2 kertaa näin…
Gena Showalterin sarjaa Manalan valtiaat on suomeksi kustantanut Harlequin. Viimeisin osa on ilmestynyt toukokuussa 2011, mistä voisi päätetllä, ettei sarjaan ei ole tulossa lisää osia.
Voit lähettää asiasta palautetta kustantajalle osoitteeseen asiakaspalvelu@eharlequin.fi
"Tuu,tuu, tupakkirullasta" on olemassa suuret määrät toisintoja ympäri Suomea. Suomen Kansan Vanhoihin Runoihin on tallennettu yli 700 toisintoa. Toisintoja pääsee tutkimaan helpoimmin SKVR-tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/skvr/) kautta.
Emme ole toistaiseksi onnistuneet löytämään tietoa tupakkirullan merkityksestä, mutta kysymyksenne on lähetetty edelleen Kansanrunousarkiston puolelle. Vastauksen saamisessa saattaa mennä useampi päivä.
Pakkausmuovijätettä ei tarvitse kierrätyssääntöjen mukaan litistää. Toki on taloudellista pakata jätteet mahdollisimman tiiviisti, mutta tätä ei kierrätyksessä edellytetä. Tärkeämpää on huuhdella muovipakkaukset hyvin, jotta muovi säilyy käyttökelpoisena eikä homehdu.
Esimerkiksi keräyskartonki suositellaan pakkaamaan kierrätystä varten tiiviisti, jotta se vie vähemmän tilaa kierrätysastiassa. Sama käytäntö on järkevä myös muovin suhteen, mutta koska ainakin kotitalouksissa pahvijätettä syntyy enemmän kuin muovijätettä ja pahvipakkaukset ovat suurempia, niiden kohdalla litistämistä ja tiivistämistä erikseen painotetaan.
Osa kierrätysohjeista kehottaa litistämään suuret muovipakkaukset, esimerkiksi suuret pullot. Näin…
Opetusministeriön sivuilta löytyy tietoja Suomen koulutusjärjestelmästä.
Yliopistot http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/yliopistot/?lang=fi
Ammattikorkeakoulut http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikorkeako….
Helsingin opiskelupaikkoja ks. http://www.helsinki.fi/fi/index/koulutusjaopiskelu.html
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy pitkä juttu viis-sanasta osoitteessa
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Elias Lonnrot on jo käsitellyt sanontaa suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1880 viisi-nimisessä artikkelissa. Sen mukaan suomen kielen viisi on ruotsalaisessa käännöksessä seitsemän.llmeisesti viis veisaan sopii saman alkukirjaimen takia hyvin yhteen. Eli hän vertailee suomen ja ruotsinkielistä ilmaisua. Artikkelissa on pajon tietoa, muttei valitettavasti sanonnan alkuperästä. En löytänyt myöskään muualta tietoa, missä tilanteessa sanonta viis veisaan on syntynyt.
Vuonna 2004 samaan kysymykseen vastattiin Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelussa. Siihen vastaukseen on vaikea keksiä mitään lisättävää.
Heikki Poroila
Huutti-sanaa ei löydy suomen kielen sanakirjoista, ei etymologisista eikä murresanakirjoistakaan. Sivistyssanakirjassa sitä ei myöskään mainita. Kyseessä lienee jonkinlainen uudissana, keksitty lyhennelmä sanalle huutokauppa, josta käytetään myös lyhennystä "huutis". - Erisnimenäkin huutti-sanaa on käytetty jossain yhteydessä.
Suomessa Ajoneuvohallintokeskus vastaa ajoneuvojen rekisteritoiminnasta ja hoitaa muita rekisteröintiin liittyviä tehtäviä. - Ajoneuvorekisterikysymyksen voi tehdä Internetissä, postitse tai tekstiviestillä. Internetosoitteesta http://tietopalvelu.ake.fi/servlet/tulkku?url=index_yritykset&language=… löytyy lisää tietoa asiasta. Puhelinnumero on luettelossa.
Näistä kirjoista voi löytyä tietoa:
Helmet-tietokannasta voi etsiä hakusanoilla Kreikka and ruokakulttuuri. Sieltä löytyvät nämä kirjat: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kreikka+and+ruokakulttuur…
Toisaalta voi myös hakea hakusanoilla Kreikka and ruokaperinne: http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=kreikka…
Kirjastossa voi myös käydä selailemassa hyllyjä, joissa on kirjoja matkailusta, ruoanlaitosta, uskonnosta tai historiastakin. Esim. Merja Tuominen-Gialitaki: "Kreeta vieraanvaraisten jumalten saari" löytyy matkaoppaista.
"Ilkka Remeksen" kotisivut löytyvät osoitteesta
http://www.ilkkaremes.com/indexx.html
(Remes on salanimi, kirjailijan oikeaa nimeä ei löydy mistään hakuteoksesta. Ari Haasion teoksesta Kotimaisia dekkarikirjailijoita löytyy Remeksen kuva (hän on mies) ja seuraavat tiedot: s. 1962 Luumäellä, kauppatieteiden maisteri,asuu Isossa-Britanniassa. )
Lisää tietoja Remeksestä löytyy DekkariNetti-sivulta http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm
Kokeile myös Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokantaa osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid =272
Valitse ensin kirjailija, ja sitten Laajempi haku -laatikon alla olevasta valikosta esim. kohdan Henkilötiedot.
Runon tai lorun kirjoittaja on Eppu Nuotio ja se löytyy Anna-Liisa Haavikon ja Liisa Vihmasen toimittamasta teoksesta "Mummokirja" (Kirjapaja, 2004).
Loru löytyy kokonaisuudessaan alla olevan pdf-dokumentin alusta:
htts://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7743/Heikkila_Nina_Nybom_Isto.pdf?sequence=1
Kuva on hieman epäselvä, mutta ötökkä muistuttaa hieman sokeritoukkaa, paitsi sokeritoukalla ei tietääkseni ole noin voimakkaan värisiä raitoja. En ole biologi enkä hyönteistuntija, joten jotta kyseisen toukan voisi luotettavasti tunnistaa, kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Kristinuskon vaikutus on ollut valtaisa. Olisi melkein helpompaa kysyä toisin päin: Mihin kristinusko ei ole vaikuttanut? Seuraavissa kirjoissa on perustietoa kristinuskosta: 1. Maailman uskonnot, elävän uskon perusteet (1994), 2. Kristinuskon historiaa 2000, osat 1 ja 2 (1999) ja 3. Luoma, Matti: Länsimaiden kaksi uskontoa: kristinusko ja rationalismi (1991). Myös internetistä esim. osoitteista http://www.htk.fi/kirjasto/uskonto2.htm ja http://video.helsinki.fi/studia/studia_generalia_2000.htm löytyy aiheeseen liittyvää tietoa.
Kirjailija Merja Jalosta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3. Toi. Ismo Loivamaa.BTJ 2001.
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto 1996.
Jälkimmäisessä kirjassa on hiukan tietoa myös Merja Jalon lapsuudesta ja nuoruudesta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemminkin kysytty Merja Jalosta. Pääset tutkimaan vastauksia osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanaksi kirjailijan nimen.Vastauksissa neuvotaan kirjoja ja www-sivuja, joista saat tietoa kirjailija Merja Jalosta.
Parhaiten tietoa hänen lapsuudestaan saat kysymällä kirjailijalta itseltään. Merja Jalolle (oikealta…
