Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
Eri uskontojen suhtautuminen aborttiin vaihtelee suuresti ja myös saman uskontokunnan eri suuntaukset voivat suhtautua raskaudenkeskeytykseen hyvin eri tavoin. Asiallinen englanninkielinen sivusto, josta löytyy lukuisia linkkejä valottamaan eri maailmanuskontojen suhtautumista aborttiin löytyy osoitteesta:
http://re-xs.ucsm.ac.uk/ethics/abortion/religionandabortion.html
Kristillisen etiikan mukaisia käsityksiä voi tutkailla vaikkapa Kirkon yhteiskunnallisen työn keskuksen julkaisemasta kirjasesta ”Elämän säätely ennen syntymää : genetiikan, hedelmöityksen ja sikiödiagnostiikan eettisiä ongelmia”. Helsinki: SKSK-Kustannus 1987. Filosofiselta kannalta aborttia käsitellään esimerkiksi Heta ja Matti Häyryn kirjassa ”Elämän ehdot : bioetiikan,…
Planetaariset tuulet ovat maapallon pinnalla ja ilmakehän alimmassa kerroksessa, noin kymmenen kilometriä paksussa troposfäärissä, esiintyviä laajamittaisia ja pysyviä tuulia.
Japani ulottuu viileän lauhkealta koivu- ja havumetsävyöhykkeeltä subtrooppiselle vyöhykkeelle saakka. Hokkaidoon ja Pohjois-Honshuun vaikuttaa sekä Tyynenmeren kylmä Oyashiovirta että talvella luoteismonsuunit. Näillä saarilla kesät ovat viileät ja talvet ankarat. Talvisin sataa paljon lunta. Japanin eteläisiä ja itäisiä osia lämmittävät Japaninvirta ja kesäisin kaakkoismonsuunit. Näillä alueilla kesät ovat yleensä lämpimät ja talvet leudot. (Maailma nyt. Osa 8: Itä-Aasia. Weilin+Göös, 1992, s. 145)
Näistä tuskin on virallista SFS-standardia, mutta suhteellisen yleisen näkemyksen mukaan donitsi on renkaan muotoinen eli munkkirinkilä ja vielä pienemmästä päästä, usein myös kuorrutettu, muut munkit ovat palloja tai pitkänomaisia.
Wikipediassa on näistä pieni artikkelikin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Munkki_%28leivonnainen%29
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Tämä iltarukous on alun perin jonkun tuntemattoman englantilaisen tai amerikkalaisen kirjoittama. Sen sävelsi Sofie Lithenius 1890-luvulla. Ruotsinkielinen versio löytyy nuotista Kolmi- ja neliäänisiä hengellisiä lauluja naiskuoroille = Tre- och fyrstämmiga andliga sånger för damkörer, Kolmastoista vihko (NNKY, 1925). Nuotissa laulu on nimellä Iltarukous (Aftonbön). Laulun sanat ovat nuotissa suomeksi ja ruotsiksi, säkeistöjä on kolme. (Säkeistöjä on alun perin ollut vain yksi.) Laulu alkaa suomeksi: "Ilta on tullut, Luojani". Ruotsiksi laulu alkaa: "Kommen nu vilans timme är". Suomenkielisten sanojen tekijäksi mainitaan Aune Krohn. Ruotsinkielisten sanojen tekijästä mainitaan vain nimikirjaimet: "Övers. M. N.". Nimikirjaimet…
Kirjastossamme hyllyssä olevista kirjoista en valitettavasti löytänyt tilanteeseen sopivaa runoa. Nimekkeen perusteella apua voisi kuitenkin olla teoksesta: Ansio, Marleena. Nyt alkaa ihana uusi aika! Muita aiheeseen liittyviä ovat Edessä avoimet meret : runoja antoisiin eläkevuosiin sekä Pää tallella ja Täyttä päätä : runoja ikääntyville.
Internetin runosivuilla oli pari runoa eläkkeelle jäävän näkökulmasta seuraavalla sivustolla http://birgitmummu.vikki.fi/Runous/Elakkeelle.htm
Lisa Banim on yksi Lizzie McGuire -kirjojen kirjoittajista. Suomennetut teokset ovat
Yksityisetsivä McGuire (2004), Älykkötytön arvoitus (2005),
Tiedeleirin tapaus (2005) ja
Operaatio ihastus (ilmestyy toukok. 2006). Kirjailijasta itsestään ei löydy tietoa.
Kiltin tytön syndrooma on oireyhtymä, johon lisävalaistusta löytyy Googlesta hakemalla sanoilla "kiltin tytön syndrooma". - Tiedepolitiikka -lehden numero 3/2002:n pääkirjoituksesta on suluissa oleva siteeraus: "Kiltin tytön syndrooma on työyhteisödynamiikkaan kuuluva oireyhtymä, josta myös miehet voivat kärsiä." Usein se kuitenkin yhdistetään enemmän naiseuteen ja naisellisuuteen.
Aihetta käsittelee hyvin Ute Ehrhardtin saksankielisen teoksen Gute Mädchen kommen in den Himmel, böse überall hin suomennos Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, tuhmat tytöt mihin vain. - Nykyisen naistutkimuksen tuloksia on esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt Sari Näreen Kokonainen nainen, joka käsittelee naista "odotusten ja roolien ristipaineessa". Kirjojen…
Helsingin kaupunginkirjastossa työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
Muiden pääkaupunkiseudun kirjastojen kesätyö mahdollisuuksista saat tietoa soittamalla tai käymällä paikan päällä kyseisissä kirjastoissa.
Ilta-Sanomien historian teemanumerot ovat varsinaisen lehden liitenumeroita ja niitä myydään vain Ilta-Sanomien kanssa.
Netissä voi ottaa käyttöön IS Extra -palvelun, joka tarjoaa mm. vanhat teemanumerot luettavaksi http://www.is.fi/extra/
Palvelussa on kuukausimaksu, 9,90 €. Palvelun voi tilata täältä https://tilaa.sanoma.fi/isextra?ref=tilaa_redirect&login=false
Yksittäisiä lehtiä voi olla myynnissä nettiantikvariaateissa, esim. http://www.antikvariaatti.net/ Tuolla oli tällä hetkellä lehdet Beatlesissta ja James Bondista myynnissä.
Kirjastossamme ei ole kattavaa perinnetiedon arkistoa, mutta sellainen löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta. Seuraavan linkin avaamien yhteystietojen ja tietopalvelulomakkeen avulla voisitte kysyä asiaa sieltä.
https://www.finlit.fi/tietoa-meista/kysy-skslta/
Wikipediassa sanotaan näin: Vanhoillislestadiolaisten nimitys juontuu siitä, että liikkeessä pyrittiin pitäytymään vanhoissa, perinteisissä opetuksissa. Aluksi uusheräyksen ja narvalaisuuden erkaannuttua 1897–1898, muita lestadiolaisia alettiin kutsua "vanhalestadiolaisiksi", mutta uusheränneitä ja narvalaisia "uuslestadiolaisiksi". Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia. Eli tuo viimeinen lause kertoo merkityksen eron: Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia.
Lähetin kysymyksesi Tampereen kadunnimitoimikuntaan, jossa haluttaisiin tietää, kuinka vanha tuo osoite mahtaa olla? Toimikunnan sihteerin mukaan yleensä kattavassa ja poistuneetkin kadunnimet sisältävässä Maija Louhivaaran teoksessa Tampereen kadunnimet (1999) kyseistä osoitetta ei ollut ainakaan katuna mainittu. Avulias sihteeri etsi myös netistä, mutta sieltäkään ei löytynyt karttaa, jossa kyseinen kadunnimi olisi ollut.
Kolikoiden arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten näkemättä rahaa siitä on vaikea antaa arviota. Lisätietoa saa erilaisista numismatiikkaa ja rahojen arvoa käsittelevistä teoksista, esim. Erkki Borg, Rahan väärti, 1980. Kannattaa myös muistaa, että alan liikkeissä on paras asiantuntijuus tällaisissa täsmällistä tietoa vaativissa kysymyksissä. Alkuun pääsee esim. Suomen Numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ .
Hei!
Esimerkiksi MikroBitin sivuilta löytyi artikkeli, jonka otsakkeena on Suosituista älytelevisioista löytyy haavoittuvuuksia (https://www.mikrobitti.fi/uutiset/suosituista-alytelevisioista-loytyi-h…), esimerkiksi siitä voi lukea lisää tietoa. Sinun täytyy vain luoda tunnukset MikroBitin sivulle. Periaatteessa kaikki Internet-yhteydessä olevat laitteet kannattaisi suojata, mutta tarkempia ohjeita on parasta kysyä laitteesi myyneestä liikkeestä.
"Salminen, Hellevi eli oikeasti Salminen-Matihalti, Hellevi on syntynyt 19.2.1941 ammatiltaan vapaa kirjailija. Esikoisromaaninsa Baby hän kirjoitti parikymmenvuotiaana. Hellevi Salmisen tuotannon ansiokkain osa on nuortenkirjallisuutta." Manninen, Kerttu: Salminen, Hellevi. Teoksessa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa.- Kirjastopalvelu 1995, ss. 214-215.
Salminen saavutti Topelius-palkinnon 1997 teoksella Pikku sammakkoprinssi. Otava 1996.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/topeliuspalkitut.shtml
Seuraavat artikkelit ovat poimitoja Aleksi-lehtietokannasta: Kauhava on kasvattanut poikkeuksellisen monta kirjailijaa Mäki-Mantila, Aino Ilkka 2002-01-20. Ei vain tästä maailmasta Tarvainen, Hanna Onnimanni 2001,…
Nimi Jannika on ollut ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1995. Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemminkin kysytty tästä nimestä, vastauksen mukaan "Janniina, samoin kuin nimet Janina, Janiina, Janita, Janika ja Janiika ovat Jani-nimen naispuolisia vastineita. Jani puolestaan on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes".
Nimen merkitystä on kysytty myös ruotsiksi "Vad betyder namnet Janika" . Vastauksen löydät tämän palvelun arkistosta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=5eb51f90-3… .
Nimen Allan taas kerrotaan olevan alkujaan kelttiläinen, englannista suomeen lainattu nimi. Todennäköisesti nimi on lähtöisin Bretagnesta. Suomessa Allan on ollut almanakassa ensin…
Elinkustannusindeksi, kulutushyödykkeiden hintojen muutoksia kuvaava indeksisarja, josta nyk. käytetään nimitystä kuluttajahintaindeksi.
Lähde: Facta-tietopalvelu: http://www.facta.fi/?aid=19674&search=true
Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksin laskemisessa käytetään Laspeyresin hintaindeksikaavaa, jolloin painoina käytettävät kulutusosuudet ovat perusajankohdalta. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin…
