Olisiko kyseessä Anne-Riitta Isohellan kirja "Suomen-pojat : virolainen jääkäritarina". Kirja on ilmestynyt vuonna 1999 ja toinen, täydennetty laitos 2005. Kirjan kustantaja oli Ajatus. Tätä kirjaa on HelMetin kautta runsaasti saatavana.
Yleisimmin näiden paikkakuntien historiasta kertovat mm. kirjat: Kuusankosken kirja (92.875) ja Tehtaan tarina (64.1309), joka kertoo Voikkaan paperitehtaan vaiheista sisältäen kuitenkin paljon myös muuta paikallishistoriikkia.
Kirjastoapulaiseksi ei enää valmistuta lainkaan. Sen sijaan voit opiskella kirjastovirkailijaksi,tradenomiksi tai kirjastonhoitajaksi.
Kirjastovirkailijaksi voi valmistua oppisopimuksen kautta. Opiskelu koostuu silloin yhdistetystä työssäoppimisesta ( n. 80 % ) ja teoriaopetuksesta ( n. 20 %) jossain ammattioppilaitoksessa. Esim. Keravalla ja Valkeakoskella on tämä mahdollisuus. Opiskelua varten tarvitset ensin työpaikan,joka on valmis ottamaan sinut ops-työsuhteeseen. Tämä paikka sinun on hankittava itse.
Erno Paasilinnan Petsamon historian toisessa osassa "Maailman kourissa" tosiaan kerrotaan parilla sivulla (yhdistetyssä laitoksessa s. 611-612) Lieselotte Kattwinkelin ("nuoren saksalaisrouvan") matkasta poroilla Pallastunturin hotellilta Enontekiön ja Inarin erämaiden halki Suonikylään ja Petsamon rannikolle asti. Paasilinna ajoittaa matkan kevättalveen 1941, mutta ei kerro mitään taustatietoja Kattwinkelistä.
Kattwinkelin mies, saksalainen lehtimies Vitalis Pantenburg, matkusti samaan aikaan Pallakselta Pohjois-Norjan kautta Petsamoon, jossa avioparin matkareitit yhtyivät. Paasilinnan mukaan (s. 503-505 ja 612) Pantenburgin kuusi matkaa pohjoiseen olivat osa Saksan ennen sotia Lapissa ja Petsamossa harjoittamasta "julkisesta"…
Jos aivan tarkkoja ollaan - ei kumpikaan!
Viro itsenäistyi ensimmäisen kerran 24. helmikuuta 1918. Suomi tunnusti Viron itsenäiseksi käytännössä (de facto)8.8.1919 ja laissa (de jure) 7.6.1920.
Kun Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20.8.1991, Suomi katsoi, että vuonna 1920 annettu tunnustus oli edelleen voimassa eikä sitä ollut tarvetta uudistaa. Suomi teki 25.8.1991 päätöksen diplomaattisuhteiden palauttamisesta Viron kanssa.
Lähteet ja lisätietoja:
Suomen Tallinan suurlähetystön historia: http://www.finland.ee/doc/fi/suurlah/historia.html
Ulkoasiainministeriön sivusto:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17365&contentlan=1&…
http://fi.wikipedia.org/wiki/De_facto
Aikaisempaa, nyttemmin kumottua nimilakia (694/1985) täydennettiin lakimuutoksella (253/1991), jolla sukunimisuojaa laajennettiin koskemaan tiettyjen määrättyjen sukujen sijaan kaikkia suomalaiseen väestörekisteriin merkittyjä sukunimiä. Muutos tuli voimaan 1.11.1991. Tämä kaikkia sukunimiä koskeva suojaussäännös on myös nykyisin voimassa olevassa etu- ja sukunimilaissa (946/2017).
Aikaisempi nimilaki (694/1985), jossa on mukana 1991 tulleet muutokset:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1985/19850694#L1
1.1.2019 voimaan tullut nykyinen etu- ja sukunimilaki (946/2017):
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Hallituksen esitys eduskunnalle etu- ja sukunimilaiksi ja laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun…
Näyttäisi siltä, että selkokielellä kirjoittuja äänikirjoja ei juuri ole. Helmet-haku antoi ainoana tuloksensa Tuula Purasen kirjoittaman teoksen "Miina ja Manu kirjastossa", jossa on selkokielellä kirjoitettu kirja ja siitä tehty CD-äänikirja. Selkosivuilta osoitteesta http://papunet.net/selko/aihe/verkkokirjat/ löytyy pieni määrä selkokirjoja, joissa on selkokielinen teksti ja sama ääneen luettuna.
Veikkaan, että koska selkokirjojakin tehdään suhteellisen vähän, ei niistä tehdyillä äänikirjoilla olisi senkään verran kysyntää. Osalla selkokirjojen käyttäjistä ongelmana on kielellisesti mutkikkaan tekstin lukeminen, kun taas tekstin kuunteleminen saattaa sujua paremmin. Selkokeskuksen kaupallisesti julkaisemat kirjat näyttävät olevan vain…
Sukupuuta en kirjailijasta valitettavasti onnistunut löytämään, mutta verkosta löytyy tietoa kirjailijasta:
Kaari Utrion kotisivut, http://kaariutrio.fi/wp/, varsinkin osassa usein kysyttyjä kysymyksiä löytyy tietoa Kaarin lapsuudesta ja sukulaisista http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=33 . Sivulta löytyvät myös yhteystiedot sekä artikkelista Kirjailijan elämä ja työ http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=53#kirjailija,
Helsingin yliopiston 375 humanistia, http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/kaari-utrio
Kirjailijasta kertoessa kannattaa keskittyä kertomaan Kaari Utrion tuotannosta sekä hänen tavastaan kirjoittaa. Tutustu Utrion vaikkapa johonkin kirjaan ja siitä tehtyihin arvosteluihin, esim. Kirjasampo.fi-palvelun avulla, http://www.…
Varastokirjastosta saa kirjoja kaukolainaksi asioimalla lähimmän kirjaston kanssa. Eräiden yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen asiakkaat voivat tilata Varastokirjastosta kirjoja Yhteislaina –toiminnolla. Esim. Oulun yliopiston kirjaston asiakkailla on tällainen mahdollisuus http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=163 . Celia – Näkövammaisten kirjaston asiakkaat voivat myös olla Varastokirjaston yksityisasiakkaita.
Kangasalan pääkirjaston käsikirjastossa on seuraavat matrikkelit: Suomen kirjailijat 1809 - 1916, Suomen kirjailijat 1917 - 1944, Suomen kirjailijat 1945 - 1970 sekä Suomen kirjailijat 1945 - 1980. Niissä on tarkimmat teosbibliografiat. Lehtikirjoituksista on maininta, että laajatuotantoisten ammattikirjoittajien lehtituotantoa ei ole poimittu mukaan. Matrikkelit on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, josta voi kysyä lisätietoja. Osoite on http://www.finlit.fi .
Saman elokuvan voi tosiaan nähdä vuosikymmenten mittaan monilla eri suomenkielisillä ruututeksteillä. Se, onko taso yleisesti heikentynyt johonkin toiseen aikakauteen nähden, on kiistanalaista, mutta joitain yleisiä syitä "huonoihin" käännöksiin tulee mieleen.
Käännöksiä on tehty ja tehdään elokuvateattereihin, tallenteille, eri televisiokanaville ja suoratoistopalveluihin hyvin kirjavilla työehdoilla ja monenlaisten toimijoiden kautta. AV-alan työehtosopimuksen piirissä oleva kääntäjä tekee työtään erilaisilla ehdoilla kuin villin toimiston kautta freelancerina kääntävä. Suoratoistoalustoilla käännös ei välttämättä ole lainkaan ammattikääntäjän tekemä. Palkkauksen ohella myös työtahdin vaatimukset vaikuttavat…
Voit saada kirjastokortin Helsingin kaupunginkirjastosta. Se on samalla voimassa myös Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla, mutta ei Tuusulassa. Kortin voit saada heti, jos mukanasi on henkilöllisyystodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti, eikä sinulla ole mitään hoitamattomia maksuja tai muita asioita pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin. Lisätietoja kirjastokortista ja muista palveluista http://www.lib.hel.fi/virkku. Tervetuloa Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaaksi!
Veden valtakunta -sarjan musiikin ovat tehneet Perttu Hietanen, Veera Voima ja Roope Aarnio. Sarjan musiikkia ei ole julkaistu nuottina.
https://www.vedenvaltakunta.fi/
Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan arvon alenemista sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua. Inflaation myötä rahan ostovoima alenee, ja rahamääräiset säästöt menettävät arvoaan. Jollei palkkoja koroteta, reaalitulo alenee inflaation myötä. Toisaalta reaaliomaisuuden nimellinen arvo kasvaa.
Eri valtiot mittaavat virallista inflaatiota erilaisilla hintaindekseillä. Tämä virallinen inflaatio vaikuttaa muun muassa erilaisiin indeksikorotuksiin, esimerkiksi eläkkeiden suuruuteen. Yleisimmät mittauskohteet ovat kuluttajien tuotteiden hintojen nousu, tuottajien tuotteiden hintojen nousu tai bruttokansantuotteen muutokset.
Löydät helposti lisää tietoa inflaatiosta vaikkapa Wikipediasta hakusanalla inflaatio:
http://fi.wikipedia.org/wiki/…
Pertti Virtarannan kirjassa Suomalaismetsissä lause oli Itä-Karjalasta lähtöisin olevan vanhan miehen sanoma. Kyseessä on siis jokin karjalan murre/kieli. Karjalan kielen sanakirjan mukaan djo tarkoittaa jo ja hambahatoi hampaaton. Valitettavasti käytössäni oleva sanakirjasarja päätty s-kirjaimeen, mutta osoitteessa http://www.veps.de/Sanasto/ olevan sanakirjan mukaan ynnäliine tarkoittaa koko, kokonainen. Ynnäh muistuttaa tuota sanaa, joten kontekstin perusteella voisi arvata, että lause on käännettynä suurin piirtein ”Minä olen jo täysin hampaaton”. Osoitteesta http://www.yourdictionary.com löytyy muuten lukuisia eri kielten verkkosanakirjoja.
Oulun kaupunginkirjastossa on Titanicista useita kirjoja eri kielillä. Löydät ne Outi-verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro valitsemalla tarkan haun ja laittamalla Asiasana kohtaan Titanic. Tässä muutamia esimerkkejä (saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta):
• Wetterholm, Claes-Göran : Titanic : suomalaisten siirtolaisten uponneet unelmat, 2012
• Ylikarjula, Simo : Titanicin vuosisata 1912-2012 : unelmalaivan ihmiskohtalot, 2012
• Eaton, John P. : Titanic, 2003
• Lord, Walter : Titanicin kohtalonyö, 1957
Lapsille on upeita kuvakirjoja:
• Crosbie, Duncan : Titanic : unohtumaton laiva, 2007
• Chrisp, Peter : Tämä on Titanic, 2011
Tarkoittanet "patilla" pahkaa, joka on mutaatiosta tai puun pinnan vauriosta syntynyt puun epämuodostuma tai sairaus.
Tapani Marjasen teoksessa Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi (2012) on ohjeita pahkan käyttöön veistomateriaalina. Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoista.
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuinka-puiden-pahkat-synt…
Olisikohan kyseessä 'Käärmeet liituraidassa' (Paul Babiak ja Robert D. Hare), alkuteos 'Snakes in Suits, When Psychopaths Go to Work (2006)'?
Teos löytyy suomeksi HelMet-kokoelmastakin:
http://www.helmet.fi/record=b1841688~S9*fin
Kirja on kyllä ilmestynyt jo pari vuotta sitten, mutta pidän tätä todennäköisenä vaihtoehtona tarkoittamaksenne kirjaksi.
Raamatun sanotaan vievän tekstitiedostona (txt) noin 4 megatavua tilaa. Raamatun sivumäärä on noin 1400 sivua. Näin megatavuun mahtuisi noin 350 sivuinen kirja.
Lähde: http://www.sahkokirja.fi/laitteetjaformaatit/tiedostoformaatteja/
