Kiinaa hallitsi vuosina 1644-1912 Qing-dynastia. 1800-luvulle tultaessa ilmenivät ensimmäiset merkit Qing-dynastian rappiosta:sotavoimien tehottomuus, korruptio byrokratian huipulla ja suuresti lisääntyneen väestön elämisen vaikeudet. Väkiluku kasvoi vuoden 1741 142 miljoonasta vuoden 1851 432 miljoonaan. Hallintokoneisto ja ja armeija eivät kuitenkaan suurentuneet, eivätkä ne kriisiaikoina kyenneet toimimaan kyllin tehokkaasti. Ongelmia kärjisti lisäksi lännen tunkeutuminen Kiinan vaikutuspiiriin.
Lisätietoja löydät edellisen tekstin lähteenä käytetystä Olavi K. Fältin artikkelista "Kiina ja Japani: keisarillisen Kiinan loisto ja rappio" teoksessa Maailman historian pikkujättiläinen. WSOY 1988.
Teetkö tutkielmaa lukiossa? Muita kiinan…
Aaro Hellaakosken runo Yksinäisyys julkaistiiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Uusi runo (1943). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Aaro Hellaakoski: Runot (1977) ja Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1986).
https://finna.fi/Record/piki.10322
https://finna.fi/Record/piki.181212
https://finna.fi/Record/piki.204908
Seuraavien verkkosivustojen mukaan erilaisten kamelirotujen tiineys kestää n. 13 kuukautta:
http://www.americazoo.com/goto/index/mammals/356.htm;
http://www.arab.net/camels/;
http://www.animalinfo.org/species/artiperi/camebact.htm
Muutama vuosi sitten Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto tosiaan vastasi tähän samaan kysymykseen. Kirjaston mukaan tämä on periaatteessa mahdollista, mutta että käytännöt varuskunnittain vaihtelevat. Ota yhteyttä lähialueesi varuskuntaan tai sen varusmiestoimikuntaan, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.puolustusvoimat.fi/fi/
http://(www.vmtk.fi/
Aikaisemman vastauksen löydät täältä:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=8204db2a-dcd5-4bc…
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimi Suvi esiintyy 7.6. suomalaisessa almanakassa v:sta 1950 lähtien. Suvi on myös suosittu yhdysnimen alku. Suvi on suomalainen vuodenaikoihin liittyvä kaunis nimi, merkitsee myös etelää ja suojasäätä.
Vilkunan kirjassa Etunimet kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja. Henna on myös kutsumamuoto Johannasta ja Helenasta.
Nimien alkuperistä kertovat mm. teokset:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Valitettavasti tällaista sivustoa ei ole käytettävissä. Osassa kaupunkia kunnossapidosta vastaa kiinteistönomistaja osassa Helsingin kaupunki.
Talvihoitoon liittyviä vastuita jaetaan kaupungin ja kiinteistöjen välillä eri tavalla esikaupunkialueilla ja kantakaupungissa. Kantakaupungissa yksinkertaistetusti kaupunki vastaa ajoradoista ja kiinteistöt jalkakäytävistä.
Esikaupunkialueella kaupunki huolehtii myös jalkakäytävien talvihoidosta. Tätä kutsutaan kokonaisvastuuhoidoksi. Kokonaisvastuun alueilla kiinteistöjen tehtävänä on edelleen tonttien sisäänajokohtien avaaminen aurauksen jälkeen. Lisäksi kiinteistöt huolehtivat liukkaudentorjunnasta, jos sulamisvesiä on valunut kadulle.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/…
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy nuottikirja "The Book of great rock & roll classics", jossa etsimäsi kappale on. Vastaushetkellä nuottikirja oli varsin hyvin saapuvilla, joten ei kun lähikirjastoon tilaamaan se.
Tabulatuuria ei k.o. opuksessa ole, mutta kysymäsi kitaranuotti/komppi kyllä.
Perustietoa bibliografioista saa erilaisista tutkielmaoppaista, esim Tee gradu: verkkoajan tutkielmantekijän opas.
Internetistä esim. Informaatiotutkimuksen sivulta(http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotut…) saatte klikkaamalla kohtaa Tiedonlähteet ja sitten Bibliografiat hyödyllistä tietoa.
Salaperäistä Irinaa ja hänen väitöskirjaansa on tiedusteltu aiemminkin tämän palvelun kautta. Tässä on arkistosta löytyvä kysymys ja annettu vastaus (8.11.99) teillekin tiedoksi:
http://tietopalvelu.kirjastot.fi/arkisto.asp?id=1155&arkisto=true
Voit tehdä varauksen itse http://www.helmet.fi -sivuilla joko kirjaston työasemalta tai muualta Internetin välityksellä.
Hae HelMet-hausta esiin haluamasi teoksen saatavuustiedot napsauttamalla tulosluettelosta teoksen nimeä.
Nyt näytön oikeaan yläkulmaan ilmestyy painike: varaus.
Napsauta painiketta. Anna järjestelmän pyytämät henkilötiedot. Valitse kirjasto, josta haluat noutaa varaamasi aineiston.
Jos haluat tehdä useita varauksia, kirjaudu ensin omiin tietoihin ja hae esiin haluamasi teokset kohdasta hae luettelosta.
Kohta omat tiedot on näytön vasemmassa yläkulmassa. Klikkaa sitä. Päästäksesi tietoihin
sinun on ilmoitettava nimesi, kirjastonkortin numero ja kirjastosta saamasi tunnusluku.
Helmetistä ei valitettavasti pysty hakemaan erikseen suomalaisten kirjailijoiden teoksia, siihen ei ole omaa hakusanaansa.
Suomenkieliset aikuisten fantasiateokset saa kirjoittamalla hakukenttään fantasiakirjallisuus ja rajaamalla kokoelma-otsikon alta aikuisten kokoelma (löytyy lisää-nuolen alta) ja kieleksi suomi.
Kotimaisia aikuisten fantasiateoksia ovat kirjoittaneet mm. Anne Leinonen, Helena Waris, Leena Krohn, Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen, Maarit Verronen, Jyrki Vainonen, Mike Pohjola, Viivi Hyvönen ja Tiina Raevaara. Osuuskumma- ja URS-kustantamoilta on tullut novellikokoelmia, kuten Kumman rakas ja URS : uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion antologia.
Aikuisille suomeksi kirjoitettu fantasiakirjallisuus on…
Päähkänä löytyy kirjasta Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja L-P (1995) s. 455 pähkinä -sanan kohdalta. Muita murteellisia ilmaisuja pähkinä -sanalle on pähken, pähkynä, pähkänä, päähkinä, päähkänä jne.
Theodor Tugai -nimi jäi käytöstä siinä vaiheessa kun näyttelijän työt vaihtuivat elokuvaohjaajan tehtäviin. Tämä tapahtui vuoden 1936 aikana. Tulion ensimmäinen ohjaustyö Taistelu Heikkilän talosta sai ensi-iltansa 1.11.1936.
Elokuviensa ruotsinkielisiä rinnakkaisversioita Tulio markkinoi nimellä Theodor Tugai. Tällaisia olivat mm. Silja (Nuorena nukkunut), Kärlekens kors (Rakkauden risti), Oroligt blod (Levoton veri, 1946), Olof - forsfararen (Intohimon vallassa) ja Forsfararnas kvinna (Hornankoski, 1949), Kvinnorna på Forsgården (Mustasukkaisuus, 1953).
https://en.wikipedia.org/wiki/Teuvo_Tulio
https://elokuvauutiset.fi/site/artikkelit/henkiloesittelyt/2757-teuvo-t…
Tulio: levottoman veren antologia / toimittanut Sakari Toiviainen (…
Agricolan, Suomen historiaverkon, (http://www.utu.fi/agricola/) sivuilla on hakemistossa talous- ja sosiaalihistorian linkkejä. Sivuilla on myös hakumahdollisuus. Kirjallisuutta löytyy enemmänkin, esimerkiksi: Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva : suomalaisten sosiaalisen turvan historia / Jouko Jaakkola ... [et al.], Pulma, Panu: Suomen lastensuojelun historia, Nygård, Toivo: Erilaisten historiaa, Turpeinen, Oiva: Näläntorjunta ja hyvinvointivaltion perusteet, Talous, valta ja valtio : tutkimuksia 1800-luvun Suomesta / Pertti Haapala (toim.).
Voi palauttaa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot muodostavat yhteisen HelMet-verkoston, jonka sisällä toisesta HelMet-kirjastosta lainattu aineisto voidaan aina palauttaa toiseen HelMet-kirjastoon. Espoon kirjoja voi siis palauttaa kaikissa Espoon kirjastoissa sekä Helsingissä, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Myöhästymismaksu on aikuisten aineistosta 0,20 e / vrk.
Kauko Lehtisestä on ilmestynyt vuonna 2007 Ulla Huhtamäen väitöskirja "Heittäydy vapauteen. Avatgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961-1965". Hänestä on myös näyttelyluetteloita nimillä Kauko Lehtinen, esim. Turun taidemuseon julkaisu 1/1995 ja Sara Hildenin museon julkaisema vuodelta 1983. Lehtinen on mukana myös julkaisussa "Maaliskuulaiset ja 60-luku", julk. Suomen taideyhdistys 1989. Wäinö Aaaltosen museoon (WAM) on tulossa Lehtisen näyttely 10.10.2008-11.1.2009.
Hänestä löytyy artikkeli myös Kansallisbiografiasta osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi
Loimaan pääkirjastossa ja Hirvikosken kirjastossa on kokoelmassa Kalevi Kanteleen kirja Nopean lukemisen opas. Kirja on vuodelta 2000. Loimaan pääkirjastossa on saatavana myös kirja Memo extra: vinkkejä opiskeluun. Se kirja sisältää myös vinkkejä lukutekniikkaan ja nopeampaan lukemiseen. Muissa Suomen kirjastoissa on saatavana Reijo A. Kauppilan kirjaa Nopea lukeminen: opas nopeaan lukutaitoon (2018).
