Vielä emme voi tietää, mitä suomalaiset firmat, suomen päättäjät tai suomalaiset urheilijat aikovat tehdä.
6.12.21 Yle uutisoi, että USA aikoo asettaa olympialaiset diplomaattiseen boikottiin. Diplomaattisesta boikotista huolimatta urheilijat voivat osallistua kisoihin. Naisten tennisliitto WTA on kuitenkin perunut kaikki turnauksensa Kiinassa tennispelaaja Peng Shuain katoamistapaukseen takia. Yle.fi
The New York Times kertoi 7.12.21 Australian ja Italian liittyvän boikottiin. Muut maat vielä harkitsevat suhtautumistaan. Nytimes.com
Tampereen ja Seinäjoen väli on Google mapsin reittihaun mukaan maanteitse 178 kilometriä. VR:n sivuilla kerrotaan, että matka on junalla 160 kilometriä.
Eu-alueen koillisin maa on Suomi. Suomen koillisinta paikkakuntaa tai pistettä ei liene määritelty, mutta Savukosken kunta ja Korvatunturi saattaisivat olla hyvät ehdokkaat.
Kyllä, Harry Potterilla on useitakin nettisivuja. Hyviä ovat esim. http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html ja http://hpfanit.nocrew.org/
Lisää nettisivuja löydät vaikkapa Google-haulla, osoite http://www.google.fi/
International Firefighters’ Day (IFFD) -sivuston (https://www.firefightersday.org/about-iffd/) mukaan päivän ideoi australialainen vapaapalokuntalainen J. J. Edmonds sen jälkeen, kun viisi palomiestä kuoli sammuttaessaan maastopaloa Victoriassa, Australiassa vuonna 1998. Edmonds käynnisti sekä kansallisen että kansainvälisen yhteisön kesken keskustelun päivän vietosta, ajankohdasta ja tunnussymbolista. Päivänmääräksi valittu 4.5. on palomiesten suojeluspyhimyksen, pyhän Florianuksen päivä.
Näin yksityiskohtaisessa erikoisalan kysymyksessä kannattaa varmaan ottaa yhteyttä ko. erikoisalan tietopalveluun, esim. Suomen Rautatiemuseoon http://www.bearware.net/rautatie/fi/default.asp
Rautatiemuseolla on mm. yli 10 000 nidettä käsittävä kirjasto. Seinäjoen seudun paikallishistorioista saattaa myös löytyä tietoa (esim. Alanen, Aulis J. : Seinäjoen historia 1. 1970). Internet-linkissä http://www.helsinki.fi/~kekallio/asemasta.htm on tietoa mm. Seinäjoen seudun rautatieliikenteen alkuvaiheista.
Lahden pääkirjastossa on kaksi pianohuonetta varattavissa harjoitteluun. Varauksen voi tehdä kahdeksi tunniksi päivässä ja vain yksi varaus voi olla kerrallaan voimassa. Huoneissa voi soittaa myös muita soittimia.
Jos tarkoitit kysyä Kotkan kirjaston harjoittelutiloja, osoita kysymys uudelleen Kotkaan.
Kaikista Yleisradion esittämän Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan jaksoista ei ole tehty tallennetta. Valitettavasti etsimäsi 32. jakso Anteeksi maalaisuuteni kuuluu juuri näihin.
Alla olevasta listasta näet, mistä Knallin ja sateenvarjon osista on tehty tallenne.
Lähteet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Knallin_ja_sateenvarjon_jaksoista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Knalli_ja_sateenvarjo
Vygotskyn teoriaa käsitellään mainitsemiesi lisäksi ainakin näissä kahdessa suomenkielisessä kirjassa:
Miettinen, Reijo: Kognitiivisen oppimisnäkemyksen tausta, 1988 (luku L. S. Vygotsky ja kulttuurihistoriallisen koulukunnan synty)
Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia, 2001 (luku Piaget'n ja Vygotskin merkitys varhaiskasvatuksessa)
Releelle löytyy tietosanakirjoista useita määritelmiä; tässä vain yksi
Rele
"tekn. kytkin ja katkaisin, jossa pieni ohjausteho katkoo suuremman tehon kulkua.
esim. elektroniputki, transistori, diodi ja tyristori"
LÄHDE STUDIA : studia-tietokeskus Lu-Ru
Lisätietoja erilaisista releistä löytyy sähkö- ja elektroniikan oppikirjoista.
Kielitieteellistä selitystä ilmausten käytölle emme löytäneet, mutta Suomen murteiden sanakirjasta (kolmas osa: he-hujuuttaa) löytyy lukuisia sekä yksiköllisiä että monikollisia käyttötapoja ja merkityksiä henki-sanalla. Monikollista hengissä-ilmausta on käytetty myös murteittain tarkoittamaan elossaoloa tai esineestä ehjänä, kunnossa olemista.
Hyviä artikkeleja, joista nimenomaan saattaisi löytyä Leena Landerin omia ajatuksia ovat esim. seuraavat:
-Kirjastolehti 10/1997. Artikkeli julkaistu myös netissä osoitteessa : (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/sisalto/lander.html)
-Kodin kuvalehti 12/1998
Ja internetistä vielä:
-http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/1999/14/muut/lander.html
-http://www.kunnallislehti.fi/Kunnallislehti/marraskuu97/LeenaLander.html
Sitten vielä muutamia kirjoja, joissa kylläkään ei käsitellä niinkään kirjailijaa henkilönä kuin hänen teoksiaan:
-Miten kirjani ovat syntyneet (Studia generalia)(2000)
-Kotimaisia nykykertojia (1997)(BTJ Kirjastopalvelu)
Katso myös Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston hakutuloksia, kun kirjoitat hakusanoiksi "Leena Lander…
Kirja on ilmestynyt vuonna 1980. Aikalaisarvosteluja löytyy ainakin Parnassosta (1981, nro 3, s. 185-186), Kaltio-lehdestä (1981, nro 2, s.26) ja Turun sanomista 23.1.1981. Turun sanomien arvostelu on myös Kirjallisuusarvosteluja-lehdessä vuodelta 1981 (B-osa, 5/1981, s. 488).
Kirjallisuusarvosteluja, Kaltio ja Parnasso löytyvät kaikki ainakin Helsingin Pasilan kirjastosta. Voit halutessasi pyytää kopioita kaukolainana oman lähikirjastosi kautta.
Vanhojen rahojen hinnat riippuvat mm. niiden kunnosta ja esiintymismääristä. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen voi saada viitteelistä tietoa kunkin vuoden hinnoista. Porvoon kaupunginkirjastossa tällä hetkellä paikalla olevan painoksen (2002) mukaan hinta vaihteli 0,50 eurosta 60 euroon. Suurin osa kolikoista oli 0,50 euron arvoisia.
Voit myös tutustua www.numismaatikko.fi sivustoon.
http://www.holmasto.com/index.php?page=61&auctgrp=6476
Jälkimmäisessa nettiosoitteessa on vanhojen suomalaisten kolikoden kuvia ja huutokauppahintoja.
Asiakastietokoneiden käyttöliittymiä ja asetuksia säädetään vielä. Valikoita ja työpöytänäkymää hiotaan ja rekisteröitymissivun teksteihin tulee käännöksiä. Palaute otetaan huomioon muutoksia tehtäessä. Prosessi kestää valitettavasti jonkin aikaa, sillä mukana on useita toimijoita.
Tietokoneille kirjautumiseen ei tarvita enää kirjastokortin numeroa tai mitään muuta tunnusta. Kirjautuminen koneelle tapahtuu valitsemalla alkunäytöltä Vieras ja sitten klikkaamalla Kirjaudu sisään. Ulos kirjaudutaan kaksoisklikkaamalla työpöydän kuvaketta Kirjaudu ulos - Log Off.
Chromea voi tällä hetkellä käyttää vain Incognito-tilassa. Tulossa on päivitys, jonka jälkeen Chromen selaamistilan voi valita. Jos ei halua…
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teokset Uusi suomalainen nimikirja, 1988, ISBN 951-1-08948-X ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9.
Voisit löytää heidät Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta. Arkistot paikkakunnittain. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/arkisto/paikkakunnittain.htm
tai voisit tehdä Kansallisarkistoon tietopyynnön. https://arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Kysyt paljonko lauri Viitaa luetaan, mutta meillä ei ole sellaista tilastoa.
Voimme ainoastaan sanoa montako Lauri Viidan kirjaa on lainassa tällä hetkellä. Voit itsekin todeta samaa tästä:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=a&searcharg=viita+lauri&sea….
Tiedämme kyllä montako kertaa yhteensä joku kirja on ollut lainassa, mutta sitä on voinut lukua useampi tai ei kukaan!
Tämä siisi ei ole täsmällinen menetelmä.
Vastausta tähän ei valitettavasti löytynyt. Sarjan ovat käsikirjoittaneet Mika Ripatti ja Seppo Vesiluoma, ohjannut Ilkka Vanne ja tuottanut TV1 Draamaohjelmat. Asiassa kannattaakin kääntyä Ylen puoleen https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Tällaisia "täsmäkiitoksia" emme onnistuneet löytämään. Alla on linkkejä sivuille, joilta löytyy monenlaisia kiitostekstejä, ehkä niistä löytyisi sopiva. Syvällisin ja henkilökohtaisin teksti syntyy ehkä kuitenkin itse kirjoittamalla.
https://varssyja.wordpress.com/kiittaen/
http://birgitmummu.vikki.fi/Runous/E-kortit/KORTTI/Kiitos/KiitosRunot.h…
http://www.positiivarit.fi/kiitos2
