Suomenkielinen ja ruotsinkielinen kalenteri nimipäivineen löytyy esimerkiksi kirjasta Suomen valtiokalenteri. Ortodoksiset nimet taas löytyvät teoksesta Ortodoksinen kalenteri. Molemmat ovat useissa kirjastoissa käsikirjastossa käytettävissä. Tarkasta sijaintitiedot aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi .
Kyseessä voisi olla hyvinkin hirvikärpänen. Sillä on todellakin imukärsä, jolla se imee verta hirvestä. Osoitteesta http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonteiset/hirvikarpanen.html voit katsoa kuvan, jos huomaamasi hyönteinen näyttää tuollaiselta.
eMagz -palvelusta ei ole raportoitu järjestelmän toimimattomuuksia, joten epäonnistuminen taitaa johtua nyt korona-viruksesta sekin; ihmisillä on enemmän aikaa lukea verkkolehtiä ja käyttäjien yläraja on ylittynyt. eMagz -palvelussa voi samaa lehteä voi lukea yhtä aikaa 1–5 käyttäjää. Lukuoikeuksien määrä vaihtelee lehdestä toiseen. Jos et pääse lukemaan haluamaasi lehteä, kokeile hetken kuluttua uudestaan.
Marilyn Kayesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Vastaukset löydät arkistosta kirjoittamalla laatikkoon Kaye Marilyn. Esim. seur. osoitteesta löytyy tietoa suomeksi
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=320&lastname=Kaye&…;
HelMet-kirjastoista löytyy runsaasti äänikirjoja. CD-levymuotoisia äänikirjoja löytyy HelMet-kirjastoista yhteensä 5138 kappaletta, joista on ruotsinkielisiä 1451 kappaletta, englanninkielisiä 1328 ja suomenkielisiä 1310 kappaletta.
Tämän kysymyksen vastauksesta löydät ohjeet HelMet-hakuun, esimerkkinä vironkieliset äänikirjat: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=ab6b98fb-ed…
Myös sähköisessä muodossa on tulossa kirjaston valikoimiin äänikirjoja. HelMet-kirjastot tarjoavat 1.8.2012 alkaen asiakkaiden käyttöön OverDrive e-kirjapalvelun. OverDrivessa on kansainvälisiä bestsellereitä sähkökirjoina ja äänikirjoina, joita voi käyttää tietokoneella, puhelimella tai mobiililaitteella. Lainattava kirjallisuus on englannin…
Iida on muinaissaksalainen nimi ja se on johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-. Iida on Idan suomalainen muoto. Ortodoksisen kalenterin vastine Iidalle on Erotida, rakastava.
Valpuri on suomalainen muoto Valborgista ja almanakassamme se on yhdessä Valpurin toisen muuntuman Vapun kanssa. Alkuaan Valpurin germaaninimi on ollut Waltburg, taistelukentällä suojaava ja auttava.
Lilja on kukan nimi, kuten saksalais-englantilainen Lily ja Lillian (pieni kukkanen), jotka alkuaan ovat Elisabetin hellittelymuotoja.
Ilona on Helenan unkarilainen muunnos. Suomessa nimeen yhdistyy kiinteästi ilo-sana.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lempiäinen: Nimipäiväsanat
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Yrjö Veijolan suomeksi sanoittaman tanskalaisen kansansävelmän Kesälaulun nuotti sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuottijulkaisuihin. Kaikki alla mainitut nuottijulkaisut ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
VirkistysVerson Laulukirja (toim Fiona Tharmaratnam, Musiikki- ja Kulttuurikeskus Verso, 2008)
Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Suomen kesä : 11 laulua lapsille ja nuorisolle (toim. ja säv. Väinö Raitio, Osakeyhtiö Valistus, 1956)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nuortenkirjallisuus määritellään tietosanakirjassa näin:
"Nuortenkirjallisuus = nuorille lukijoille suunnattu kirjallisuus. Nuoret lukijat ovat lukijoita, jotka eivät enää lue lastenkirjallisuutta, mutta eivät myöskään ole kokonaan siirtyneet aikuisten kirjallisuuteen. Tämän vaiheen katsotaan alkavan 10. ikävuoden paikkeilla." (Ote tietosanakirjasta Factum: Uusi tietosanakirja)
Nuortenkirjallisuudella tarkoitetaan siis tietyn ikäisille lukijoille, varhaisnuorille ja nuorille, suunnattua kirjallisuutta.
Lisää tietoa esim. nuortenkirjallisuuden historiasta löydät aihetta käsittelevistä tietokirjoista, kuten:
Kirjaseikkailu: lasten- ja nuortenkirjallisuuden opas; toim. Tuula Korolainen.
Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä; toim.…
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teokset Uusi suomalainen nimikirja, 1988, ISBN 951-1-08948-X ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9.
Elämäkertatietoja ei näytä kovin paljon löytyvän. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 : pienoiselämäkerrat : teosbibliografiat : tutkimusviitteet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) kerrotaan Hugo Nousiaisesta seuraavasti: Hugo Olavi Nousiaisen (25. 5. 1913 Viipuri – 12. 8.1957) vanhemmat olivat konemestari Viljam Nousiainen ja Ida Emilia Vartiainen. Puoliso oli Ines Granstedt. Nousiainen kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua ja vuosina 1930–1933 Viipurin taiteenystävien piirustuskoulua. Nousiainen toimi rikosetsivänä Viipurissa 1936–1940, assistenttina Rikostutkimuskeskuksen laboratoriossa 1945–1952, tuntiopettajana Suomenlinnan poliisikoulussa 1946–1953 ja toimittajana Viikkosanomissa vuosina 1953–1957. Lapsista ei ole…
Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy tietoa:
Yleistä tavutuksesta, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/tavutus/ohje/153
Vierassanojen tavutus, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/155
Kielikello 1/2003, https://www.kielikello.fi/-/tavun-rajat
Suomen kielen sanoissa tavuraja on aina konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä, vierassanoissa tavun voi aloittaa konsonanttiyhtymä eli useampi peräkkäinen konsonantti. Vierassanoista on päätetty, että ne voi tavuttaa kuin kotoperäiset sanat. Eli esimerkiksi tuo kohta, jossa on ero suomen kielen sanan ja vierassanan tavutuksessa, voitaisiin tavuttaa Austr-alia ja strut-si tai stru-tsi ja Aus-tralia. Asia kannattaa tarksitaa Kotuksen…
Hei,
Tarkoittanet Valittujen palojen Kirjavaliot-sarjaa. Suomen kansallisbibiliografiassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/) on kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus, Kattavasti noiden hakeminen ja hakutulosten selaaminen on aika urakka. Wikiaineistosta löytynee varsin pätevä Kirjavaliot-listaus osoitteessa:
https://fi.wikisource.org/wiki/Valittujen_Palojen_Kirjavalioiden_biblio….
Tuo näyttäisi silmäillen olevan kattava listaus.
Kyseessä on Ilmari Kiannon satu Kaiken Kyselijä Tyttö ja se on mm. teoksessa Turjanlinnan satukirja / omille ja muille Suomen lapsille tehnyt opiksi ja huviksi Ilmari Kianto. - Helsinki : Otava, 1920, 2. p. sivut 68-71 sekä teoksessa Pieni aarreaitta. - 1. - Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY. ISBN 951-0-17363-0, ss. 164-166.
Oopperan libretosta löytyy Aulis Sallisen Kiannon tekstin pohjalta muokkaama sanoitus ja siinä on kohtauksessa 3, s. 126 eteenpäin lasten esittämiä kysymyksiä (mm. Mikä se oikein on se piru, poltetaanko taivaassakin tupakkaa, onko Jumalalla partaa…). Kysymykset on poimittu em. sadusta. Teoksen saa mm. Tampereen kaupunginkirjastosta kaukolainaksi. Teoksen tiedot:
Punainen viiva [Nuottijulkaisu] : kaksinäytöksinen…
Suomen vanhin synnyttäjä oli 58-vuotias, ja hän sai vauvan ennen kuin hedelmöityshoitoja oli keksitty – nykyisin viisikymppiset synnyttäjät ostavat toimivia munasoluja Itä- ja Etelä-Euroopasta
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005473243.html
Helsingin sanomat 1.12.2017, kuukausiliite
Miksi sisarusten ikäero pienenee?
https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tietovuodot/tammi-2018-tietovuoto/
Väestöliitto Tammikuu 2018 Tietovuoto
Useat sadat alaikäiset avioliittoon Suomessa - Nuorimmat vasta 14-vuotiaita
https://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/95469-useat-sadat-alaikaiset-avioliittoon-suomessa-nuorimmat-vasta-14-vuotiaita
Seinäjoen sanomat 6.11.2012
Voit hakea tällaisia kirjoja Kirjasampo-palvelussa (https://www.kirjasampo.fi/fi). Hakusanoina voisivat olla esimerkiksi "vappu", "vappuaatto" tai "vappumarssi".
Vedyllä on kolme luonnossa esiintyvää isotooppia, joille on annettu nimet protium, deuterium ja ja tritium. Protium eli tavallinen vesi on näistä yleisin. Sen ytimessä on yksi protoni eikä yhtään neutronia. Deuteriumin ytimessä on yksi protoni ja yksi neurtoni ja tritiumilla yksi protoni ja kaksi neutronia.
Muiden alkuaineiden isotoopeille ei ole annettu erillisiä nimiä.
Lähde:
Encyclopædia Britannica, https://www.britannica.com/science/hydrogen
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi perusteos, Seppo Kivioja: Tribologia: kitka, kuluminen ja voitelu. Kirjasta saattaa löytyä vastaus kysymykseesi.
Käyttämällä asiasanaa tribologia voi myös löytää tietoa eri hakukoneiden avulla.
Tutkimusta uusien kuntien perustamisesta ei löytynyt, mutta Arto-artikkelitietokannan https://finna.fi kautta löytyi asiasanoilla kunnat ja perustaminen muutama 2000-luvun sanomalehtiartikkeli suunnitelmista uudeksi kunnaksi:
https://finna.fi (Kaleva 2006)
https://finna.fi (Kaleva 2006)
https://finna.fi (Kalajokilaakso, 6.10.2001, s. 5)
Omaelämäkertakirjoittamisesta löytyy aineistoa mm. seuraavista kirjoista:
Enwald, Vainikkala-Kejonen, Vähäaho: Elämä tarinaksi. Kansanvalistusseura, 2003.
Vakkuri: Näin kirjoitat oman elämäsi tarinan. Etelän Kirja Ky 2005.
Taiteeksi tarinoitu oma elämä. (toim. Sava, Vesanen-Laukkanen). PS-kustannus 2004.
Vilkko: Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. SKS 1997.
Artikkelitietokanta Aleksista löytyy mm. seuraavat viitteet:
Tammelin: Tarinan kertomisesta uutta voimaa. Aikuiskoulutuksen maailma 3/2005, s. 20-21
Ilmanen: Elämäkerta sanoittaa maailmaa. Pirta 4/2005, s. 28-29
Uittomäki: Jokaisen ihmisen elämä on tärkeä. Vanhustenhuollon uudet tuulet 3-4/2004. s. 42-43
Laurinolli: Jokaisella on arvokas tarina. Et-lehti 4/2001, s. 82-84
Aineiston…
