Kierrätykseen saa tuoda vain ehjiä ja puhtaita vaatteita. Niitä ei siellä korjata tai pestä. Kierrätys.infosta löytyy tietoa periaatteista:
http://www.kierratys.info/laji_tekstiilit.php
Ylen Kuningaskuluttaja -sivulta löytyy artikkeli suunnitelmista hyödyntää mm. rikkinäisiä vaatteita:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/04/25/lumpuille-keksittava-hyotykaytt…
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ löytyy hakusanalla etunimet (kirjoitetaan asiasanakenttään) sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimikirjoja. Kirjojen saatavuustiedot voi myös tarkistaa tietokannasta.
Tämän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy useita vastauksia etunimiä koskeviin kysymyksiin. Laittamalla hakusanaksi etunimet, saatte esille aiemmat kysymykset ja kysymystä klikkaamalla aukeaa vastaus luettavaksenne.
Monissa vastauksissa on annettu myös internet-linkkejä mm. ulkomaisiin etunimisivustoihin sekä vihjeitä esim. Google-haun suorittamiseen.
Kollegat eri kirjastoissa vinkkasivat seuraavia kirjoja:
Tuula Kallioniemi: Verkot
Venla Saalo: Sateenvarjotarina
J. Pekka Mäkelä: Karsta
Wolf Kankare: Kettujumala pakenee
Gerry Birgit Ilvesheimo: Lykantropia
Itse sävellys ei liittynyt alun periin mitenkään porilaisiin, vaan sen teema on peräisin Länsi-Euroopasta. Se tuli Pohjoismaihin balettimusiikin yhteydessä 1700-luvun lopulla ja vähitellen sitä käytettiin eri nimisissä sotilasmarsseissa. Christian Fredric Kressin versio tunnettiin pelkästään juhlamarssina.Vuonna 1851 esitettiin Suomen sodasta kertova musiikkinäytelmä Ur livets strid. Marssin teemaa käytettiin taustamusiikkina Lapuan taistelua kuvaavassa kohtauksessa, jossa se säesti Porin rykmenttiä komentaneen kenraali Georg Carl van Döbelnin hahmon saapumista lavalle. Tästä eteenpäin marssi assosioitui porilaisiin. Sakari Topelius kirjoitti marssiin uudet sanat vuonna 1858 ja vuonna 1860 J. L. Runeberg kirjoitti oman versionsa, joka…
Kokeiluun voisi ottaa esimerkiksi jotakin seuraavista:
Olli Jalonen
Abdulrazak Gurnah
John le Carré (uusin teos vuodelta 2018)
Ilja Leonard Pfeijffer: Grand Hotel Europa
Ian McEwan: Opetukset
Voit tutkia vanhoja astioita niitä myyvien liikkeiden sivuilla, esimerkiksi https://www.astiataivas.fi/ ja https://wanhatkupit.fi . Arabian valmistamia esineitä osoitteessa Finna.fi Arabian tuotanto. Sivustolla voit etsiä tietoa esineistä koristelun tai leiman avulla. Tarkista myös https://www.makupalat.fi/fi/search/node/keramiikka%20AND%20Suomi
Vaskissa voi rajata vain e-kirjoja saatavuuden mukaan https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
Ellibs: ylävalikosta "saatavuus" saa saatavilla heti https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?availability=now
Overdrive: ylävalikosta "kokoelmat" saa nyt saatavilla https://vaski.overdrive.com/collection/35972
Muuta materiaalia Vaskissa voi rajata kirjaston, aineistotyypin, päägenren, kohderyhmän, kielen, uutuuksien, vuosivälin, aiheen, aiheen ajan, paikan, tekijän, alkuteoksen kielen ja tekstityskielen mukaan. Valitsemalla oikeasta palkista kirjastoksi Naantali saat Naantalin kirjastoissa olevat kirjat. Tekemällä vaikkapa haun Kinnunen,Tommi saa oikealle rajausmahdollisuuden esiin. Rajaamalla Naantalin ja sitten…
Valitettavasti mitään "sakotonta päivää" ei ole suunnitteilla. Ajatuksesi lienee peräisin viime vuodelta, jolloin Helsinki-päivänä ei kerätty myöhästymissakkoja. Perinnettä siitä ei kuitenkaan tehdä.
Palauttamattomat kirjat kannattaa silti tuoda mahdollimman pian muiden lukijoiden ulottuville. Aineiston kierrätys on kirjaston toiminnan perusideoita eikä ole kenenkään etu, että se seisoo käyttämättömänä hyllyssä. Mitä nopeammin toimit, sen vähemmän maksuja kertyy.
Tervetuloa katsomaan Helsinki-päivän kulkueita. Kirjastokin on mukana. Lähempiä tietoja löytynee maanantain lehdestä.
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Hei!
Salasanan saat vain käymällä henkilökohtaisesti jossakin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteessä. Lisäksi tarvitaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilökortti.
Tästä linkistä löydät aukioloajat:
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/aukioloajat
Jos et pääse vielä käymään kirjastossa, voit uusia lainasi soittamalla aukioloaikoina lainaustoimistoon p. 017-182318.
Suomen pankilla on tilastodataa arvopaperimarkkinoista tilastosivuillaan http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/arvopaperimarkkinat/taulukot.htm , jota numeroita saa jatkossa käsiteltävään muotoon. Katso samasta linkistä myös Euroalueen arvopapereiden liikkeellelaskut. USA:n ja muiden OECD-maiden pörssiosakkeindeksin kehityksestä saat tilastotietoa OECD:n sivuilta http://www.oecd.org. Katso Frequently Requested Statistics (oikeassa yläkulmassa)=> Share prices http://www.oecd.org/document/15/0,3343,en_2649_33715_1873295_1_1_1_1,00… .
Kävin läpi kolme erilaista Barrien kirjan suomennosta. Tarkistin jokaisesta kirjan alkupuolella olevan esittelykohtauksen, jossa Wendyn/Leenan koko nimi kerrotaan. Sari Karhulahti käyttää suomennoksessaan alkuperäistä nimeä Wendy Moira Angela Darling. Samaa muotoa käyttää myös Martta Eskelinen. Tyyni Tuulio sen sijaan ohittaa nimiongelman mainitsemalla, että Leena kertoi Peterille kaikki nimensä.
Selasin myös läpi pari Disneyn animaatioelokuvaan liittyvää kuvakirjaa. Näistä lyhennetyistä versioista esittelyjakso puuttui kokonaan. Näiden lähteiden perusteella voisi siis sanoa, että Leenan koko nimeä ei ole käännetty tai sitä ei ole ainakaan julkaistu suomen kielellä.
Iltasella on yleinen Karjalassa, Savossa, Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Suomen murteiden sanakirja ei vielä yllä vissiin-sanaan asti, joten sen yleisyyttä jossain murteessa täytyisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta.LähteetSuomen murteiden sanakirja: Iltasella: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c21830df2c252ca7d48…Iltasella levikkialue (kartta): https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=174733
Hei!
Elokuvaa varten tehtiin kuvausmatkoja Islantiin, Itävaltaan ja Kanarian saarille. Tietoja elokuvasta löytyy esim. sivulta http://www.elonet.fi/title/ek2aip/muut
Nimille ei löytynyt englanninkielisiä versioita etsimistäni lähteistä.
Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahaston nimestä kysyin myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta ja Suomalaisuuden Liitosta.
Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran nimeä selvitin yllämainittujen lisäksi myös Suomi-Venäjä-seuran kautta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Sosialistinen aikakauslehti -lehdellä ei ole ollut muita kuin suomenkielinen nimi:
https://finna.fi
Hyvä ja luotettava lähde suomalaisten ministeriöiden alaisten virastojen, laitosten, toimielinten ja joidenkin liikelaitosten ja valtionyhtiöiden erikielisiin nimiin löytyy Valtioneuvoston kanslian sivuilta:
http://vnk.fi/documents/10616/343825/…
Kun kysymys on salassa pidettävistä asioista, joita ei kirjastokaan tiedä, ainoa tapa on mennä henkilökohtaisesti käyttämääsi kirjastoon ja ottaa mukaan valokuvalla varustettu henkilöpaperi henkilöllisyyden todistamiseksi. Mikään kirjasto ei hoida salasanoihin tai käyttäjätunnuksiin liittyviä asioita verkon kautta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Toinen kotimainen kieli ruotsi on suomenkielisessä perusopetuksessa kaikille pakollinen oppiaine. Sen opiskelun voi aloittaa A1-kielenä 1. vuosiluokalla tai valinnaisena A2-kielenä yleensä 4. vuosiluokalla, ja viimeistään se täytyy aloittaa 6. vuosiluokalla B1-kielenä. Ruotsi on yleisimmin B1-kielenä.
Kunnat linjaavat omissa opetussuunnitelmissaan, miltä vuosiluokalta alkaen ruotsia tarjotaan. Kuntien opetussuunnitelmia löytyy https://peda.net/ tai kuntien omilta verkko-sivuilta.
Kirjailijoiden tuotantoa on usein varsin hyvin luokiteltu julkaisujärjestykseen Wikipediassa. Ed McBainin kohdalla tämä toteutuu vain englanninkielisellä Wikipediasivulla: https://en.wikipedia.org/wiki/Evan_Hunter Toinen esimerkki sivustosta, josta löytyy listaus 87. piirin kirjoista ilmestymisjärjestyksessä on https://fantasticfiction.com/m/ed-mcbain/ Mainittuja sivuja ei kannata antaa automaattikääntäjän kääntää suomeksi, sillä kirjojen nimet kääntyvät usein "väärin" kirjan suomentajan näkökulmasta.
Koska dekkarinetin kaltaista suomenkielistä palvelua ei ainakaan tällä hetkellä ole, on McBainin kohdalla turvauduttava ns. kiertotiehen kirjan suomenkielisen nimen selvittämiseksi. Voit etsiä haluamaasi kirjaa…
Kyseessä näyttäisi olevan Aimo Huttusen (1916 – 2003) säveltämä ja sanoittama laulu Sama voima on Herran, jonka nuotti ja sanat sisältyvät sävelkokoelmaan Laulun sanoma 2 (Prisma Musiikki, 1986).
Oman kirjastoalueesi kokoelmista sävelkokoelmaa ei näytä löytyvän, mutta muutaman muun Suomen kirjaston kokoelmissa se on. Voit tilata sen käyttöösi kaukolainana lähikirjastosi kautta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
