Gorilla-aiheista aineistoa voit etsiä Helmet-aineistohausta esimerkiksi sanahaulla.Käytä asiasanoja "ihmisapinat, gorilla". Aineistohaun osoite on http://www.helmet.fi. Englanninkielisiä Internetsivuja gorilloista löytyy runsaasti. Käy katsomassa http://www.western-gorillas-eastern-gorillas.com/. Sivuilla on myös runsas linkkihakemisto.
Ympäristöministeriön www-sivulla http://www.vyh.fi/ym/palvhak/alo.htm löytyy luettelo eri alueiden seutukaava-asioista vastaavista henkilöistä puhelinnumeroineen.
Sisäasianministeriön www-sivulta http://www.intermin.fi/suom/laanit/kartat.html puolestaan löytyy kuntaluettelo lääneittäin ja maakunnittain. Suomen kuntaliiton sivulla http://www.kuntaliitto.fi/esittely/kuntakoodit.htm on kuntien kuntanumerot.
Tilastokeskus käyttää määritelmää seutukunnat Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. Aikaisemmin postin sivuilta http://www.posti.fi/ löytyi postinumeroluettelo, muttei enää. Vastausta siihen, mitkä postinumeroalueet
kuuluvat mihinkin seutukaava-alueeseen ei löytynyt. Asiaa kannattaisi ehkä tiedustella ympäristöministeröstä tai postista.
Yleisissä kirjastoissa EBSCO-tietokanta on kyllä vapaasti kaikkien asiakkaiden käytettävissä. Esim. Helsingin kirjastoissa pystyt myös tulostamaan tietokannassa olevia kokotekstiartikkeleita, jolloin ensimmäiset viisi liuskaa ovat maksuttomia, loput maksavat markan / sivu. En kuitenkaan onnistunut löytämään etsimääsi artikkelia Ebscosta. Näyttää myös siltä, että Ebscoon on indeksoitu ainoastaan etsimäsi lehden edeltäjä (Psychosocial rehabilitation journal) vuoteen 1995 asti, mutta ei Psychiatric rehabilitation journalia.
Olet tietysti tervetullut käyttämään Ebscoa mihin tahansa pääkaupunkiseudun yleiseen kirjastoon, mutta edellä mainituista syistä ehdottaisin, että ottaisit yhteyttä Terveystieteiden keskuskirjastoon Terkkoon, jonka…
Snoezelen-termi on yhdistelmä kahdesta hollanninkielen sanasta, jotka tarkoittavat nuuhkimista ja rentoutumista. Menetelmää on käytetty eri maissa kehitysvammaisten, dementoituvien ja mielenterveysasiakkaiden hoidossa. Papunet’in sivulta löytyy lyhyt kuvaus snoezelen-menetelmästä
http://www.papunet.net/snoezelen/
Lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on julkaistu vuonna 2006 opinnäytetyö menetelmän mukaisen aistihuoneen toteutuksesta, siitä löytyy myös yleistietoa itse menetelmästä. Opinnäytetyön lähdeluettelosta löytyy lisää viitteitä materiaaliin
https://oa.doria.fi/handle/10024/6385
suora osoite tekstiin https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6385/TMP.objres.369.pdf?sequ…
Eräs hyvä ratkaisu aineiston löytämiseksi opinnäytetyötä…
Kyseessä saattaisi olla Tampereen äänitepalvelun (myöhemmin Tamvox) 80-luvulla julkaisema Satupiiri-niminen kasettisarja, jossa julkaistiin kaikkiaan neljä osaa. Kukin kasetti sisältää viisi satua. Lukijana näillä kaseteilla on tamperelainen näyttelijä Seppo Mäki.
1: Kolme karhua, Saapasjalkakissa, Jaakko ja herneenvarsi, Kolme pientä porsasta, Aladdin ja taikalamppu
2: Keisarin uudet vaatteet, Pieni punahilkka, Kaunokki ja peto, Kolme pientä pukkia, Ruma ankanpoikanen
3: Jänis ja kilpikonna, Prinsessa Ruusunen, Hölmöläisten touhuja ja Tuhkimo, Bremenin kaupungin soittoniekat
4: Todellinen prinsessa, Lumikki ja 7 kääpiötä, Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri, Muurahainen ja heinäsirkka, Tohtori Kaikkitietävä
Joissain kirjastoissa on…
Luultavasti suomeksi ei sellaista sivustoa ole tehty, jolla voisit kääntää nimesi kiinaksi. Mutta ainakin englanniksi tällainen sivusto on osoitteessa http://www.mandarintools.com/chinesename.html
Lisäksi voit katsoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ,mitä asiasanalla kiinan kieli löytyy.
Tämä on tietysti spekulaatiota, mutta kuntaliitoksissa nimi ei välttämättä katoa kokonaan käytöstä. Kun uusi kunta koostuu useammasta entisestä kunnasta, saatetaan tiettyä uuden kunnan osaa kutsua vanhalla nimellä. Esimerkiksi Sastamala syntyi kuntaliitoksen kautta, mutta sen keskustaajamaa kutsutaan yhä Vammalaksi. Sastamalasta löytyy tietoa esimerkiksi Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sastamala.
Jos leikitellään ajatuksella, että pääkaupunkiseudun kunnat liittyisivät yhteen ja ottaisivat uuden nimen, luultavasti vanhat kunnat jäisivät alueellisiksi nimiksi. Helsinki olisi silloin sen tietyn osan nimitys, jolla olisi luultavasti yhtä omia kaupunginosiaan kuten nykyäänkin. Toisaalta vaikka jokin nimi…
Jos yhdyssana on rinnasteinen sisällöltään mutta ei muodoltaan, sen osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä. Oikea muoto on siis angloamerikkalainen. Näin myös esimerkiksi afroaasialainen, indoeurooppalainen ja sosioekonominen.
https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkk-1
Hei! Kävin läpi sekä uusia että vanhoja etunimikirjoja tukun, mutta tällaista etunimeä ei löytynyt. Ei myöskään googlettamalla.
Nimestä on tosin käyty Kaks' Plus -lehden blogissa vuonna 2008 keskustelua, jossa epäiltiin, että nimi olisi ihan itse keksitty yhdistämällä kaksi muuta nimeä esimerkiksi Sonja + Pinja = Sinja.
Toivottavasti tästä oli apua.
Tomi Kontiosta on kirjoitettu paljonkin. Kannattaa tutustua teoksiin: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. BTJ 2004, Kotimaisia nykykertojia 1-2. BTJ 2003, Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6. uud.laitos T 2000, Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiileja?: muistikuvia lapsuudesta. Atena 2003 ja Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002. BTJ 2003. Noissa teoksissa on tietysti paljon samaa tietoa kaikissa, mutta kuitenkin kannattaa perehtyä kaikkiin. Esim. viimeksimainitussa kirjassa (Palkitut kotimaiset...) on Marketta Härkösen artikkeli Kontiosta ja hänen palkitusta teoksestaan, siitä ilmenee, että Tomilla on kaksosveli Timo.
Internetistä löytyy myös paljon sivuja tästä kuuluisasta kirjailijasta, esim.…
Helsingin kaupunginkirjastossa asia ei toistaiseksi ole ajankohtainen, koska perintää ei ole annettu ulkopuolisen perintätoimiston hoidettavaksi. Asiasta kannattaa kysellä Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoista tai perintätoimistoista. Vantaan kaupunginkirjaston saatavia on parin vuoden ajan perinyt Intrum Justitia ja Espoossa vastaava toiminta käynnistyy perintätoimisto Contantin kanssa.
Tähän kysymykseen on vaikea vastata yleisluontoisesti, sillä jokainen kirja kannustaa omalla tavallaan lukijaa jatkamaan eteenpäin. Kirja voi herättää lukijan mielenkiinnon esimerkiksi jännittävällä ja vaikeasti ennalta arvattavalla juonikuviolla tai hauskoilla tai erikoisilla henkilöhahmoilla. Rikosromaanissa lukija saattaa "koukuttua" jännityksen tunteeseen tai innostua siitä, että hän pääsee johtolankoja seuraamalla ratkomaan arvoitusta yhdessä kirjan salapoliisin kanssa.
Banksy on tehnyt Lontooseen suuren määrän graffiteja ja teoksia. Osa niistä on tuhottu, varastettu tai maalattu päälle.
Teoksia kuitenkin löytyy vielä. Ohessa kaksi linkkiä, toiseen on koottu kirjoittajan mielestä Banksyn 10 parasta teosta, ja toisessa on hyvä kartta, johon on koottu ja merkitty kaikki Banksyn Lontoosta löytyvät työt.
https://www.myartbroker.com/artist/banksy/banksy-top-10-murals-in-londo…
http://adrienrahier.com/blog/where-to-find-banksy-in-london-2018-update/
Alkuperäiset lähteet selviävät näiden teosten lähdeluetteloista:
Hirn, Sven: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940. Helsingin kaupunginkirjasto, 1998
Närhi, Mauri K.: Lukuseurasta kansankirjastoon: Helsingin kirjastotoimintaa 1800-luvulla. Helsingin kaupunki, 1963
Kallion kirjastossa on valokopioina joitakin lehtiartikkeleita tuolta ajalta. Niissä ei kuitenkaan ole tietoa lukutottumuksista. Tervetuloa tutustumaan niihin.
Ota myös yhteyttä Rikhardinkadun kirjastoon, heillä saattaa olla aineistoa kirjastonsa historiasta.
Molempien kirjastojen yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/kirjastot/index.html
Talvisodan nimen alkuperää on kartoittanut everstiluutnantti Antti Juutilainen artikkelissaan Sodan nimi (Talvisodan pikkujättiläinen, WSOY 1999). Ensimmäinen Juutilaisen löytämä maininta talvisodasta on jatkosodan päiväkäskyssä N:o 1: ”Kunniakas talvisotamme päättyi katkeraan rauhaan. - Tehty rauha oli vain välirauha, joka nyt on päättynyt.” Talvisota ei kuitenkaan tällä vielä vakiintunut käyttöön, sillä vielä 6.12. 1942 Mannerheim käytti sanontaa "sodassa 1939-40", mutta jo 28.1.1943 "talvisotamme ankarina kuukausina" ja 16.6.1944 "talvisodan jäyhät kuukaudet".
Kirjallisuudessa aikamääreellinen "talvisota 1939-1940" esiintynee ensimmäisen kerran teoksessa Kunnia - isänmaa : miten Suomi taisteli (Helsinki 1941), ja talvisota…
Ilmeisesti olet lukenut sellaisen painoksen Viimeisestä mohikaanista (esim. vuodelta 1974), jonka lopussa on lyhyt kirjailijaesittely. Tässä vuoden 1974 painoksessa tosiaan mainitaan että yksi Nahkasukka-sarjan kirjoista olisi nimeltään Uudisasukkaat. Teoksen vuoden 1989 painoksen vastaavassa osuudessa tätä tietoa ei enää ole. Ja kuten totesit, ei myöskään
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta tätä tietoa löydy. Voimme siis olettaa, että kääntäjällä/esipuheen kirjoittajalle on tullut virhe tekstiin, joka on myöhemmin huomattu ja korjattu uudemman teoksen esittelyyn.
James Fenimore Cooperista kirjailijana löytyy tietoja mm. seuraavista teoksista
:
TEKIJÄ KOSKI, Mervi
NIMEKE Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan…
Nelinumeroisen pin-koodin saat käymällä kirjastossa, jossa on esitettävä henkilöllisyystodistus. Sen jälkeen voit varata kirjoja ja uusia lainojasi Anders-verkkokirjastossa https://anders.verkkokirjasto.fi/.
Halutessasi voit myös luoda itsellesi oman käyttäjätunnuksen. Tällöin saat verkkokirjaston kaikkia palvelut käyttöösi: oma kirjahylly, teosten pisteyttäminen, mahdollisuus arviointien tai artikkelien kirjoittamiseen. Kun yhdistät tekemääsi käyttäjätunnukseen kirjastokorttisi, voit uusia lainasi ja varata aineistoa itse tekemilläsi käyttäjätunnuksilla.
R.L. Stinestä on tuskin lainkaan tietoa suomeksi, mutta tältä englanninkielisetä
sivulta löydät varmasti sen, mitä esittelyä varten tarvitset.
http://www.scholastic.com/goosebumps/high/stine/
Kierrätykseen saa tuoda vain ehjiä ja puhtaita vaatteita. Niitä ei siellä korjata tai pestä. Kierrätys.infosta löytyy tietoa periaatteista:
http://www.kierratys.info/laji_tekstiilit.php
Ylen Kuningaskuluttaja -sivulta löytyy artikkeli suunnitelmista hyödyntää mm. rikkinäisiä vaatteita:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/04/25/lumpuille-keksittava-hyotykaytt…
Kollegat eri kirjastoissa vinkkasivat seuraavia kirjoja:
Tuula Kallioniemi: Verkot
Venla Saalo: Sateenvarjotarina
J. Pekka Mäkelä: Karsta
Wolf Kankare: Kettujumala pakenee
Gerry Birgit Ilvesheimo: Lykantropia
