Kodasta löytyy mm. seuraavia teoksia
KOLEHMAINEN, Alfred :Asumukset aikojen alussa (Rakennusalan kustantajat 1999)
SELVIYTYJÄT : näyttely pohjoisen ihmisen sitkeydestä
lisäksi kannattaa tutustua
T.I. Itkosen laajaan tutkimukseen saamelaisista ja heidän kulttuuristaan eli teokseen
Suomen lappalaiset vuoteen 1945 osat 1-2
LEHTOLA, Teuvo :Saamelainen perintö (Kustannus-Puntsi 2001)
Saamelaisista ja heidän kulttuuristaan löytyy myös muuta kirjallisuutta, tässä vain muutamia esimerkkejä.
Valitettavasti ei selvinnyt, mikä merkki on kyseessä. Merkki voisi liittyä esim. palvelusvuosiin työpaikalla tai johonkin seuraan tai yhdistykseen.Tein hakuja Finnassa yhdistämällä hakuihin merkin erilaisia symboleita. Esim. pinssi + t-kirjan, ansiomerkki + salama, rintamerkki + salama, seuramerkki + t-kirjain. Rajasin haun esineisiin ja rajasin hakua myös vuosiluvulla, sillä se oli tiedossa. Tein vastaavat haut myös Googlessa.Selasin Antikvariaatti.netin (https://www.antikvariaatti.net/) sivustolta löytyneet pinssit ja rintamerkit läpi. Selasin myös Antiikin vuoksi-sivuston osiota poletit, pinssit, rintaneulat ym., mutta valitettavasti kummastakaan ei löytynyt vastaava merkkiä.
Eu-alueen koillisin maa on Suomi. Suomen koillisinta paikkakuntaa tai pistettä ei liene määritelty, mutta Savukosken kunta ja Korvatunturi saattaisivat olla hyvät ehdokkaat.
Mervi Kosken kirjoittamassa teoksessa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan" on oma artikkeli myös Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista. Teosta on useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tarkista saatavuustilanne osoitteessa http://www.helmet.fi
Kirjailijoiden oma nettisivu on ruotsinkielinen
http://www.soren-anders.se/
Katso myös Otavan sivujen lyhyt esittely
http://www.otava.fi/ , kohta kirjailjat.
Näin yksityiskohtaisessa erikoisalan kysymyksessä kannattaa varmaan ottaa yhteyttä ko. erikoisalan tietopalveluun, esim. Suomen Rautatiemuseoon http://www.bearware.net/rautatie/fi/default.asp
Rautatiemuseolla on mm. yli 10 000 nidettä käsittävä kirjasto. Seinäjoen seudun paikallishistorioista saattaa myös löytyä tietoa (esim. Alanen, Aulis J. : Seinäjoen historia 1. 1970). Internet-linkissä http://www.helsinki.fi/~kekallio/asemasta.htm on tietoa mm. Seinäjoen seudun rautatieliikenteen alkuvaiheista.
Eri kulttuureissa on jo ennen joulukuusta käytetty erilaisia oksia ja kokonaisia puita juhlien koristeina. Koristeltu ikivihreä puu - ei siis aina kuusi - on vanha tapa monien kansojen keskuudessa. Vihreys muistuttaa kevään tulosta synkän talven jälkeen. Eri maissa on joulun aikaan saatavana erilaisia ikivihreitä kasveja, sen takia se, mitä puuta on joulupuuna käytetty vaihtelee kansojen kesken. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joulupuiksi kasvatetaan myös mäntyjä.
Joulukuusen käyttö joulupuuna on todennäköisesti alkanut Saksassa 1500-luvulla ja levinnyt sieltä Pohjoismaihin, mutta löytyy mainintoja, joissa Tallinnassakin olisi joulukuusia käytetty joulupuuna jo 1400-luvulla. Suomessa joulukuusia alettiin koristella 1800-luvulla ja ne…
Internetistä löytyy tietoa leopardista. Suomenkielisiä löydät esimerkiski evreka-haun kautta ( http://www.evreka.fi/ ). Täsmällisin haku tulee käyttämällä hakusanoina "Panthera pardus", ja valitsemalla kieleksi suomi. esimerkiksi sivu http://pp99.fazermakeiset.fi/3611/ppleopardi.htm
Muilla kielillä löytyy myös paljon leopardista myös paljon tietoa. Jos vaihdat kieleksi englannin ja siirrät valintanapin kohtaan "hae maailmalta", saat yli 1500 viitettä, joiden läpi kahlaamisessa on tietenkin työtä. SIeltä voisi poimia esimekiksi osoitteen http://library.thinkquest.org/11234/leopard.html
Seuraavista kirjoista löydät leopardeja koskevia tietoja:
KINGDON, Jonathan: The Kingdon Field Guide to African Malmmals. Academic Press,
1998. S.…
Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin tällä palstalla: "Robert Lawrence Stinestä löytyy suomeksikin tietoa, Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (2001) on kerrottu hänen kirjailijanurastaan (s.242-250)."
Vanhojen rahojen hinnat riippuvat mm. niiden kunnosta ja esiintymismääristä. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen voi saada viitteelistä tietoa kunkin vuoden hinnoista. Porvoon kaupunginkirjastossa tällä hetkellä paikalla olevan painoksen (2002) mukaan hinta vaihteli 0,50 eurosta 60 euroon. Suurin osa kolikoista oli 0,50 euron arvoisia.
Voit myös tutustua www.numismaatikko.fi sivustoon.
http://www.holmasto.com/index.php?page=61&auctgrp=6476
Jälkimmäisessa nettiosoitteessa on vanhojen suomalaisten kolikoden kuvia ja huutokauppahintoja.
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksia voi löytää Kuvataiteilijamatrikkelista. Linkki sinne
Ulkomaisten taiteilijoiden signeerauksia löytyy sivustolta https://artistssignatures.com/artistsbyname.php?page=0
Monet huutokauppakamarit arvioivat töitä ilmaiseksi ja voivat kertoa lisää tekijän töistä.
Kielitieteellistä selitystä ilmausten käytölle emme löytäneet, mutta Suomen murteiden sanakirjasta (kolmas osa: he-hujuuttaa) löytyy lukuisia sekä yksiköllisiä että monikollisia käyttötapoja ja merkityksiä henki-sanalla. Monikollista hengissä-ilmausta on käytetty myös murteittain tarkoittamaan elossaoloa tai esineestä ehjänä, kunnossa olemista.
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm ja http://www.chinese-tools.com/names/. Suomalaisia nimiä näistä löytyy vain satunnaisesti.…
Panu Pekkanen on suomentanut tämän englantilaisen lorun Monday's Child is Fair of Face. Se löytyy mm. Kaarina Helakisan toimittamasta runokirjasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 18.p. 2001)
HelMet-kirjastoista löytyy runsaasti äänikirjoja. CD-levymuotoisia äänikirjoja löytyy HelMet-kirjastoista yhteensä 5138 kappaletta, joista on ruotsinkielisiä 1451 kappaletta, englanninkielisiä 1328 ja suomenkielisiä 1310 kappaletta.
Tämän kysymyksen vastauksesta löydät ohjeet HelMet-hakuun, esimerkkinä vironkieliset äänikirjat: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=ab6b98fb-ed…
Myös sähköisessä muodossa on tulossa kirjaston valikoimiin äänikirjoja. HelMet-kirjastot tarjoavat 1.8.2012 alkaen asiakkaiden käyttöön OverDrive e-kirjapalvelun. OverDrivessa on kansainvälisiä bestsellereitä sähkökirjoina ja äänikirjoina, joita voi käyttää tietokoneella, puhelimella tai mobiililaitteella. Lainattava kirjallisuus on englannin…
Kirjastojen Kirjasampo.fi-sivustolta löytyy hyödyllisiä listauksia ja kirjavinkkejä kirjan aihealueen mukaan. Sivustolla voi tehdä tiedonhakua esimerkiksi romantiikka-hakusanan avulla.
Romanttisia kirjoja yläkoululaisille löytyy mm. tältä listalta:
Romantiikkaa yläkoululaisille (lukudiplomi) | Kirjasampo
Urbaaneja legendojahan alkometrien toimimattomuudesta liikkuu, mutta ainakin poliisit itse pitävät seulonta-alkometrejä luotettavina. Puhallusmittarit eli oikeammalta nimeltään seulonta-alkometrit ovat toki tarkoitettu nimenomaan mahdollisten humalassa olijoiden seulontaan, mutta varmempi ja oikeudessa pätevä tulos saadaan sitten poliisiasemien tarkkuusalkometreistä tai viimeistään verikokeesta.
Poliisin alkometreistä:
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/pages/24A198BF46C6DAF4C2256F7…
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/pages/AC2F935D254F49C2C2256FA…
Omaan silmään näyttäisi jonkin sortin kuoriaisen toukalta, mutta sen tarkempaa lajintunnistusta en valitettavasti pysty tekemään. Aiheesta kannattaa kysyä Suomen lajitietokeskuksen foorumilta https://foorumi.laji.fi/c/selkarangattomat/32, iNaturalist-tunnistuspalvelusta https://inaturalist.laji.fi/ (vaativat rekisteröitymisen ja sisäänkirjautumisen) tai LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palstalta https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset.
