Kirjasampo-palvelusta voi hakea kirjoja kansikuvien kuvailutietojen perusteella. Kansikuvat on asiasanoitettu mm. YSO-sanastoa käyttäen. Esim. hakusanoilla sininen ja majakat tulokseksi saadaan sinisiä kansia, joissa on majakka, ja hakusanoilla tytöt ja keinut saadaan kansia, joissa on tyttö ja keinu. Palvelussa kannattaa kokeilla erilaisia hakusanoja, kuten vaikkapa päivänvarjot, spagetti, ruokalajit, pasta tai lautaset.https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearchhttps://finto.fi/yso/fi/
Helmet-kirjastoissa on tosiaan sarja vain blu ray -levynä. Näillä näkymin DVD-levyä ei ole tulossa kirjastoihin, mutta lähetän toiveesi sen hankkimisesta eteenpäin.
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Porot olivat jo varhain yksityistä omaisuutta. 800-luvulla eläneen norjalaisen heimopäällikön Ottarin todetaan omistaneen 600 poroa ja houkutusporoa. Porot lienevät olleet Ottarin veroalueen saamelaisten omistamia tai hoitamia.Vähitellen poronhoidossa siirryttiin muutamien porojen omistamisesta suurempiin porokarjoihin. Fennoskandian alueen suurporonhoito sai alkunsa myöhäiskeskiajalla Länsi-Norjan alueella. Tunturipeurojen määrän vähentyessä kehitettiin uusi, paimennukseen ja jutaamiseen perustuva poronhoito. Poronhoito alkoi levitä eri suuntiin 1300-luvulla ja saavutti Pohjois-Ruotsin ja Tornion Lapin 1400-1600-lukujen aikana. Ruotsin ja Norjan tunturialueilta suurporonhoito levittäytyi vähitellen länteen. Suurporonhoito levisi…
Savon Sanomissa oli artikkeli aiheesta (19.7.2015). Sen mukaan Koululainen- ja Hevoshullu-lehdissä julkaistaan jonkin verran kirjeenvaihtoilmoituksia. Nämä lehdet ovat kuitenkin lähinnä lasten- ja nuortenlehtiä. Artikkelin julkaisemisesta on myös jo muutama vuosi. Muita lehtiä emme onnistuneet löytämään. Alla linkki artikkeliin:
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kirjeenvaihto-n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4-kiinnostavan-viel%C3%A4kin/540500
Kyseessä on Alfred Lord Tennysonin (1809-1892) runo Crossing the Bar (1889). Runoa ei ole suomennettu.
Voit lukea runon englanniksi alla olevasta linkistä.
https://poets.org/poem/crossing-bar
https://www.sparknotes.com/poetry/tennyson/section10/
Hei,
kyllä löytyy:
Tekijät: Eastop, T.D. & McConcey A.
Nimeke: Applied Thermodynamics For Engineering Technologists
Painos: 5th ed.
Julkaistu: Essex : Longman, 1993
Lastu-kirjastoissa kirjaa ei ole, mutta voimme tilata sen kaukolainaksi muulta. Kaukolaina maksaa 5 €.
Keisarillinen käskykirje yliopiston siirtämisestä Helsinkiin saapui Turkuun 25.10.1827, viimeinen konsistorin kokous Turussa pidettiin 12.9.1828 ja toiminta Helsingissä aloitettiin 1.10.1828. Edellisenä keväänä ei enää ollut annettu opetusta vaikka tutkintoja sai vielä suorittaa. Tuohon aikaan ei Suomessa ollut muita yliopistoja tai vastaavan tasoista koulutusta antavia oppilaitoksia. Seuraava oli Helsingin teknillinen korkeakoulu (v. 1908), joka tuli aiemmin perustetun Polyteknillisen opiston tilalle. Uudet varsinaiset yliopistot perustettiin Turkuun yksityisinä laitoksina. Suomenkielinen Turun yliopisto avattiin 27.6.1922. Ruotsinkielinen Åbo akademi aloitti opetustoiminnan tammikuussa vuonna 1919.
Helsingin yliopisto 1640-1940 / kirj.…
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ,joka sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista ei anna tekijältä yhtään julkaisua. Yksittäistä runoa esimerkiksi useamman runoilijan valikoimateoksesta ei tietokannoista yleensä löydä, koska runojen nimiä ei ole tallennettu.
Tähtien väri - valikoima amerikkalaista runoutta, Ville Repo WSOY 1992 sisältää valikoiman suomennettuja runoja mm. Robert Frostilta muttei kysymääsi. Runoilijoiden nimet on tässä tapauksessa tallennettu Plussa-aineistohakuun http://www.libplussa.fi muttei Fennicaan.
Tekijänoikeuslain 1§:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Tämän mukaan käyttöön siis tarvittaisiin lupa.
Orwellin klassikkoromaani on suomennettu kahteen kertaan: Oiva Talvitien suomennos 1984 ilmestyi vuonna 1950 ja Raija Mattilan käännös Vuonna 1984 vuonna 1999.
Vuonna 1999 Helsingin sanomissa julkaistun jutun mukaan Talvitien käännöksestä jätettiin pois "ulkopoliittisesti delikaatti" kohta. Mattilan käännöstä ei ole sensuroitu.
Lahden kaupunginkirjaston LASTU-verkkokirjaston internetosoite on lastukirjastot.fi. Sivun oikeassa yläkulmassa on Kirjaudu sisään -kohta, jonka takaa näet omat lainat, varaukset, maksut ja voit uusia lainasi.
Sisäänkirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja siihen liittyvän nelinumeroisen PIN-koodin. Ensimmäisellä kerralla verkkokirjastoon sisään kirjautuessa on luotava ns. käyttäjätili, mikä tarkoittaa käytännössä, että luot itsellesi käyttäjänimen ja keksit siihen liittyvän salasanan. Jatkossa voit kirjautua verkkokirjastoon joko kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla tai vaihtoehtoisesti käyttäjätunnuksella ja salasanalla.
Tässä linkki ohjeisiin:
http://cslibrary.lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Jos tilin…
Enemmän tietoa tästä nuortenkirjailijasta on teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999). Perustiedot löytyvät Oulun kaupunginkirjaston sivuilta, http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/laine.html .
Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät: - kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste), - säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste), - kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja - kysyntä (kiinnostusaste). Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha raha voi olla halvempi kuin 20 vuotta vanha. Rahan koko ja valmistusaine (kulta, hopea, kupari, rauta ym.) vaikuttavat keräilyarvoon. isokokoisia, arvometallista valmistettuja rahoja kysytään eniten. Tästä päätellen markkojen vaihtaminen euroiksi kannattaa, ellei hallussa ole kovin hyväkuntoisia ja vähän markkinoilla esiintyviä rahoja. Osoitteesta www.kolikot.com selviää yhä kierrossa olevien…
Vanhempia lehtiä säilyttävät sekä kirjastomme lehtilukusali http://www.tampere.fi/kirjasto/lukusali/ että pääkirjaston käsikirjasto http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/aineisto.html.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löytyvät tiedot siitä milta ajalta ja mitä lehtiä on varastoitu. Lehtikokoelmamme ei ole lainattavissa, mutta lehdet ovat luettavissa ja kopioitavissa ym. paikoissa.
Kaikkia lehtiä ei valitettavastin ole varastoitu etsimiltäsi vuosikymmeniltä.
Tässä muutamia lehtiä, joita löydät ao. vuosilta
kokoelmistamme
1. Nykytekstiili (pääkirjaston varastossa 1958-1997)
- vuodesta 1998 lehti on ilmestynyt nimellä Habit : suomalainen muodin ammattilehti
2. Teksi (julkaisija Teksiitlikauppiaitten liitto)…
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haku antaa haulla "Saarikoski, Pentti" aihe, tulkinta seuraavat teokset:
https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Finna.fi:ssä on muidenkin kirjastojen materiaalia https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Pentti Saarikosken runokokoelmasta Runot 1961-66 löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan muun muassa julkaisut:
Kutsuja, hyppyjä, tilavaa puhetta : Pentti Saarikosken myöhäistuotannon metonyymisia ratkaisuja. Sisältyy julkaisuun: Kuvien kehässä : tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta s. 144-182
Euroopan reunalla, kosken korvalla : jumalten narri Pentti Saarikoski / Yrjö Hosiaisluoma
Runous plus : tutkielmia…
Eeva Tenhusesta saat tietoa internetin kautta Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä Dekkarinetistä Sen osoite on http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ Kohdasta kirjailijoita löydät artikkelin hänestä. Myös Timo Kukkolan teoksessa Suomalaisia rikoskirjailijoita ja Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen toimittamassa kirjassa Pidättekö dekkareista on artikkelit Tenhusesta. Kirjailijasta löytyy myös muutamia lehtiartikkeleita. Artikkelit ovat Ruumiin kulttuuri -lehdissä vuosilta 1995 (n:o 2, s. 14-19), 1994 (n:o 1, s. 14-16) ja 1988 (n:o 3, s. 12-15). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta on aiemminkin kysytty Eeva Tenhusesta. Etätietopalvelun arkiston kautta voit käydä katsomassa aiempia vastauksia..
Yksi mahdollinen syy ongelmaan on se, että kiintolevy on niin täynnä ettei siellä ole tilaa luoda uusia palautuspisteitä. Jos levyllä kuitenkin on tarpeeksi tilaa, niin Windowsin rekisteri voi olla vahingoittunut. Microsoftin englanninkielisiltä sivuilta löytyy ohjeet rekisterin korjaamiseen tässä tilanteessa osoitteesta
http://support.microsoft.com/default.aspx?scid=kb;en-us;303354
Kyseiseltä sivulta löytyy kolme erilaista tapaa korjata Windowsin rekisteri.
Nettikahviloiden määrä Suomessa ei selviä mistään rekisteristä tai tietokannasta. Voit halutessasi etsiä nettikahviloita Internetin hakukoneilla esimerkiksi sanoilla nettikahvilat tai Internetkahvilat.
Kaupparekisteristä voi etsiä yritysten tietoja hakusanalla osoitteessa http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet.html mutta sielläkään ei nettikahviloita ole eritelty.
Valmista kirjaesitelmää ei taida löytyä. Lähteitä esitelmään saat esim. seuraavista kirjoista:
- Proosan taiteesta: Leevi Valkaman juhlakirja (artikkeli Reigin papista)
- Kai Laitinen, Aino Kallaksen maailma ja Aino Kallaksen mestarivuodet
Savonlinnan kirjaston pääkirjastossa on myös lehtileikkeitä Aino Kallaksesta. Perustiedot kirjailijasta saat vaikka Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Kallas
