Tällaista palvelua ei Suomessa ole. Digi- ja väestötietoviraston maksullisesta osoitepalvelusta on mahdollista tiedustella yli 15 vuotta täyttäneiden osoitteita, https://dvv.fi/osoitepalvelu. Syntymäaikoja ei sieltä luovuteta.
Hei,
Annika Thorin ruotsalaisen kustantajan Bonnier Carlsenin sivuilta löytyy kirjailijaesittely jossa on mainittu myös kirjailijan saamat palkinnot ja kunnianosoitukset. Palkinnot löytyvät kirjailijaesittelyn lopusta, kohdasta "Priser och utmärkelser i urval" http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
Tietoa Annika Thorin saamista lukuisista palkoinnoista on myös ruotsinkielisessä Wikipediassa, kirjailijaa esittelevillä sivuilla: http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor
Erika (ja mm. Eriikka ja Riikka) on "Erikin melko myöhäinen sisarnimi" (Uusi suomalainen nimikirja, 1988, s. 56). Eerik (tai Erik) on muinaisskandinaavinen ja sen merkitys on "yksin hallitseva" tai "aina hallitseva" (sama teos s. 49).
Voit tutkia aihetta tarkemmin esim. sivulta www.helmet.fi . Kirjoita kohtaan Sanahaku etunim** , jolloin pääset tutustumaan uudempiin ja seikkaperäisempiin teoksiin, esim.
Tekijä Vilkuna, Kustaa
Teos Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen
Julktiedot Helsingissä : Otava, 2005
Painos 4. uud. laitos
Ulkoasu 288 s.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan kone-sanaa on käytetty mm. seuraavanlaisissa yhteyksissä: työkalu, väline, konsti, temppu, kepponen, koukku, mutka, taite, kujeellinen, konstikas, omituinen.
Mm. virossa kona-sanan merkitys on leikki, kõne-sanan merkitys on puhe.
Suomen murteiden sanakirjassa kone-sanalle annetaan seuraavia käyttöyhteyksiä:
-työkalu, väline, jossa on liikkuvia osia (moottori, veturi)
-kapine, vehje, vekotin, rakkine
-keino, konsti, kuje, metku
-kummatuttava, omituinen, ihmeellinen (esim.ihmisistä, eläimistä tai ilmiöistä)
Helsingin yliopiston yleisen teologian -verkkokurssista löytyy materiaalia mm. amerikkalaisesta kristillisyydestä. Alla linkki sivustoon:
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/05_amerikkalainen.shtml
Pääkaupunkiseudun ateistit -yhdistyksen sivuilla on arikkeli nimeltä Kirkko ja valtio Kanadassa, joka on tiivistelmä Albert J. Menendezin kirjasta Church and State in Canada:
http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti110328.html
Kansanopisto Otavan opiston sivuilla on oppimateriaalipaketti nimeltä Maailmanlaajuinen kristinusko, jossa on myös luku uskonnollisuudesta Pohjois-Amerikassa:
https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ue2-maailmanlaajuinen-kristinusko/materials#p-126382
Seuraavissa kijoissa kerrotaan Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä fiktiivisinä henkilöinä:
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987.
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002.
Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131.
Lehtiartikkeleita aiheesta mm.:
Suomen kuvalehti 4/1999, s. 54-60
Takoja 2/2006, s. 41-47
Helsingin Sanomat uutisoi 23.12.2008, että "korkeakoulutetuille esitetään oppisopimuksen tapaista täydennyskoulutusta, jossa lisäoppi saataisiin työssä. Opetusministeriön työryhmän mukaan koulutus voitaisiin käynnistää jo ensi vuonna." Ainakaan vielä tämä siis ei ole mahdollista.
Yleisten kirjastojen kelpoisuusvaatimuksissa sanotaan kuitenkin, että "työhönottaja päättää, mihin tehtäviin, mille tasolle, millä kelpoisuudella ja millä nimikkeellä henkilö otetaan työhön. Mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai kirjastovirkailijoita."
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kannattaa tutustua kirjastot.fi-sivustolle koottuihin koulutus- ja opiskelutietoihin ja etsiä sieltä itselle sopiva väylä.…
Viinietikassa raaka-aineena on puna-, valko- tai omenaviini, jonka alkoholi muuttuu etikka-happobakteerikäymisessä etikaksi. Tislauksella tarkoitetaan menetelmää, jossa nestettä keitetään ja siitä syntynyt höyry tiivistetään jäähdyttimisessä uudelleen nesteeksi. Tislaus perustuu nesteiden kiehumispisteiden eroihin. Jos tislausjakeet halutaan puhtaina erilleen ja jos käytetään yksinkertaista tislauslaitteistoa se vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä ja täytyy toistaa monta kertaa. Teollisuudessa etikan tislaus tapahtuu kuumentamalla se höyryksi ja kondensoimalla se takaisin nesteeksi. Laboratoriossa tislaukseen käytetään yleensä tislauskolonnia, jossa aineet höyrystyvät ja tiivistyvät useita kertoja, jolloin kolonnassa tapahtuu itse…
Ihmisrotu on käsite, jota käytetään luokittelemaan ihmisiä ryhmiin esimerkiksi yhteisen geneettisen perimän, maantieteellisen alkuperän tai jaettujen ulkoisten tunnusmerkkien perusteella. Luokitteluperusteet eri rotuihin samoin kuin käsitteen "rotu" eri määritelmät ovat moninaisia. Kaikki tutkijat eivät pidä ihmisrodun käsitettä tarpeellisena ja monien mielestä se ei ole biologisesti perusteltua.
Alla linkki Wikipedian ihmisrotu-artikkeliin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisrotu
Hei,
Vuosiluvuissa eng. kielisissä maissa käytetään järjestyslukua 19. vuosisata. Suomessakin voi etenkin vanhemmissa elokuvissa tai kirjoissa törmätä vastaaviin ilmaisuihin. Samantyyppinen ilmaushan on vastaavasti nykyään harvinainen lukusana-ilmaus (29 = yhdeksän kolmatta). Englanninkielinen ilmaus "in the nineteenth century" tarkoittaa sanatarkasti "yhdeksännellätoista vuosisadalla". "Nineteen" vuosiluvuissa (hundred jätetään usein pois) tarkoittaa taas 1900-lukua kuten suomen kielessä (esimerkiksi 1984 = nineteen eighty-four).
Toivottavasti tämä on riittävän selkeästi ilmaistu.
Minna Canth oli realistisen tyylisuunnan kirjailija, joka teoksissaan otti kantaa mm. naisasiaan ja moraalikysymyksiin. Näytelmää Anna Liisa käsitellään ainakin Kirsti Mäkisen kirjassa Ajattelen kynälläni. Muita Minna Canthia käsitteleviä kirjoja ovat mm. Reetta Niemisen Minna Canth: kirjailija ja kauppias, Kirsti Mäkisen ja Tuula Uusi-Hallilan Minna Canth: taiteilija ja taistelija ja Liisi Huhtalan toimittama Monisärmäinen Minna Canth: kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan.
Tarkkaa tietoa vuoden 1992 suosituista etunimistä ei löytynyt. Eero Kiviniemen etunimioppaassa Iita Linta Maria (1993) on suosituimpien nimien listoja vuoteen 1991 asti. Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla olevat vuosittaiset etunimitilastot eivät ulotu vuoteen 1992. 1990-lukua koskeva tilasto siellä kuitenkin on mutta se ei jaottele kutsumanimiä ja jälkimmäisiä nimiä erikseen. Löydät palvelun osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ (klikkaa sivun oikeassa reunassa olevaa linkkiä Nimipalvelu ja sitten Suosituimmat etunimet > 1990 - 99). Listasta löytyy 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä sillä vuosikymmenellä. Voit hakea etunimen lukumäärätiedon haluamaltasi vuodelta kirjoittamalla vuosiluvun sille avautuvaan kenttään.…
Veneen ja laivan ero näyttäisi olevan veteen piirretty viiva.
MOT Kielitoimiston sanakirja määrittelee termit seuraavasti:
Laiva = suurehko meri- tai sisävesialus
Vene = pienehkö vesikulkuneuvo
Uusi tietosanakirja Factum määrittelee termit:
Laiva = Suurehko vedessä kulkeva alus jossa on oma kuljetuslaite. Laivat voidaan jaotella liikkumisenergian, käyttötarkoituksen tai lastin mukaan.
Vene = Pieni soudettava, purjehdittava tai moottorikäyttöinen vesikulkuneuvo
Tietoja saa esimerkiksi
Factum [4] : uusi tietosanakirja, Porvoo 2004
Factum [8] : uusi tietosanakirja, Porvoo 2004
MOT Sanakirjasto:
http://www.kielikone.fi/fi/Tuotteet/ (käytössä vain kirjastossa)
Tässäpä yleisiä ohjeita Google-kääntäjän käyttämiseen:
Google-kääntäjä löytyy osoitteesta www.google.fi. Klikkaa yläreunasta kääntäjä-painiketta. Valitse ensin kieli, jonka haluat kääntää (englanti) ja sitten kieli, mille haluat tekstin kääntää (suomi). Kirjoita suureen ruutuun käännettävä teksti ja käännös ilmestyy samalla oikeanpuoleiseen ruutuun.
Google-kääntäjä kääntää myös verkkosivuja ja verkkoasiakirjoja, jolloin syötetään osoite käännöskenttään ja klikataan käännä-painiketta. Jos käännettävä tiedosto on omassa koneessasi, niin valitse käännä asiakirja -linkki, selaa asiakirja näkyviin ja valitse se.
Googlen käännösohjelma perustuu suurten tekstimassojen käytölle ja tilastollisille menetelmille, joten käännös ei ole yksi yhteen…
The World Fact Book antaa vastaukseksi kysyttäessä maailman yleisintä ikää 29,6 vuotta (2015). Se on kuitenkin mediaani-ikä, joka kertoo, että puolet maapallon väestöstä on nuorempaa kuin 29,6 vuotta, puolet taas vanhempaa. Varsinaisten osumien määrää se ei paljasta.
Tällä hetkellä yksikään suosituista Suomessa toimivista e-kirjapalveluista (kuten BookBeat, Nextory, Storytel) ei näytä tarjoavan mahdollisuutta lukea e-kirjoja perinteisillä lukulaitteilla. Elisa-kirja -palvelu on ilmeisesti tällaisen mahdollisuuden aikaisemmin tarjonnut, mutta senkin toiminta loppui pari viikkoa sitten, kun se yhdistyi BookBeatiin. On tietysti mahdollista hankkia e-kirjoja yksittäiskappaleina (esimerkiksi https://www.ellibs.com/fi/ tai https://www.adlibris.com/fi/kampanja/e-kirjat) ja lukea niitä lukulaitteella, mutta jos olet kiinnostunut nimenomaan edellä mainittujen kaltaisista e-kirjapalveluista, näyttää lukulaitteita suosivan lukijan vaihtoehdot olevan tällä hetkellä vähissä.
Urbaanin sanakirjan mukaan kansankynttilä oli alkujaan negatiivissävyinen ja pilkallinen nimitys lähinnä maaseudun kansakoulun opettajista. Nimitys on tänä päivänä ehkä enemmän leikkimielinen, mutta sanakirjan mukaan opettajat kokevat nimityksen edelleen hieman halventavana. Wikisanakirjan mukaan kansankynttilän alkuperä tulee osista kansa ja kynttilä ; kansakoulunopettaja toi valoa kansan keskelle.
Poliittisena terminä "sinipunahallitus" (oikeusto ja vasemmisto) seuraa epäilemättä suomen kielen tapaa ilmaista violetin värin muodostamat värit tässä järjestyksessä ("sinipunainen"). "Punamulta" viittaa perinteisesti vasemmiston ja keskustan liittoon, joten nykyisen puoluekentän värisymboleistä "vihreä" veisi mielikuvan väärään suuntaan.
Heikki Poroila
Kysymyksesi on kovin laaja ja siihen voi vastata kovin eri tavoin esim. sen mukaan, minkä näkökulman (vaikkapa lääketieteen) aiheeseen valitsee. Mutta muun muassa näistä kirjoista voisit etsiä tietoa. Kirjat ovat Kuusamon kirjaston kokoelmissa.
- Heikkonen, Moraali ja etiikka käytännössä
- Turunen, Halut, arvot ja valta
- Pietilä, Mikä meitä yhdistää - ihmisyys ja perusarvot
Lehtiartikkeleita aiheesta olisi vaikka näissä:
- Ihmisoikeuksien tulee päteä kaikkialla (Invalidityö 2006, nro 1, s. 20-21 ja 50-51)
- Filosofin parempi maailma (Helsingin Sanomat, 19.9.2004)
- Jokaiselle oma terveystili (Suomen kuvalehti, 2005, nro 38, s. 65)
