Suomenkielisistä kirjoista parhaiten kysymyksiisi vastaa varmaankin Maailma tänään osa 11 (1998). Tuoreempaa tietoa, mutta vähemmän, löytyy teoksesta Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput (2002). Internetistä kannattaa katsoa esim. http://www.makupalat.fi/ (maantieteet). Kreikan kulttuurista löytyy tietenkin runsaasti tietoa historian kirjoista.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan irtojäätelöllä tarkoitetaan pakkaamattomana myytävää jäätelöä (kuten irtokaramellit). Yksittäispakatut jäätelöt eivät siis ole irtojäätelöitä.
Hain vastausta kysymykseesi erilaisista Vaasan historiakirjoista sekä 1920-luvun osoite- ja puhelinluetteloista. 1920-luvun osoitekirjoissa mainitaan kansakoulujen ja oppikoulujen lisäksi kaupungissa olleen seuraavat oppilaitokset: Vaasan kauppakoulu (suom. ja ruots.), Vaasan teollisuuskoulu, Kauppa-apulaiskoulu, Vaasan käytännöllinen naisopisto, Vaasan kotitalouskoulu, Ruots. pikkukouluopettajarseminaari ja suomalaisia ja ruotsalaisia valmistavia kouluja 3 kpl. Moni näistä oppilaitoksista oli varmasti tarkoitettu kansakoulun suorittaneille.
Kauppakoulun pääsyvaatimuksena oli ylemmän kansakoulun oppimäärä tai "vastaavat tiedot". Opettajarseminaarin luulisi vaatineen lukion suorittamisen. Vaasan teollisuuskoulussa opetettiin yleisten…
Mainoksessa soi tunnusmusiikki, joka on muunnelma Irwin Goodmanin kappaleesta "Vain elämää". Aikaisempina vuosina tunnusmusiikin ovat esittäneet ohjelmaan osallistuvat artistit.
Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
Autorekisteri.fi:stä saa tietoja rekisterikilvistä. Se etsii tietoja Traficomista. Palvelu on maksullinen, ajoneuvorekisterikysely, https://www.autorekisteri.fi/.
Tietoa Traficomin viestinnästä, https://www.traficom.fi/fi/digikaista sekä aiheittain järjestetyt palvelut maaliikenteen osalta, https://www.traficom.fi/fi/digikaista/hae-asiointipalveluja?category=pr….
Traficomin palvelut ajoneuvojen rekisteröinnissä, https://www.traficom.fi/fi/asiakaspalvelu?group=ajoneuvojenrekister%C3%…
Kuntien yhteinen e-kirjasto on vahvasti valtakunnallinen hanke: suurin osa Suomen kunnista liittyi siihen jo perustamisvaiheessa. Suurin osa tällä hetkellä pois jääneistäkin liittynee siihen myöhemmin. E-aineistojen tarjoaminen on sitä hankalampaa ja usein myös kalliimpaa, mitä pienempi määrä kirjastoja on niitä hankkimassa. Yksi keskeinen hyöty on myös, että jatkossa kaikki Helmet-kirjastojenkin e-kirjat, äänikirjat ja e-lehdet löytyvät samasta palvelusta, eivät useista eri palveluista. Tämänkin vuoksi kaikki Helmet-kaupungit lähtivät mukaan Suomen kuntien yhteiseen e-kirjastopalveluun. Yhteisen e-kirjastopalvelun käynnistämisvaikeudet ovat tietenkin olleet valitettavia. Molemmat mainitsemanne asiat, tarjonta ja järjestelmä,…
Sveitsin ilmastodiagrammi löytyy ainakin Spectrum tietokeskus -tietosanakirjan osasta 11, sivulta 425.
Vähän eri tyyppinen diagrammi löytyy englanninkielisestä kirjasta The Dorling Kindersley World reference Atlas, s.516.
Tietoa Sveitsistä ja sen ilmastosta löytyy seuraavilta Internetsivuilta:
http://www.smt.fi/matkalle/kohdeoppaat/zurich.html
Lisätietoa englanniksi:
http://www.about.ch/geography/climate/index.html
http://www.geographyiq.com/countries/sz/Switzerland_climate_f.htm
http://www.wordtravels.com/Travelguide/Countries/Switzerland/Climate/
Hans Christian Andersen tunnetaan erikoisesti satukirjailijana, ja hänen kirjoittamansa sadut löydät esimerkiksi lähimmän kirjastosi satuhyllystä esim. kokoelmista Andersenin satuja (1984), Andersenin suuri satukirja (1990) tai Andersen: Kauneimmat sadut (1990). Andersenin teosten ja satujen luettelo löytyy teoksesta Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn (1998) s. 25 - 29.
Kalevalan runossa 48 kuvataan Väinämöisen kalaverkon valmistamista pellavasta ja pellavan taimen syntyä siemenestä (säkeet 19-44). Liina tarkoittaa runossa pellavaa. Siemen kaivetaan maasta "Tuonen toukan kätköksestä, maan maon varustamista" ja kylvetään tuhkaan "rannallen Aluen järven, peltohon saviperähän". Taimi nousee maasta "yhtenä kesäisnä yönä." Siemen korjataan ja viedään likoamaan ennen verkon kutomista.
Runossa (säkeet 131, 133, 134) mainitaan Väinämöisen puhutellessa Vellamoa edelleen "liinapaita", joka on "Kuuttaren kutoma, Päivättären kehreämä".
Kangasta luonnehditaan Kalevalassa usein "Kuuttaren kutomaksi". 4. runossa Ainoa kehotetaan astumaan (säe 127) "aittahan mäelle" ja avaamaan arkku. " -- Siin´ on kuusi kultavyötä,…
Helsingin kaupunginkirjastossa on 18 vuotta ikärajana. Työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
Apua jouhikon viritykseen löydät Rauno Niemisen "Jouhikko"-nimisestä nuottijulkaisusta. Sen on julkaissut Kansanmusiikki-instituutti. Nuotti sisältää jouhikon historiaa, soitto-oppaan, sävelmiä sekä rakennusohjeet. Tarkista nuotin saatavuus pääkaupunkiseuduen kirjastoissa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
Seuraavilta sivuilta löytyvät maakuntien nimikkokasvit, -kivet ja –eläimet.
Nimikkolajit maakunnittain:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2043
Suomen maakuntakukat:
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/Maakuntakukat.html
Suomen maakuntakalat
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/KalatKielet.html
Kuntien nimikkolajit:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2001
Hei,
Poliisi myöntää passin hakemuksesta. Sisäasiainministeriön poliisiosaston verkkosivuilla ei valitettavasti ole tietoa passikannasta. (Valtion tilinpäätöskertomuksen mukaan vuonna 2009 myönnettiin 427.580 passia.)
Tiedossamme ei myöskään ole sellaista haastattelututkimusta, jossa olisi selvitetty, "moniko suomalainen on käynyt ulkomailla" tai toisinpäin "ei ole käynyt" ulkomailla.
Arabian Pitsi-astiasto ei ole enää yrityksen tuotannossa. Arabian sivuilla kerrotaan, että "mitään absoluuttista hintaahan tuotannosta poistuneella esineellä ei enää ole, vaan se määräytyy ja muuttuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan." Hinta-arvioita kannattaa kysellä mm. antiikkiliikkeistä.
http://www.arabia.fi/web/arabiawww.nsf/pages/50C7056DF87CDD76C2256BE600…
http://www.arabianmuseo.fi/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/4E00CE0E21C8B…
"Totta kai" lienee esimerkki kielen elämisestä. Puhekielestä löytyy paljon esimerkkejä siitä etteivät kaikki tietyn sanonnan osaset ole loogisesti sopivia asiayhteyteensä, esim. "ei vaineskaan" sanonnassa vaineskaan juontaa sanaan vain. Sanan kaikki merkitykset eivät sopine kiistatta loogisesti asiayhteyteen.
Itse asiassa sana totta ilmaisee usein myös arvelua, epäröintiä esim. sanonnassa Tottapahan tiedät mitä teet. Eikä siinä kaikki; myös kai -sanalla ilmaistaan mahdollisuutta t. arvelua, (Tulee kai sade / pitää kai lähteä), eikä ainoastaan ivaa t. epäuskoisuutta (Kyllä kai!)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus on valtakunnallinen kielen asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Toimintaan kuuluu kielen- ja nimistönhuolto,…
Arvostelu Aidi Vallikin Ei mikään kiltti tyttö- teoksesta löytyy mm.16.10.2002 ilmestyneestä Aamulehdestä.Kyseinen Kanerva Eskolan kirjoittama arvostelu "Pitää kirjoittaa huumeistakin - virolaiskirjailija Aidi Vallik yrittää kirjallaan vastata nuorten kysymyksiin" jossa kirjailija itse kommentoi teostaan on luettavissa myös julkaisusta Kirjallisuusarvosteluja - lasten ja nuortenkirjallisuus 10/02 .Julkaisussa Virke - äidinkielen opettajain liiton jäsenlehti 4/2002 löytyy artikkeli
Antamo: Otavan uusi Voltti-sarja tarjoaa luettavaa 13-16-vuotiaille
Siinä on ainakin mainittu myös Vallikin teos.
Kirjallisuusarvosteluja - lehti tulee lähes kaikkiin helsinkiläisiin kirjastoihin.Jollei lehti ole lainattavissa, siitä voi ottaa maksullisia…
Thomas Brezinasta voit lukea Mervi Kosken kirjoittamasta teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia, osa 1 (2001).
Seitsemän tassua ja Penny -sarjasta on suomennettu 20 osaa, seuraava osa on tulossa tänä vuonna.
Thomas Brezinasta on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta useasti aikaisemminkin. Katso palvelun arkistosta lisää tietoa, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, käytä hakusanaa brezina thomas.
Kaivattu runo voisi olla Jarkko Laineen Kaipuun kukka vuonna 1970 ilmestyneestä kokoelmasta Tulen ja jään sirkus:
Ja kaipuun kukka -
se on sininen,
samaa sinistä
kuin puutarhurin
haalarit.
