Valitettavasti en ole onnistunut jäljittämään sketsiohjelmaa joka aina loppuisi sanoihin "ja mukana puukko". Lähin joka tulee mieleen on Kummeleiden Puukon veljekset, Pekka, Henri ja Arttu. Jokainen sketsi loppuu lauseeseen "Tällasta se meijän Puukon veljesten elämä on". Tiedot olen ottanut Wikipediasta. Kirjastosta löytyy myös Jukka Annalan kirja "Toopelivisio" joka kertoo suomalaisesta televisiokomiikasta.
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole hyllypaikkaa satiiri (tosin genre ja hyllypaikka eivät ole sama asia) mutta asiasanalla satiiri löytyy tietokannasta Satakirjastot.fi mm. Tuomas Kyrön, Roope Lipastin ja Miika Nousiaisen suosittuja kirjoja.
Kuvaus osuisi aika tarkasti Elin Willowsin kolme vuotta sitten julkaistuun romaaniin Sisämaa (Teos, 2018). Se on Ruotsissa syntyneen ja nykyisin Suomessa asuvan kirjailijan esikoisteos.
http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/kev%C3%A4t-2018/sis%C3%A4maa.html
Riimeistä ja loruista kerrotaan esim. näissä kirjoissa:
Alanko, Anna-Liisa: Kotiveräjällä : Immi Hellén ja kansalliset kasvatusaatteet
Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Maammon marjat : entisaikain lasten elämää
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toim Liisi Huhtala ym.
Avaa lastenkirja! : johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön / toim. Marja Suojala, Maija Karjalainen
Lasten vaatetuksesta löytyy tietoa mm. kirjoista
Heikkilä, Anitta: Vaate lapsen elämässä : koululaisen pukeutuminen pohjoissuomalaisessa maalaiskylässä vuosina 1909-1939
Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys
Yhtä noppaa heitettäessä ykkösen todennäköisyys on 1/6.
Yhdellä nopalla todennäköisyys sille, että tulee ykkönen on siis: 1/6 ≈ 0,17 ≈ 17%
Kahta noppaa heitettäessä todennäköisyys sille, että yksi kahdesta on ykkönen (eli 1. TAI 2. on ykkönen) on: 1/6+1/6 = 2/6 = 1/3 ≈ 0,33 ≈ 33%
Jos sinulla olisi kolme noppaa, ja tarvitsisit vähintään yhden ykkösen (eli 1. TAI 2. TAI 3. on ykkönen) tällöin: 1/6+1/6+1/6 = 3/6 = 1/2 = 0,5 = 50%
Eli kun tapaukset ovat erilliset, on laskentakaava tämänlainen:
?(? ??? ?) = ?(?) + ?(?), jos tapaukset eivät riipu toisistaan…
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan substantiivia ihme voidaan käyttää myös vahvistussanana. esim. "Kuka ihme (t. ihmeessä) tuo on? Mitä ihmeen järkeä siinä on! Älä ihmeessä herätä toisia!" Linkki Kielitoimiston sanakirja.Valitettavasti sivustolla ei kerrota, milloin vahvistussana on tullut yleisemmin käyttöön. Sitä voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Linkki Kotus.fi
Saara Kesävuoresta (ent. Saara Sarkkinen) löytyy tietoa pirkanmaalaisia kirjailijoita esittelevältä sivulta: http://www.tampere.fi/kirjasto/kesavuor.htm. Lehtiartikkeleita Sarkkisesta löytyy seuraavista lehdistä: Tyyris Tyllerö 2/89, Teatteri 9-10/ 90, Anna 40/95.
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville kysymäänne tietoa käytettävissämme olevista lähteistä.
Suosittelemme kääntymään asiassa subtv:n puoleen.
http://www.subtv.fi
Tuskimpa missään maassa vaaditaan väittelyä tohtoriksi lääkärin tointa harjoittaakseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa polku on hieman erilainen kuin Suomessa, sillä siellä lääketieteelliseen tiedekuntaan haetaan vasta kandidaatin (Bachelor's degree) tutkinnon suorittamisen jälkeen. Maisterivaiheen jälkeen tehdään erikoistuminen ja sitä seuraavan lisensiaatin tutkinnon jälkeen saa lääkärin oikeudet. Suomessa lääketieteen opinnot aloitetaan yleensä suoraan lääketieteellisessä.
Britanniassa ja Yhdysvalloissa ei yleensä käytetä sanaa doctor kun puhutaan lääkäristä. Voit toki käyttää ilmaisua "my doctor" jolloin kuulija olettaa sinun puhuvan sinua hoitavasta lääkäristä, mutta moni puhuu erityisnimityksillä, mitkä kuuluvat ihan arkikieleen. GP eli…
Yleistä tietoa vitamiineista ja hivenaineista löytyy esim. seuraavista teoksista:
Marjanen Helvi: Kivennäisaineiden ja vitamiinien merkityksestä
Rose, Sara: Vitamiinit ja kivennäisaineet
Borg, Patrick: liikkujan ravitsemus: teoriasta käytäntöön
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät osoitteesta: www.helmet.fi
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy esim. seuraavat tuoreet viitteet aiheesta:
Ilander, Olli: Kiistanalaiset ravintolisät julkaisussa Juoksija 2/2006
Ilander, Olli: Pillerit puntarissa julkaisussa Juoksija 1/2006
Pilleri vai hedelmä : kumpi on parempi? : ja 13 muuta kysymystä ravintoaineista julkaisussa Kunto Plus 4/ 2006
Belitz, Jenni: 8 kysymystä ravintolisistä : totta, tarua vai urbaanilegendaa? julkaisussa: Kotivinkki 1/2006…
Muutimme Tampereen musiikkiosastolla lausetta niin, että otimme pilkun lauseen keskeltä pois. Ehkä sekin parantaa ymmärrettävyyttä. Otamme kuitenkin edelleen vastaan myös parannusehdotuksia.
Koska kaikki kirjastot eivät ole tässä "kysy kirjastonhoitajalta" -palvelussa vastaajina, ohjautuvat esim. Akaassa tehdyt kysymykset Tampereen vastattaviksi.
Tarkennetulla Helmethaulla kehykset ja askartelu löytyi kuusi teosta.https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2156553__S%28kehykset%29%20%28askartelu%29__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b2156553
Niistä kenties parhaiten sopisivat:
Tee itse kehykset / Emeli Mårtensson ja
The $50 home makeover : 75 easy projects to transform your current space into your dream place - for $50 or less! / Shaunna West
Hakusanalla vitriinit löytyi: Display cases you can build / Danny Proulx
Tarkennetulla haulla laatikot ja askartelu ja puutyö löytyi kaksi teosta:
Box making : 25 projects for storage and display ja
Taunton's complete illustrated guide to box making / Doug Stowe …
Suomen kielen alkupera, etymologinen sanakirja (Gummerus, 2000), kertoo että Rakkine (viallinen, konstikas tai epäonnistunut kapine, vehje) olisi samaa sanuetta kuin rakentaa.
Tarkempaa tietoa asiasta voi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta, tässä linkistä avautuu sivu jolla kysymyksiä voi esittää:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Aleksander Solzenitsyn on julkaissut vuosina 1983 - 1991 roomanisarjan nimeltään Krasnoje Koleso.
Esa Adrian on kääntänyt suomeksi toisen kirjan ensimmäinen osa nimellä Lokakuu 16 ( Punainen pyörä, toinen solmu ) , Tammi, 1985.
Kirjan esittelyssä todetaan seuraavasti:
" Punainen pyörä on yhteisnimi Solzenitsynin elämäntyölle, mahtavalle romaanisarjalle, jonka osissa, solmuissa, kirjailija kuvaa Venäjän keisarikunnan ajautumista vuoden 1917 vallankumouksiin ja niiden lähiseurauksiin."
http://www.britannica.com/nobel/micro/556_5.html
http://www.geocities.com/Athens/8308/venajaS.html
Runoa nimenomaan kahdestatoista kurjesta ei pelkästään nimen perusteella löytynyt. Kurki on hyvin yleinen symboli runoudessa ja löysimme ja muistimmekin useita kurkirunoja(Vuorela, Hellaakoski,Sarkia, Denisov jne.), mutta luku 12 ei täsmää. Etsintää helpottaisi, mikäli esim. runon tyyli ja sitä kautta kirjoittamisajankohta voitaisiin rajata.Tai, jos tietäisimme, onko kyseessä käännösruno? lastenruno?
Kirjasammosta voit tutkia tietoja Arto Paasilinnasta ja hänen tuotannostaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911. Seuraavista kirjoista voi myös olla apua: Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita (6.p. 2000 ), Paasilinnat :sukukirja :lukukirja (1998), Kotimaisia nykykertojia (1997),
Suomi-saksa-suomi tekniikan sanakirjaa ei netistä löytynyt. Verkossa olevia sankirjoja voit etsiä esim seuraavilta sivuilta: http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/keyword.asp?asiasana=sanakirjat . Toinen hakemisto löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista
http://www.makupalat.fi/kieli2.htm . Näille sivuille on kerätty erilaisia sanakirjoja joista toivotavasti löytyy myös tekniikan sanastoa.
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello sivustolta löysin artikkelin, jossa puhuttiin sairasautosta. "Kukaan ei Suomessa sairauskohtauksen tai onnettomuuden satuttua soita sairasautoa vaan ambulanssin. Siitä huolimatta ambulanssin vastineeksi luotu sairasauto ei ole kokonaan hävinnyt; olen sen vielä viime vuosina nähnyt kerran pari lehtiuutisissakin – mielenkiintoista kyllä ulkomaita koskeneissa.Näinkään hyvissä voimissa eivät ole valokuvauskone ja pyörösaha, joitten piti korvata kamera ja sirkkeli. Mutta nekään eivät minusta – myönnän, että arvio perustuu omaan kielituntumaani – ole täysin epäluontevia eivätkä kuolleita sillä tavoin kuin esimerkiksi nostolippu ’sekki’ tai hitiö ’bakteeri’ (jotka molemmat sentään ovat Nykysuomen…
