R.L. Stinestä on tuskin lainkaan tietoa suomeksi, mutta tältä englanninkielisetä
sivulta löydät varmasti sen, mitä esittelyä varten tarvitset.
http://www.scholastic.com/goosebumps/high/stine/
Sointu on suomalainen etunimi, joka perustuu musiikkitermiin sointu. Sointu on sekä miehen että naisen etunimi, jota on 1900-luvun alusta joulukuuhun 2019 mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan noin 2400 naiselle ja noin 160 miehelle. Soinnun nimipäivä on 25. lokakuuta. Almanakassa se on ollut vuodesta 1929.
Lähteet:
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu_(nimi)
Kirkko ja kaupunki: https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/25-10-onnea-sointu-#e13ca1e6
Satumaa 4 kirjasta löytyy norjalainen satu Soorian Moorian linna. En pysty tarkistamaan sadun sisältöä kun ainoat kappaleet kirjaa löytyy Haminan kirjastosta, mutta voisi kuvitella että sama satu olisi kyseessä. Kirjan saa Kyyti-lainana tilattua Kouvolaan.
Benjamin Hoffin kirjan Nalle Puh ja Tao alussa kerrotaan, että otteet hänen kirjassaan ovat kirjoista Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon.
Kysymäsi kohta on Hoffin kirjan sivuilla 28-29 (vuoden 1989 painoksessa). Alunperin kohta on kirjasta Nalle Puh rakentaa talon sivuilta 129-130 (vuoden 2008 painoksessa).
Nettisitaatti on "melkein" oikein. Alla sitaatti alkuperäisenä (siis suomennoksessa vuodelta 2008).
”Kani on viisas”, sanoi Puh mietteliäästi. "Ja hänellä on Älyä."
Niin on", sanoi Nasu, "Kanilla on Älyä." He olivat pitkään hiljaa.
”Siitä varmaan johtuu”, sanoi Puh, ”että hän ei koskaan ymmärrä mitään.”
Hoffin kirjassa on suomentajan jälkisanat, joissa sanotaan, että koska kirjojen Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon suomennokset…
Martti Korpilahden säveltämä ja sanoittama "Erkin joululahja" sisältyy nuottiin Korpilahti, Martti: "Koulun joulu : 25 pientä joululaulua" (Gummerus, 1931). Nuotissa on laulun melodianuotinnos ja sanat.
Liikennemerkeistä säädetään Tieliikennelaissa 729/2018 (laissa liikennemerkeistä käytetään myös nimitystä liikenteenohjauslaite). Linkki: Tieliikennelaki: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolla (pääkirjaston 2. kerroksessa) on mahdollista katsella televisiota. Televisiota voi katsella musiikkiosaston kuunteluhuone 1:ssa, jossa on laajakuvatelevision lisäksi myös Blu-ray-/DVD- ja VHS-laitteet videoiden katseluun.
Kuunteluhuoneen voi varata kahdeksi tunniksi kerrallaan ja kirjastokortti jätetään virkailijalle huoneessa olon ajaksi. Kuunteluhuoneen voi varata paikan päällä musiikkiosaston asiakaspalvelutiskillä tai puhelimitse numerosta 03-8125 531.
Valitettavasti kaikista pääkaupunkiseudun kirjastojen videoista ei ole erillistä luetteloa, koska tiedot löytyvät aineistorekisteristämme. Esim. Helsingin ja Espoon kirjastot pitävät kuitenkin netissä omia videoluetteloitaan (ks.http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h33/h27/q330.htm ja http://espoonkirjasto.mork.net/kinokirjasto/index.htm).
Osassa näissä Helmet-kirjastojen Playalong-nuoteissa on mukana cd-levy. Niistä on luettelo tässä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Splayalong%20guest%20spot%20cd*__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Alla olevassa linkistä löytyvät kaikki Playalong-nuotit:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Splayalong%20guest%20spot__Orightresult__U?lang=fin
Kirjaston musiikkihankinnoista vastaavien mukaan nämä e-audio-osat eivät olisi kertakäyttöisiä, mutta he lupasivat selvittää asiaa.
Hyvä tiedonlähde on luotettava ja aina kulloiseenkin tiedontarpeeseen sopivan tasoinen. Esimerkiksi, jos sinun tarvitsee tarkistaa vain yksittäinen fakta, vaikka Suomen asukasluku, riittää että etsit tiedon luotettavasta lähteestä, esim. Tilastokeskuksen verkkosivulta. Jos taas kyseessä on laajempi tiedontarve, vaikkapa esitelmän tekeminen, lähteitä on hyvä etsiä useampi ja vertailla niitä.Luotettavan lähteen kriteereistä löytyy napakkaa tietoa esim. Oulun kaupunginkirjaston Eväitä opiskeluun materiaalista. Myös muut osat tästä verkkomateriaalista auttavat tiedonhaun opetuksessa. Kannattaa tutustua myös Lumme-kirjastojen verkkokirjaston tiedonhakusivuun ja sieltä löytyvään Tiedonhankinnan muistilistaan, jossa esitetään lyhyesti…
Hieman hankala tunnistaa noin kaukaa otetusta kuvasta. Saattaisit kenties löytää kutsumattomaan vieraan kuvan tai kuvauksen esim. Asumisterveysliitosliiton sivuilta. https://www.asumisterveysliitto.fi/toimintaDo%20wasps%20like%20the%20smell%20of%20gasoline?neuvonta/rakennustuholaiset-ja-kutsumattomat-pikku-vieraat
Suomentajat Elia T. Öhrmark ja Pirkko Lahti ovat sommitelleet kyseisen aforismin seuraavaan muotoon: ”On parempi tehdä hyvin, kuin puhua hyvin.” Se löytyy suomennoksen ”Riku Rukan almanakka” (Tiennäyttäjä, 1996) sivulta 9.
Asiaa kannattaa tiedustella sarjan kustantajalta Gummerukselta (https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/). Myös Ritva Ylösen väitöskirjaa Tervaksinen toteemi kannattanee tutkia. Siinä tutkimuksen aineistona ovat Iijoki-sarjan ilmestymisajan kritiikit, lehtikirjoitukset ja lukijakirjeet. Tervaksinen toteemi on luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/94472 .
Espoossa vain Sellosta löytyy kesän 2009 Novita. Tällä hetkellä se on lainassa ja eräpäivä 12.7.2011.
Helsingissä Itäkeskuksen kesänumero (3 /2009) on palautettu toiseen kirjastoon ja matkalla kotikirjastoonsa. Pystyt tekemään varauksen tästä lehdestä Helmetissä. Hae Novita: Helsinki, klikkaa varaa-painiketta, kirjaudu sisään ja valitse varattava lehti luettelosta. Noutopaikaksi voit valita oman kotikirjastosi.
Hei!
Elokuvaa varten tehtiin kuvausmatkoja Islantiin, Itävaltaan ja Kanarian saarille. Tietoja elokuvasta löytyy esim. sivulta http://www.elonet.fi/title/ek2aip/muut
Helmet kortilla voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastojen materiaalia. Jos haluat käyttää Kirkkonummen kirjaston sähköisiä palveluja tarvitset kirjastokortin tänne. Meillä on tarjolla kaksi e-kirjapalvelua, Ellibs ja Biblio, molemmista löytyy myös äänikirjoja. Palveluihin kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Kirjastokortin saat käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa.
Kippari-lehteä on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon vuodesta 1986 lähtien. Poikkeuksen muodostaa vuosi 1994, jolloin lehteä ei ole tilattu. Vuoden 2004 lehdet ovat lukusalikäytössä pääkirjastossa. Aiempien vuosien lehtiä voi lainata pääkirjastosta mutta vuoden 2003 lehdet ovat vielä sitomossa. Tänä vuonna Kippari-lehti tulee myös Launeen kirjastoon, josta lehden irtonumeroita voi lainata lukuunottamatta uusinta numeroa.
Sukututkijoille on kyllä tehty vanhojen käsialojen lukuoppaita, mutta nykykäsialojen tulkitsijoille on saatavissa oikeastaan vain grafologiseen tulkintaan paneutuvaa kirjallisuutta. Nimikirjoitukset ovat kyllä siinä määrin oma lukunsa, niin sanoakseni, että niiden selvittelyyn käsialantutkimuksen kirjoista tuskin on paljon apua (esim. Leo Pennanen, Käsialatiedon opas; Osmo Oksanen, Mitä käsiala paljastaa).
