Hyvin mielenkiintoinen esine. Kyselin hieman käsityöläisiltä ja kampaajilta, mutta lopullista tunnistusta ei tapahtunut.
Melko yksimielisiä oltiin siitä, että jotenkin kampauksiin tai huntujen, hattujen tai huivien kiinnityksiin esine voisi liittyä.
Museoiden tietokannasta Finnasta, ei myöskään löytynyt vastinetta. https://www.finna.fi/
Kuvantunnistava haku ei myöskään tuonut järkeviä vastaavia esineitä. https://www.google.fi/imghp?hl=fi
Kannattaisi varmaan kysäistä vielä kansallismuseosta. Puhelinvaihde: 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)
Apua voi löytyä myös huutokauppakamareiden arviointipalveluista. esim Hagelstam, Helander
Kenties myös vanhemmat kampaajat tai peruukintekijät voisivat tunnistaa esineen.
Tiedot Australian bioturvallisuutta koskevista tuontiehdoista löytyy mm. BICON-tietokannasta:
https://bicon.agriculture.gov.au/BiconWeb4.0
Sivulla on hakurivi mihin voi kirjoittaa hakusanoja, esim. dried birch.
Ohessa merikeskuksen informaatikon selvittämä tsunami-asia. Sanaa voi käyttää myös sisävesissä tapahtuvista ilmiöistä.
Teoksessa
S.K. Runcorn (ed.)
International Dictionary of Geophysics
Pergamon.
todetaan näin:
TSUNAMI. Definition: Tsunami is a large wave caused in the sea or a lake subsequent to an earthquake, volcanic eruption, etc.
Informaatikko ehdottaa, että jos termiä käytetään sisävesien kohdalla, voi myös käyttää ilmaisua ”tsunamin kaltainen etc.”.
Ensimmäinen värillinen LP-levy maailmalla julkaistiin jo vuonna 1908. Tämä tieto on peräisin RareRecords.net-sivustolta artikkelista Colored Vinyl Records History:
https://www.rarerecords.net/record-info/colored-vinyl-records/#history
Valitettavasti emme saaneet selville tätä tietoa suomalaisista vinyylilevyistä.
Hei! Kävin läpi sekä uusia että vanhoja etunimikirjoja tukun, mutta tällaista etunimeä ei löytynyt. Ei myöskään googlettamalla.
Nimestä on tosin käyty Kaks' Plus -lehden blogissa vuonna 2008 keskustelua, jossa epäiltiin, että nimi olisi ihan itse keksitty yhdistämällä kaksi muuta nimeä esimerkiksi Sonja + Pinja = Sinja.
Toivottavasti tästä oli apua.
Kun edes maailman suurin ja monipuolisin äänilevyjen tietokanta ja myyntipaikka Discogs ei tunne kyseistä levyä, niin täytyy vain todeta että vastausta ei nyt löydy. Discogsin Polyphonen levyjen listauksesta ei löydy kyseistä sarjanumeroa 41579.
https://www.discogs.com/label/786827-Polyphon-Musik?page=1
Kyseisellä sarjanumerolla löytyy Discogsista yksi 1920-luvulla tehty äänite (Kapelle Sándor Józsi – Sumurum), mutta se ei ole Polyphonen julkaisu, eikä sitä ole tehty 1920-luvun loppupuolella, vaan vuonna 1921.
https://www.discogs.com/search/?q=41579&type=all&decade=1920
Helmet-kirjastokortin voi saada vain käymällä jossakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastossa. Kortin voi kyllä saada kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa. Voit hankkia kirjastokortin, kun käyt seuraavan kerran pääkaupunkiseudulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Outi-kirjastojen asiakkaiden käytössä on muutamia e-lehtipalveluja, joista kotimaisia aikakauslehtiä sisältävää eMagz- ja eri maiden sanoma- ja aikakauslehtiä sisältävää PressReader-palvelua voi käyttää kirjaston ulkopuolella kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Valitettavasti kotimaisia sanomalehtiä sisältävää ePress-palvelua voi käyttää vain kirjastojen verkossa. Alla linkki kirjaston sivuille, josta löytyy lisätietoa ja linkit kirjautumiseen:
https://outi.finna.fi/Content/ekirjasto
Seuraavissa kirjoissa on hiusmuodin historiasta eri vuosikymmenillä:
Jones, Dylan
Haircults : Fifty years of styles and cuts. 1990.
Corson, Richard
Fashions in hair : the first five thousand years. 1971.
Syromjatnikova, Irina
Kampausten historia. 1989.
Lister, Maurice
Men's hairdressing : traditional and modern barbering.
2000.
Näyttelyjulkaisussa on myös kulttuurihistoriaa ja miesten muodin historiaa:
Welling, Heini: Turhamainen mies - narri va sankari?
2. tark. P.
[Tampere] : Nukke- ja pukumuseo, [1999].
2000-luvun hiusmuodista voisi saada tietoa kampaamo- ja parturialan erikoisaikakaus- ja ammattilehdestä Pinni:stä.
Aineisto löytyy kirjastosta paikan päältä tai kaukolainaksi tilaamalla. Käymällä kirjastossa voit katsoa myös luokan…
Merja Jalosta voit kysyä lisätietoja myös kustantaja Kariston nettisivuilta osoitteesta: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=348&….
Hänestä löytyy hyvä esittely teosluetteloineen hakuteoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 s. 89-94. Kirja löytyy tietokirjaluokasta 86.1 meidän kirjastossamme.
Päivi Oikkonen/Lappeenrannan maakuntakirjaston lasten- ja nuortenosasto
Business books-sarjaan kuuluva teos: 500 liikekirjettä : yrityksen mallikirjeet, Tietosanoma 1990 sisältää kahdentoista sivun verran kiitoskirjemalleja. Muita liikekirjeenvaihtoon opastavia kirjoja ovat: Arajuuri, Yrjö: Liiketekstien käsikirja, Hietalahden kirja 1987; Työelämän viestintä /Kyllikki Alajärvi et al., WSOY 1995 sekä hieman uudempi: Kylänpää, Esa: Liike-elämän kirjallinen viestintä, Mac Laser 2002. Myös vieraskielisissä liikekirjeenvaihdon oppaissa olevia kiitoskirjemalleja voi käyttää soveltaen, muun muassa Meriläinen, Outi: Business letters, thank-you notes & telephoning, Txt Works Finland 1998.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan lakka viittaa toisinaan erilaisiin katettuihin tiloihin, katoksiin tai laavuihin. Esimerkiksi kyyhkyslakka on kesyjen kyyhkysten pesä-, lepo- ja turvapaikaksi rakennettu laatikkomainen suoja tai pieni rakennus. Kysyjän tulkinta kuulostaa oikealta, Ahon teoksessa lakka vaikuttaisi viittaavan juurikin räystääseen tai muuhun katokseen.
Lähde:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/lakka
Kirjastoauto käy Merihaassa osoitteessa Hakaniemenranta 14 keskiviikkoisin klo 16.00-16.20. Kirjastoauton aikataulut löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/File/399649a1-a887-4d71-87ae-26d65a720bbb/Kirjast… .
"Feminist rage" ei taida olla kovin vakiintunut kirjallinen genre. Ehkä seuraavat kirjat voisivat olla tähän suuntaan:
Sisareni sarjamurhaaja - Oyinkan Braithwaite
Vuosisadan rakkaustarina ja Miestä ei voi raiskata - Märta Tikkanen
Nainen nollapisteessä - Nawal El Saadawi
Makeaa vettä - Akwaeke Emezi
Shimotsuma Monogatari: Yankī-chan to Rorīta-chan (Kamikaze girls) - Novala Takemoto
Rosa Liksomin lyhytnovellit
Pane mua - Virginie Despentes
Roomalaiset käyttivät numerojärjestelmää, jossa numerot perustuvat kirjaimiin, joita me kutsumme roomalaisiksi numeroiksi. Ykköstä merkitsevä kirjain on I, numero 5 on V ja numero 10 merkitään kirjaimella X. Suuremmille luvuille otettiin käyttöön kirjaimet L, C, D ja M (50, 100, 500 ja 1000). Kaikki muut luvut muodostetaan näiden kirjaimien eri yhdistelmillä. Wikipedian artikkelissa kerrotaan, että mainitsemiasi vaakaviivoja, ylä- ja alaviivoja, käytettiin, jotta numerot olisivat paremmin erottuneet varsinaisesta tekstistä. Artikkelissa kerrotaan myös, että keskiajalla roomalaisten numeroiden käyttö väheni, koska arabialaiset numerot sopivat laskemiseen roomalaisia numeroita paremmin. Nykyään kuitenkin edelleen roomalaisia numeroita…
Teoksia voi hakea Helmet-haun tarkennetun haun lomakkeella https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSearch=true&searchString=. Ylimpään laatikkoon tulee hakutermiksi * (asteriski). Sen alle kannattaa lisätä hakuoperaattori EI ja hakusanaksi kaunokirjallisuus. Tämän jälkeen voi alla olevista valikoista valita aineistoksi kirjan, kieleksi suomen ja julkaisuvuodeksi 2020-2020.
Kokoelmavalikossa on myös vaihtoehto Tietokirjat, mutta tämä kokoelmarajoitin on tällä hetkellä rikki, joten sitä ei voi juuri nyt käyttää.
Lisää hakuohjeita löytyy täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#hakupelkilla
Kyseessä voisi Kauppiaitten Kustannuksen Kontakti-sarja. Kirjasammossa on sarjan kirjoista tietoa ja kuva kannesta, joka oli mieleenpainuva, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kontakti%20kauppiaitten%20kus…. Sarjassa julkaistiin nuorten kirjoittajien (jopa 10-vuotiaiden) teoksia ja ne olivat pääsääntöisesti ohuita.
Kyseeseen voisi tulla myös Tammen kustantama Ryhmä -sarja, jota on
julkaistu ainakin 3 osaa vuosina 1965-1967. Sarjan osat, joita löytyy kirjastoista:
Kirstinä, Väinö (toim.): Ryhmä 65 : nuorta proosaa ja lyriikkaa (1965)
Paavilainen, Matti (toim.): Ryhmä 66 : lyriikkaa - proosaa - mielipiteitä (1966)
Meri, Veijo (toim.): Ryhmä 67 : lyriikkaa - proosaa - mielipiteitä (1967)
Kauppiaitten kustannuksesta, …
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello sivustolta löysin artikkelin, jossa puhuttiin sairasautosta. "Kukaan ei Suomessa sairauskohtauksen tai onnettomuuden satuttua soita sairasautoa vaan ambulanssin. Siitä huolimatta ambulanssin vastineeksi luotu sairasauto ei ole kokonaan hävinnyt; olen sen vielä viime vuosina nähnyt kerran pari lehtiuutisissakin – mielenkiintoista kyllä ulkomaita koskeneissa.Näinkään hyvissä voimissa eivät ole valokuvauskone ja pyörösaha, joitten piti korvata kamera ja sirkkeli. Mutta nekään eivät minusta – myönnän, että arvio perustuu omaan kielituntumaani – ole täysin epäluontevia eivätkä kuolleita sillä tavoin kuin esimerkiksi nostolippu ’sekki’ tai hitiö ’bakteeri’ (jotka molemmat sentään ovat Nykysuomen…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Voit kirjoittaa tietoja tai muistikuvia kommenttina tämän vastauksen perään.
