EPNDir 2009/48/EY on direktiivi lelujen turvallisuudesta ("leludirektiivi"). Siinä on kyse leikkikaluista yleensä ja sitä on ensisijaisesti tarkoitus soveltaa tuotteisiin, jotka on suunniteltu tai tarkoitettu käytettäväksi alle 14-vuotiaiden lasten leikeissä. Droneja muistuttavia tai niihin rinnastettavia direktiivin alaisuuteen kuuluvia leikkikaluja ovat esimerkiksi erilaiset radio-ohjattavat lentolelut. EASA:n (European Union Aviation Safety Agency) mukaan leluna pidetään sellaista dronea, "jonka voi ajatella olevan houkutteleva lapsen silmissä". Käytännössä siis drone on lelu, jos se näyttää ja vaikuttaa lelulta. Laitteen ominaisuudet siis paljolti määrittävät, onko kyseessä lelu vai ei. Kovin painavaa tai vaikkapa kameran…
Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
Autorekisteri.fi:stä saa tietoja rekisterikilvistä. Se etsii tietoja Traficomista. Palvelu on maksullinen, ajoneuvorekisterikysely, https://www.autorekisteri.fi/.
Tietoa Traficomin viestinnästä, https://www.traficom.fi/fi/digikaista sekä aiheittain järjestetyt palvelut maaliikenteen osalta, https://www.traficom.fi/fi/digikaista/hae-asiointipalveluja?category=pr….
Traficomin palvelut ajoneuvojen rekisteröinnissä, https://www.traficom.fi/fi/asiakaspalvelu?group=ajoneuvojenrekister%C3%…
Kuntien yhteinen e-kirjasto on vahvasti valtakunnallinen hanke: suurin osa Suomen kunnista liittyi siihen jo perustamisvaiheessa. Suurin osa tällä hetkellä pois jääneistäkin liittynee siihen myöhemmin. E-aineistojen tarjoaminen on sitä hankalampaa ja usein myös kalliimpaa, mitä pienempi määrä kirjastoja on niitä hankkimassa. Yksi keskeinen hyöty on myös, että jatkossa kaikki Helmet-kirjastojenkin e-kirjat, äänikirjat ja e-lehdet löytyvät samasta palvelusta, eivät useista eri palveluista. Tämänkin vuoksi kaikki Helmet-kaupungit lähtivät mukaan Suomen kuntien yhteiseen e-kirjastopalveluun. Yhteisen e-kirjastopalvelun käynnistämisvaikeudet ovat tietenkin olleet valitettavia. Molemmat mainitsemanne asiat, tarjonta ja järjestelmä,…
Sveitsin ilmastodiagrammi löytyy ainakin Spectrum tietokeskus -tietosanakirjan osasta 11, sivulta 425.
Vähän eri tyyppinen diagrammi löytyy englanninkielisestä kirjasta The Dorling Kindersley World reference Atlas, s.516.
Tietoa Sveitsistä ja sen ilmastosta löytyy seuraavilta Internetsivuilta:
http://www.smt.fi/matkalle/kohdeoppaat/zurich.html
Lisätietoa englanniksi:
http://www.about.ch/geography/climate/index.html
http://www.geographyiq.com/countries/sz/Switzerland_climate_f.htm
http://www.wordtravels.com/Travelguide/Countries/Switzerland/Climate/
Seuraavilta sivuilta löytyvät maakuntien nimikkokasvit, -kivet ja –eläimet.
Nimikkolajit maakunnittain:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2043
Suomen maakuntakukat:
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/Maakuntakukat.html
Suomen maakuntakalat
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/KalatKielet.html
Kuntien nimikkolajit:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2001
Arabian Pitsi-astiasto ei ole enää yrityksen tuotannossa. Arabian sivuilla kerrotaan, että "mitään absoluuttista hintaahan tuotannosta poistuneella esineellä ei enää ole, vaan se määräytyy ja muuttuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan." Hinta-arvioita kannattaa kysellä mm. antiikkiliikkeistä.
http://www.arabia.fi/web/arabiawww.nsf/pages/50C7056DF87CDD76C2256BE600…
http://www.arabianmuseo.fi/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/4E00CE0E21C8B…
"Totta kai" lienee esimerkki kielen elämisestä. Puhekielestä löytyy paljon esimerkkejä siitä etteivät kaikki tietyn sanonnan osaset ole loogisesti sopivia asiayhteyteensä, esim. "ei vaineskaan" sanonnassa vaineskaan juontaa sanaan vain. Sanan kaikki merkitykset eivät sopine kiistatta loogisesti asiayhteyteen.
Itse asiassa sana totta ilmaisee usein myös arvelua, epäröintiä esim. sanonnassa Tottapahan tiedät mitä teet. Eikä siinä kaikki; myös kai -sanalla ilmaistaan mahdollisuutta t. arvelua, (Tulee kai sade / pitää kai lähteä), eikä ainoastaan ivaa t. epäuskoisuutta (Kyllä kai!)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus on valtakunnallinen kielen asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Toimintaan kuuluu kielen- ja nimistönhuolto,…
Hans Christian Andersen tunnetaan erikoisesti satukirjailijana, ja hänen kirjoittamansa sadut löydät esimerkiksi lähimmän kirjastosi satuhyllystä esim. kokoelmista Andersenin satuja (1984), Andersenin suuri satukirja (1990) tai Andersen: Kauneimmat sadut (1990). Andersenin teosten ja satujen luettelo löytyy teoksesta Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn (1998) s. 25 - 29.
Helsingin kaupunginkirjastossa on 18 vuotta ikärajana. Työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
Apua jouhikon viritykseen löydät Rauno Niemisen "Jouhikko"-nimisestä nuottijulkaisusta. Sen on julkaissut Kansanmusiikki-instituutti. Nuotti sisältää jouhikon historiaa, soitto-oppaan, sävelmiä sekä rakennusohjeet. Tarkista nuotin saatavuus pääkaupunkiseuduen kirjastoissa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
Kalevalan runossa 48 kuvataan Väinämöisen kalaverkon valmistamista pellavasta ja pellavan taimen syntyä siemenestä (säkeet 19-44). Liina tarkoittaa runossa pellavaa. Siemen kaivetaan maasta "Tuonen toukan kätköksestä, maan maon varustamista" ja kylvetään tuhkaan "rannallen Aluen järven, peltohon saviperähän". Taimi nousee maasta "yhtenä kesäisnä yönä." Siemen korjataan ja viedään likoamaan ennen verkon kutomista.
Runossa (säkeet 131, 133, 134) mainitaan Väinämöisen puhutellessa Vellamoa edelleen "liinapaita", joka on "Kuuttaren kutoma, Päivättären kehreämä".
Kangasta luonnehditaan Kalevalassa usein "Kuuttaren kutomaksi". 4. runossa Ainoa kehotetaan astumaan (säe 127) "aittahan mäelle" ja avaamaan arkku. " -- Siin´ on kuusi kultavyötä,…
Hei,
Poliisi myöntää passin hakemuksesta. Sisäasiainministeriön poliisiosaston verkkosivuilla ei valitettavasti ole tietoa passikannasta. (Valtion tilinpäätöskertomuksen mukaan vuonna 2009 myönnettiin 427.580 passia.)
Tiedossamme ei myöskään ole sellaista haastattelututkimusta, jossa olisi selvitetty, "moniko suomalainen on käynyt ulkomailla" tai toisinpäin "ei ole käynyt" ulkomailla.
Nuotteja Star wars –elokuvan musiikkiin löytyy runsaastikin. Tässä muutamia poimintoja niistä:
1) Williams, John (1932-) (säv.): Star Wars Episode I: The Phantom Menace
(Warner Bros., 1999)
2) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars: episode II: Attack of the clones : Piano solo : Selections from the original motion picture soundtrack
(Warner Bros., 2002)
3) Williams, John (1932-) (säv.): The Star wars trilogy: This edition contains the new compositions Victory celebration by John Williams and Jedi rocks by Jerry Hey from the Return of the Jedi
(IMP, 1997)
4) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars suite / Adapted and arranged for piano by Tony Esposito ( Warner Bros., 1997)
Saatavuuden voit tarkistaa vaikkapa monihaun kautta, http…
Tietoa Kirsi Kunnaksen tuotannosta ja hänen saamistaan kirjallisuuspalkinnoista löytyy useistakin teoksista, mm. teoksista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (2001) ja Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (1989). Hänestä on tehty myös dokumenttielokuva sarjaan Kirjailijakuvia (n:o 3, Kirsi Kunnas 1989). Kirjat ja video ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa katsoa myös Helsingin kaupunginkirjaston tekemää Sanojen aika -tietokantaa, josta löytyy kirjailijoiden henkilö- ja tuotantotietojen lisäksi myös tekstinpätkiä, viitteitä arvosteluihin ja muihin lähteisiin sekä linkki käännöstietokantaan. Sanojen aika löytyy helpoimmin Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilta (www.lib.hel.fi/), josta on…
Kaivattu runo voisi olla Jarkko Laineen Kaipuun kukka vuonna 1970 ilmestyneestä kokoelmasta Tulen ja jään sirkus:
Ja kaipuun kukka -
se on sininen,
samaa sinistä
kuin puutarhurin
haalarit.
Valitettavasti Kemin eikä Suomen kirjastoissa ole nuottivihkoa (sanoja) Eero Avenin kappaleelle Naltioon.
Ainut mistä sanat voisi saada on kuunnella ne Avenin CD-levyltä.
Kemin kirjaston musiikkiosastolla kappale löytyy Avenin CD:ltä Miljoona ruusua. Kappaleessahan on "Uraliin"-laulun sävel.
