Artisti-sana on vakiintunut merkitsemään nimenomaan viihdetaiteilijaa tai esittävää taiteilijaa. Sana on päässyt myös jo Kielitoimiston sanakirjaan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
https://fi.wiktionary.org/wiki/artisti
Netistä löytyy laskureita, joilla voi laskea minkä tahansa päivämäärän viikonpäivän, esim.
http://www.mistupid.com/months/weekdaycalc.htm tai https://takemeback.to/07-July-1937
Suomalaisia almanakkoja kannattaa etsiä Almanakkatoimiston sivuilta. Siellä on arkisto, jossa on vanhoja almanakkoja, myös tuo Yliopiston almanakka vuodelta 1937, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit….
7.7.1937 oli keskiviikko.
Viisipenniset ovat suosittuja keräilykohteita ja niiden arvo määräytyy harvinaisuuden ja painovuoden mukaan.
"Suurten valmistusmäärien vuoksi kaikki viisipenniset ovat melko yleisiä. Ainoa hieman harvinaisempi vuosilyönti on 1910 (kuva 1), jonka keräilyarvo on normaalikuntoisena noin 50 euroa. Muista maksetaan paljon vähemmän: 1870 noin 15 euroa, 1865, 72, 88, 92 ja 96 noin 5-10 euroa ja loput noin 1-3 euroa/kpl."
Microsoft Word - Viisipenniset keräilykohteina - päivitetty 2020 (snynumis.fi)
Jos kolikossa ei ole vuosilukua, kääntyisin Suomen Numismaattisen yhdistyksen puoleen. Heillä on tarjota asiantuntevaa arviointia ja tietoa.
Numismatiikka | Jäsenyys | Huutokaupat - Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi)
Tuo on looginen, muttei aivan oikea oletus. Veikkaus on tutkinut lottoarvontojaan ja huomannut, että jotkut numerot ovat "onnekkaampia" kuin toiset. Siksi samankaan rivin pelaamien ei välttämättä tuo varmaa lottovoittoa. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/tiedotteet/2015/20150312-selma-potti-ja-pelatut-numerot Samaa tukee myös omakohtainen kokemus parinkymmenen vuoden ajalta.
Iltalehden sivuilta löytyy mielenkiintoinen ohjelma, joka kertoo nenneiden tilastojen perusteella, olisiko lempirivisi ikinä voittanut lotossa. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201805312200983246
Lisäksi veikkaus on laatinut myös rationalisen ihmisen pelistrategian: Pelaa kuin eläin. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/…
Tämä mahdollisuus riippuu television ominaisuuksista. Android-televisioissa on oma nettiselain, jolla voi koettaa käyttää Kirjastokinoa. Valitettavasti televisioiden selaimet ovat yleensä käytettävyydeltään aika huonoja ja kaukosäätimellä on hankala korvata näppäimistöä.
Parempi vaihtoehto on Chromecast, jollainen voi olla sisäänrakennettuna televisioon tai sen voi hankkia myös erillisenä lisälaitteena. Kun televisiossa on Chromecast, niin tabletin näytön voi toistaa television kautta. Tähän tarvitaan Google Home –sovellus, jonka voi ladata Google Play –kaupasta. Tällä sovelluksella tabletin näytön voi peilata televisioon eli kun Kirjastokino pyörii tabletilla, niin se näkyy myös television ruudulla.
Kolmas vaihtoehto…
Ikävä kyllä Pekka Lehdon elokuvaa "Kaivo" ei löydy lainattavaksi mistään. Se on kyllä ollut aikanaan myynnissä videomuodossa.
Suomen kansallisfilmografiassa (osa 11) on elokuvan kattava esittely sekä runsaasti viitteitä lehdissä julkaistuihin artikkeleihin.
Riippuu tutkimuksesta miten itäsuomalaiset on määritelty. Löysin netiltä uutisen ”Maakuntien geeniperimät poikkeavat jyrkästi toisistaan” vuodelta 2008, jossa kerrotaan, että ero itä- ja länsisuomalaisten välillä on jopa suurempi kuin monien Euroopan kansojen välinen ero. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maakuntien+geeniperim%C3%A4t+poikkea… . Uutisen alareunassa on linkki itse tutkimukseen PLoS ONE – tiedelehdessä ja sieltä löytyy kartta, johon on merkitty tutkimuksessa käytetty Etelä-Suomi ja Itä-Suomi. Itä-Suomeen kuuluu Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Geneettinen rajavyöhyke halkaisee maan Suomenlahden pohjukasta Pohjanmaalle. Seuraavassa viitteessä on tutkijoiden yhteystietoja, joista voi kysellä…
Kelan sivujen mukaan lapsilisää maksetaan vuonna 2025 ensimmäisestä lapsesta 94,88 euroa kuukaudessa, toisesta lapsesta 104,84.Lapsilisän summat aikaisempina vuosina löytyvät Kelan tilastollisista vuosikirjoista. Esimerkiksi vuoden 2006 kirjan mukaan (s. 240) lapsilisä oli ensimmäisestä lapsesta 100 euroa kuukaudessa, toisesta 110,50.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjasto on muuttunut tämän vuoden alusta. Aiemmin saatu tunnusluku ei ensimmäisellä kirjautumiskerralla riitä, vaan sinun on luotava uusi käyttäjätunnus ja salasana. Kirjautumisesta on ohjeet sivuston oikeassa laidassa, joiden mukaan toimimalla pääset kirjautumaan uuteen verkkokirjastoon. Jatkossa pääset verkkokirjastoon näillä uusilla tunnuksilla tai entiseen tapaan vanhalla salasanalla ja kirjastokortin numerolla. Jos kirjautuminen tuntuu vaikealta, pyydä virkailijalta apua jossakin kaupunginkirjaston pisteessä.
Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) myöhästymismaksuja voi maksaa vain Kymenlaakson kirjastoihin. Verkossa maksaminen ei ole mahdollista. Kirjat pitää palauttaa johonkin Kyyti-kirjastoon. Jos se ei ole mahdollista niin kirjat voi lähettää postin kautta omalla kustannuksella ja omalla vastuulla.
Kyyti-kirjastojen yhteystiedot http://www.kyyti.fi/
Jyväskylän kaupunginkirjastossa lainan voi uusia 5 kertaa, jos siitä ei ole varauksia. (Poikkeuksena viikkolainat, joita ei voi uusia lainkaan.) Kun lainan uusii, laina-ajan jatko lasketaan uusimispäivästä alkaen, eli kirjoille saa lisää laina-aikaa 4 viikkoa, lehdille 2 viikkoa ja DVD-levyille viikon.
Lisää tietoa laina-ajoista ja uusimisesta löydät nettisivuiltamme:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/laina-ajat
Ohessa nimeketiedot parista kirjasta, jotka käsittelevät Helsingin historiaa ja II maailmansodan aikaisia ilmapommituksia. Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi). Voit myös itse tehdä haun Plussaan käyttämällä hakulausekkeena esimerkiksi "helsinki ja historia".
HELSINKI JA HISTORIA
Klinge, Matti
Helsinki, Itämeren tytär--lyhyt historia / Matti Klinge, Laura Kolbe
Otava, Helsingissä, 1999, 158 s., kuv., kartt., 19 cm, nid.
951-1-16008-7
Mäkelä, Jukka L.
Helsinki liekeissä / Jukka L. Mäkelä
WSOY, Porvoo, 1994, 2. p., 234, [1] s., kuv., 21 cm, sid.
951-0-19360-7
Kirjastokortin historiasta yleensä löytyy tietoa esim. Helle Kannilan Kirjastonhoidon oppaasta ( 7.p.1966)
artikkelista "Lainaustavat" (ss. 153-167) tai Kirjastonhoidon käsikirjasta (1977) luvusta "Lainaajankortti" (ss. 357-358).
Turun kaupunginkirjaston nykyisen kortin ulkoasun suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu joukolle turkulaisia taidegraafikoita 1993. Kilpailuun kutsuttiin Jaana Hytönen, Juha Joro, Ulla-Maija Kallinen, Mauno Kalliomäki, Kimmo Ojaniemi, Veronica Ringbom ja Hannu Hämäläinen, joka ei kuitenkaan osallistunut.
Palkintolauktakunnan muodostivat museonjohtaja Päivi Kiiski, fil.lis. Lars Saari ja kirjastotoimenjohtaja Keijo Perälä. Lautakunta katsoi Mauno Kalliomäen ja Juha Joron työt tarkoitukseen sopivimmiksi ja…
Kiitos palautteesta! Onpa harmillista, että systeemin muutokset tuovat hankaluuksia käytettävyyteen. Yleensä asioita pyritään kehittämään, jotta asiointi helpottuisi. Asiakkaiden tekemät huomiot ovat tärkeitä, jotta ongelmakohtiin osataan tehdä parannuksia.
Kysymyksestänne ei ilmene, katsotteko varaustietojanne Helmet.fi:n Omissa tiedoissa vai käytättekö Taskukirjastoa?
Asian selvittämiseksi teidän kannattaa olla yhteydessä lähikirjastonne henkilökuntaan, joka kyllä auttaa ja opastaa mielellään. Voitte antaa heille tarkemmat tiedot epäkohdasta, jotta he voivat viedä asian järjestelmän kehittäjien tietoon.
Tiedoksenne vielä, että saapuneista varauksista asiakas saa aina saapumisilmoituksen joko sähköpostilla…
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä DVD:nä olevista James Bond -elokuvista ovat tällä hetkellä kierrossa eli lainattavissa ja varattavissa seuraavat:
007 ja Kultasormi
Elä ja anna toisten kuolla
Elät vain kahdesti
Erittäin salainen
Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa
Octobussy
Timantit ovat ikuisia
Ne löytyvät Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://jokunen.jns.fi/?formid=form2
Kirjoita teoksen nimeksi: James Bond ja aineistolajiksi: DVD-levy tai asiasanaksi: Bond, James ja aineistolajiksi DVD-levy.
Muiden maakuntakirjastojen kokoelmia voit selata Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Kysyjä tarkoittanee vuosina 1984-1986 tehtyä Riptide-sarjaa.
Televisio-ohjelmatietojen mukaan sarjaa näytettiin Suomessa ainakin marraskuusta 1988 toukokuulle 1990 Kaapeli-TV:n Viihdekanavalla.
Kenties Digi- ja väestötietoviraston maksullinen osoitepalvelu voisi auttaa?
Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000
Ruotsinkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1001
Numerot palvelevat joka päivä klo 8.00 - 22.00.
Palvelun hinta on 2,50 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm (16.5.2020 saakka 1,98 euroa/minuutti).
Palveluun voi soittaa ainoastaan Suomesta.
Aamulehdellä on maksullinen arkisto. Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja maksuista löydät Aamulehden verkkosivuilta, http://www.aamulehti.fi/.
Tampereen kaupunginkirjaston työasemilla on asiakkaiden käytössä Suomen Media-arkisto, josta löytyy Aamulehden artikkeleita kattavasti vuodesta 1995 alkaen.
Verkkosivuihin viitattaessa neuvotaan toimimaan ensinnäkin samoin kuin painettuihinkin lähteisiin viitattaessa. Eli jos lähteellä on henkilötekijä, viitataan nimellä ja vuosiluvulla.
Verkossa toimivasta äidinkielen viestintäopas Kielijelpistä löytyvät ohjeet myös verkkolähteiden merkintään:
http://kielijelppi.virtamieli.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-mer…
