Sarjanumeron perusteella ompelukoneenne on Singer 66K vuodelta 1925 (kuva: http://www.singersewinginfo.co.uk/images/66klotus-360x240.jpg | Singer 66K With Lotus Flower). K-kirjain tyyppinumeron yhteydessä ilmaisee, että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtailla Skotlannissa.
Singer sewing machine serial number database | Serial numbers beginning with Y
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Dating Singer sewing machines from serial number
https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Japanilaisen buddhalaisuuden erikoispiirteitä on, että munkkien on hyväksyttyä ja melko tavallistakin mennä naimisiin ja saada lapsia, sillä Japanin yleisimpien buddhalaisuuden koulukuntien piirissä munkeilta ei vaadita selibaattilupausta. Taustalla on pitkä traditio, josta erikseen on syytä mainita Jodo Shinsu -koulukunnan (shin-buddhalaisuuden) perustajan Shinranin (1173-1263) esimerkki ja opetukset. Käytännössä munkkien avioliitot alkoivat kuitenkin yleistyä vasta 1870-luvulla, jolloin Japania uudistanut (ja buddhalaisuutta heikentämään pyrkinyt) Meiji-hallinto laillisti munkkien avioliitot. Laki ulotettiin koskemaan myös nunnia, mutta tästä huolimatta nunnien avioliitot ovat Japanissa edelleen huomattavasti…
Noin vanhoja kuvia luultavasti löytyisi parhaiten museoiden kokoelmista, vaikka kuvien aihetta tietämättä asiasta on vaikea sanoa mitään kovin tarkkaa. Jos kyse on jostakin erikoisaiheesta, saattaa sitä varten olla omia hyviä kuvalähteitään. Pystyn kertomaan näillä tiedoin asiasta vain yleisellä tasolla.
Liikkeelle voi lähteä vaikkapa katselemalla Museoviraston kuvakokoelmia osoitteessa http://www.kuvakokoelmat.fi. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Museo/fi/Palvelut/Kuva-arkisto. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista puolestaan voi lukea osoitteessa http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/kuvapalvelut.
Viralliset arkistot perivät yleensä maksun kuvan luovuttamisesta,…
Päevä-sana lienee muunnos saamen sanasta beaivvaš (pohjoissaame), joka tarkoittaa aurinkoa. Saamelaiset ovat esikristillisenä aikana palvoneet aurinkoa jumalhahmona ja auringon kuva löytyy mm. useista saamelaisista noitarummuista. Auringonpalvontahan on yleiseurooppalainen ilmiö, joka levisi pohjoismaihin viimeistään pronssikaudella. Saamelaisten aurinkokultti lienee samaa perua. Saamelaiset myös kutsuvat itseään auringon pojiksi (beaivvi bártnit) ja aurinkoa on usein kutsuttu myös isäksi (mm. Nils-Aslak Valkeapään runoteos Beaivi áhčážan / Aurinko, isäni). Auringon palvonnasta kirjoittaa mm. T.I. Itkonen pääteoksessaan Suomen Lappalaiset I-II.
“Aurinkoa (peäi´vi, I. pei’vi) on ennen vanhaan palveltu. Fellman kertoo lappalaisien muinoin…
Kysymys "alkuperäisestä kadenssista" on aina vaikea vastattavaksi. Kadenssi voi olla säveltäjän käsialaa, jolloin sitä voi pitää mahdollisimman alkuperäisenä. Joissakin tapauksissa säveltäjä ei ole kadenssia itse kirjoittanut, jolloin "alkuperäiseksi" voidaan tulkita vanhin tai yleisin.
Gaetano Donizettin aarian "Una furtiva lagrima" kohdalla puhutaan usein ns. standardikadenssista, jota ovat käyttäneet jokseenkin kaikki aarian levyttäneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tämän linkin takaa aukeava lienee juuri tämä yleisin: http://211.116.138.23/tulip/dl_image1/IMG/06//000000027290/SERVICE/0000…. En löytänyt lähteistä varmaa tietoa siitä, kuka laulaja juuri tämän kadenssin on tehnyt, mutta todennäköisesti se on Enrico Caruson…
Olisikohan kyseessä Salapoliisitehtäviä -sarja? Siinä on 4 osaa ja sen on kirjoittanut Wolfgang Ecke, alla osien nimet järjestyksessä 1-4:
Punaisten apinoitten linna, Otava 1978.
Mustapukuinen mies, Otava 1978
Kasvot ikkunassa, Otava 1979.
Musikaalinen kiristäjä, Otava 1979
Schengen-alueella voi matkustaa vapaasti, jos on esittää joko voimassa oleva passi tai kansallinen henkilökortti. Passi tuntuu luonnollisemmalta matkustusasiakirjalta, koska on totuttu, että ulkomaanmatkoilla se vaaditaan. Näin ei kuitenkaan enää ole Schengen-alueen osalta, vaan henkilökortti on yhtä pätevä kuin passikin. Henkilökortteja ylipäätään vain on harvemmalla kuin passeja.
Yleisesti ottaen poliisin lupapalveluissa on tällä hetkellä todellakin ruuhkaa, mutta tilanne voi vaihdella suurestikin eri puolilla Suomea. Ja tätä kannattaa hyödyntää, jos on kiire hankkia passi tai henkilökortti. Lisämaksusta passin voi saada myös nopeutetusti. Passia ei lähetetä kotiin, vaan se noudetaan valitusta noutopaikasta.
EU-kansalaisten…
Lasten- ja nuortenlehtien korvaushinta Helmet-verkkokirjastossa on € 3,00. Maksettaviksi tulevat lisäksi myöhästymismaksut ja mahdolliset perintäkulut.
Venäläisillä/neuvostoliittolaisilla on teos, joka vastaa monella tavoin ”Tuntematonta sotilasta”. Se on Aleksandr Tvardovskin kertova runoelma ”Vasili Tjorkin – kirja sotilaasta”. Runoelmassa yhdistyvät sodan realistinen kuvaus ja huumori. Päähenkilö, Vasili Tjorkin, on tavallinen rivisotilas, joka edustaa aitovenäläistä kansanluonnetta.
”Handbook of Russian literature”, ed. Victor Terras, kuvaa ”Vasili Tjorkinia” seuraavasti: ”Toisen maailmansodan aikana Tvardoski julkaisi … laajan suosion saaneen kertovan runoelmansa ’Vasili Tjorkin’ (1942-5). Runoelma antoi venäläisille kansanomaisen sankarin, jota he saattoivat rakastaa, ja jonka kanssa he saattoivat helposti samaistaa itsensä”. Neuvostokriitikko Juri Andrejev kirjoittaa: ”…
Karitatiiviadjektiivi, joka ilmaisee kantasanalla esitetyn puuttumista tai esiintymättömyyttä, muodostetaan liittämällä pääte –ton substantiivin genetiivivartaloon neulanen : neulase-n. Neulaseton on siis ihan käypä muoto.
Adjektiivia voidaan käyttää suomen kielessä substantiivisesti substantiiville ominaisissa tehtävissä subjektina, objektina ja adverbiaalina (esim. asunnoton, paperiton), tosin neulaseton-sanan substantiivisesta käytöstä ei heti tule mieleen luontevaa esimerkkiä.
Lisää karitatiiviadjektiiveista ja adjektiivin käyttämisestä substantiivina voit lukea sivuilta, jotka aukeavat alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=292
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=625
http://kaino.…
Mikäli tarkoitus on viitata noin kolmekymmentävuotiaaseen eli kolmekymppiseen, 30-kymppinen on väärä ilmaus. Luettuna se olisi "kolmekymmentäkymppinen", minkä voisi lähinnä tulkita tarkoittavan 30 kertaa 10 eli 300. Tällaista sanallista ilmaisua ei kuitenkaan ole käytössä.Kielitoimiston ohjepankin mukaan juoksevassa tekstissä on tapana esittää luvut yhdestä kymmeneen kirjoitettuina. Samaten myös vakiintuneisiin ilmauksiin sisältyvät luvut kirjoitetaan (esimerkiksi "yhdennellätoista hetkellä"). Näin ollen on luontevampaa kirjoittaa "kolmekymppinen" kuin "3-kymppinen". Ks. Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/luvut-ja-numerot-numeroina-vai-kirjoitettuina-sanoina/#kirjoitettuina-sanoina
On kyllä olemassa Hanhiemon iloinen lipas, Hanhiemon runoja ja Hanhiemon satuaarre (vielä muitakin versioita löytyy).
Niistä missään ei kuitenkaan ole Jörö-Jukkaa tai Peukalonimijän tarinaa. Jörö-Jukka löytyy Aale Tynnin Kultaisista aapissaduista vuodelta 1959.
Sekä Jörö-Jukka että Peukalonimijän tarina ovat Hoffmannin teoksessa Jörö-Jukka, eli, Hupaisia tarinoita ja lystikkäitä kuvia.Kirjassa on myös runo Velli-Vilhon tarina, jossa syömätön lapsi lopulta "vaipui kuolemaan".
Runot ovat hyvinkin raakoja.
Olisitko mahdollisesti lukenut tätä Jörö-Jukkaa?
Paanasia on kirjoihin merkitty 1500-luvulta lähtien (pol paanan Joroisissa 1541, Andhers panaine Saarijärvellä 1572, Påhl Panaine Viitasaarella 1711, Mich. Pananen Kivijärvellä 1743, Pehr Pananen Enontekiöllä 1788). Nimen valta-aluetta on sittemmin ollut Keski-Suomi. Se pohjautuu mahdollisesti ristimänimeen Urbanus ja sen kansankielisiin muotoihin Orpana, Paanus ja Panu. Toisaalta T. I. Itkonen on yhdistänyt Kuusamon Paanajärven, Vienan-Karjalan Poanarvin sekä keskisuomalaiset Paanala-talonnimet lapin 'hammasta' tarkoittavaan sanaan (Inarin Hammasjärvi l. Päänijärvi).
Virtasista on vanhoja asiakirjatietoja vain vähän. Hiitolassa nimi on tiettävästi esiintynyt 1684, Viipurin pitäjässä 1700-luvun lopulla (Sigfr. Virain 1796 eli Virtanen…
Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeudet ovat voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Sen jälkeen oikeudet eivät ole enää voimassa, vaan teosta voi käyttää maksutta ja oikeudenhaltijalta (esim. perikunnalta) lupaa kysymättä. Lisää tietoa tekijänoikeuslaista löytyy Finlexistä. Tätä vastausta koskeva laintulkinta on varmistettu Suomen kirjailijaliitto ry:n lakiasiantuntijalta.
Sinun kannattaa ensi tilassa ottaa yhteyttä kirjastoon, esim. Kallioon, jolloin korttisi "mitätöidään"; näin estetään kortin väärinkäyttö. Kallion kirjaston puhelinnumero on 09-31085953 (lainaus).
Typpihapon valmistuksesta ei löytynyt laajempaa suomalaista teosta. Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi hakusanalla 'typpihapon valmistus' kaksi Oulun yliopiston opinnäytetyötä:
1. Typpimonoksidin hapettumisen termodynamiikka ja kinetiikka sekä typen oksidien absorptiomekanismimalli typpihapon valmistusprosessissa / Veijola, Väinö & Lenkkeri, Ritva ja Ala-aho, Paula.
2.Typpihappotehtaan jätekaasun NO -emission vähentäminen / Markku Elias Kuusisto.
Lyhyesti typpihapon valmistusta on kuvattu kirjassa Suomen kemianteollisuus, joka löytyy esimerkiksi Rauman kaupunginkirjastosta. Tuossa kirjassa on käytetty lähteinä kahta typpihapon valmistusta käsittelevää englanninkielistä kirjaa :
1. Nitric acid and fertilizer nitrates / ed…
Ranskan hallitus esitti helmikuussa 2021 ennakkoäänestyksen käyttöönottoa. Tarkoitus oli saada uudistus voimaan jo nyt käytäviin presidentinvaaleihin, mutta hanke on edelleen toteuttamatta. Jos ranskalainen haluaa äänestää, hänen on hankkiuduttava äänestyspaikalle virallisina äänestyspäivinä tai valtuutettava joku toinen käyttämään ääntään.
Présidentielle 2022. Et si… on pouvait voter plusieurs jours avant la date de l’élection (ouest-france.fr)
Tähän kysymykseen on aiemmin vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 11.7.18.
Ohessa kopio vastauksesta: Siskon lapselle olet täti, siskon lapsenlapselle isotäti ja siskon lapsenlapsenlapselle isoisotäti.
Löysin saman vastauksen myös netistä googlaamalla, joten olet isotäti.
Osoitteessa Hämeentie 2 oli vuosina 1939–1979 elokuvateatteri Tuulensuu. Ennen sitä ja sen jälkeen teatteri toimi Arena-nimisenä. Porthaninkatu 1:ssä tai Toinen linja 5:ssä oli elokuvateatteri Fenix vuoteen 1963 ja Hämeentie 8:ssa Kaleva vuoteen 1964 saakka. Siltasaarenkadulla oli kaksi elokuvateatteria, Plaza ja Pallas. Plazan toiminta päättyi 1955 ja Pallaksen 1957.
Lähteet:
Helsingin seudun elokuvateattereita 1900-luvun alusta lähtien
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aineistot/helsingin-seudun-elokuvateatterei…
Helsinki metropolitan area cinemas throughout the ages
http://www.communitywalk.com/kinohelsinki
