Heikki Ojan Aikakirja 2013 -teoksen mukaan Yhdysvalloissa pidettiin vuonna 1872 kokous, jossa amerikkalaiset sopivat neljän aikavyöhykkeen käyttöönotosta. Vuonna 1884 pidettiin Yhdysvalloissa kansainvälinen kokous, jossa sovittiin nykyisistä aikavyöhykkeistä muissakin maissa. Koko maapallon pinta jaettiin pituuspiireillä kahteenkymmeneenneljään vyöhykkeeseen. Lisää aikavyöhykkeiden käyttöönotosta voi lukea Aikakirjan verkkoversiosta:
http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja3.68-109.pdf
Jacobssonista ja Olsenista on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Voit katsoa vastausten arkistosta fraasilla jacobsson anders.
Suomenkielistä tietoa näistä ruotsalaiskirjailijoista ei valitettavasti Internetistä löydy. Heidän kotisivunsa on osoitteessa http://www.soren-anders.se/
Sivu on ruotsinkielinen.
Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia on tietoa näistä kirjailijoistav suomeksi ja kirja löytyy Naantalin kaupunginkirjastosta.
Väestörekisteri-keskuksen nimipalvelusta, osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , löytyy tilastotietoa etu- ja sukunimistä. Valitse hakutavaksi Etunimihaku ja kirjoita hakuruutuun nimi Tiitus, niin saat tulokseksi Suomessa vuosina 1899-2006 Tiitukseksi nimetyt henkilöt. Tilastossa ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden lukumäärät.
Helsingin kaupunginkirjasto säilyttää ja mikrofilmaa vain pääkaupunkiseudun kuntien sanomalehtiä. Borgåbladet-lehteä säilytetään Helsingin kaupungin pääkirjastossa vain kolmen kuukauden ajalta. Kannattaa siis ottaa yhteys esimerkiksi Porvoon kaupunginkirjastoon http://www.porvoo.fi/lib/kirjasto/ ja tiedustella asiaa sieltä. Luultavasti vielä varmempi paikka saada kyseinen artikkeli käsiinsä on Helsingin yliopiston kirjasto, http://www.lib.helsinki.fi/ , joka Suomen kansalliskirjastona säilyttää suomalaisia sanomalehtiä vuodesta 1771 asti. Mikrokuvatut sanomalehdet ovat luettavissa sanomalehtisalissa, käytetyimmat sen käsifilmistössä, muut toimitetaan tilauksesta. Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelun tavoittaa sähköpostitse…
Runo on Hannele Huovin kirjoittama ja alkaa sanoin "Istupa syliin, kynttilän valoon, piparin tuoksuun, hämärään taloon..." Runo on julkaistu 1995 kirjassa Vauvan vaaka : leikkiloruja ja runoja vauvoille; Tammi; sivulla 67. Runo on myös kirjassa Peukaloputti : meidän vauvan lorut / toim. Katriina Kauppila; Otava, 2002; n:o 128.
Uuden Helmet-kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä jossakin Helmet-kirjastojen toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Tällä hetkellä tosin kaikki Helmet-kirjastot ovat toistaiseksi suljettuina, joten missään ei nyt saa uutta korttia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirjastot_suljettuina_koronaviruse(209231)
Tutkin eri kansojen mytologioita, uskomuksia ja myyttejä (Martti Haavion Suomalainen mytologia, Eija Pulkkisen Syntymän ja kuoleman kirja, Heikki Lehikoisen Katkera Manalan kannu, Arthur Cotterellin Maailman myytit ja tarut, David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Clio Whittakerin Itämaiden mytologia), enkä löytänyt niistä mainintaa sukulaissielusta tai sen synnystä. Liekö sitten kyseessä melko uusi sana. Sen sijaan sielusta löytyy tietoa tarustoista vaikka kuinka.
Sanat "suku" ja "sielu" löytyvät jo Mikael Agricolan teksteistä. Sukulaissielu -sanan alkuperästä en löytänyt tietoa.
Sukulaissielu on englanniksi kindred spirit. Sana "kindred" kehittyi luultavasti 1200-luvulla vanhan …
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan konsti tarkoittaa nokkelaa temppua, keinoa, niksiä yms., ja on lainasana ruotsin sanasta konst, joka puolestaan merkitsee mm. taitoa, taidetta, keinoa ja viisautta. Sanakirja kertoo myös, että suomen kirjakielessä konsti on esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Keinoa tai temppua tarkoittava konsti on siis yhteydessä taidetta tarkoittavaan konstiin, sillä molempien merkitys pohjautuu jonkin tekemisen taitoon.
Kotus: Suomen etymologinen sanakirja: konsti
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY.
Runon on suomentanut Ville Repo nimellä "Metsän reunassa lumisena iltana". Runo löytyy kokoelmista Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992) ja Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa (WSOY, 2003).
Tätä on kyselty aiemminkin ja runon on kirjoittanut Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen, vaikka usein tekijäksi on mainittu Eino Leino. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-kirjoittanut-usein-muistovarssynakin?language_content_entity=fiLaatio on kirjoittanut runojaan kirjaksi, jota on varattavana SKS:n kirjastossa https://finna.fi/Record/helka.9934265378706253?sid=4974843931
Intialaisesta hieronnasta on tehty ainakin seuraava suomenkielinen teos:
Pusa, Satu: Intialainen päähieronta : elämänilon lähteille stressipesulla, 2004.
Lisäksi mm. seuraavista artikkeleista löytyy tietoa intialaisesta hieronnasta:
Kivinen, Raija: Stressi sulaa hoitaviin käsiin. Voi hyvin 2003, nro 6.
Peiponen, Katja: Suomalaisille intialaista hierontaa. Kotilääkäri 1985, nro 9.
Monien eri yritysten internetsivuilla esitellään intialaista päähierontaa. Näitä sivuja löytyy mm. Googlen hakupalvelulla http://www.google.fi/ Kirjoita hakulaatikkoon: "intialainen päähieronta"
En onnistunut tunnistamaan tällaista joululaulua. Muistatteko enempää sanoja? Kotimaisia lauluja voi yleensä etsiä laulujen nimien ja alkusanojen perusteella, joskus myös kertosäe auttaa. Esittäjätieto auttaisi myös.
Ehkä joku tämän lukijoista tunnistaa laulun!
Autojen hintatietoja voi etsiä esimerkiksi kyseisen aikakauden lehdistä. Kävin läpi Tekniikan maailma -lehden sisällysluetteloita. Juuri vuoden 1987 lehdistä en Nissan Cedriciä löytänyt, mutta se on esitelty esimerkiksi Tekniikan maailmassa nro 14 vuonna 1985. Ainakin hintaluokan jäljille pääset varmasti tällä pari vuotta aikaisemmallakin tiedolla. Kyseinen lehti on kirjaston etävarastossa, joten en päässyt nyt tarkistamaan hintatietoja, mutta voit tilata sen kirjastoon luettavaksi.Automainoksia voi löytyä aikakauslehtien lisäksi sanomalehdistä. Kirjastossa on 1980-luvun sanomalehtiä mikrofilmattuna, ja niitä voi tulla kirjastoon selailemaan.
Varmasti tuollaisiakin palveluja löytyy.
Parhaimman asiatuntija-avun saat soittamalla Espoon seniorineuvontaan Nestoriin tai lähettämällä heille sähköpostia.
nestori@espoo.fi ja arkisin klo 9–15 puh. 09 816 33 333.
Hei, ajokorttilaki 386/2911 nojalla liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) on autokouluopetuksen vastuuvirasto. Kannattaa tiedustella insinööriajon ajoneuvon hallinnan teknistä historiatietoja heiltä. Toivottavasti pääset sieltä ainakin alkuun kysymyksissäsi.
