Kia on lyhentymä Kristiinasta (Saarikalle: Suomaölaiset etunimet Aadasta Yrjöön, s. 192. Kristiina-nimen historiasta voit lukea etunimikirjoista, joita löytyy kirjastosta pääasiassa luokasta 88.2903. Voit etsiä niitä suoraan hyllystä tai kirjaston LASTU-aineistotietokannasta asiasanalla "etunimet". Etunimikirjoja on myös käsikirjastossa, josta niitä ei lainata mutta niitä voi lukea kirjastossa jos kaikki lainattavat kappaleet ovat lainassa. Tietopalvelusta voi pyytää apua kirjojen etsimisessä.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy vastauksia samaan kysymykseen: Kohtaan "etsi arkistosta" kirjoita kristiina etunimet tai kia etunimet tai kiia etunimet niin voit lukea aiempia…
”Sattui kerran vahingossa Matin muija” alkaa laulu, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja monilla eri nimillä, esimerkiksi ”Matti ja pappi”, ”Matti ja rovasti”, ”Matin muijan kuolema”, ”Matin muija”, ”Matin Maija”, "Lehmän annan papille" ja ”Sattui kerran vahingossa”. Laulussa ahne pappi vaatii Matilta lehmää palkaksi ruumiin siunaamisesta. Tämä arkkiveisu levisi Suomessa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja oli ainoa koko maahan levinnyt selkeästi papistoon kriittisesti kantaa ottava kertova laulu.
Anneli Asplundin mukaan laulun arkkipainatuksia on tiedossa kolme, joista vanhin vuodelta 1906. Asplundin kirjassa on useita laulun toisintoja: erilaisia sanoituksia ja neljä melodianuotinnosta.
Kirjassa ”Laululipas : Suomen…
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sana kansallispuvut ja suorita haku. Saat melkoisen määrän linkkejä hyville sivustoille.
Tämän hetken tunnetuimmat itävaltalaiskirjailijat lienevät Peter Handke (s. 1942) ja Elfriede Jelinek (s. 1946). Eräitä heidän teoksistaan on mahdollista lukea myös suomen kielellä.
Alla olevasta linkistä löydät saksankielisen internetsivuston, joka käsittelee viime vuosien itävaltalaiskirjailijoita ja heidän teoksiaan:
http://www.literature.at/elib/index.php5?title=Oesterreich_-_Gegenwarts…
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ei tunne nimeä ”Saina”, mutta nimi saattaisi hyvinkin olla nimen ”Saima” mukaelma samaan tapaan kuin ”Saini” ja ”Saimi”. Se tavallaan täydentäisi näiden nimien muodostaman nelikon.
Nimi ”Saima” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan saanut alkunsa Snellmanin toimittamasta suomalaisuushenkisestä Saima-lehdestä, jonka nimi viittaa vesistö Saimaaseen. Ensimmäinen lapsi kastettiin Saimaksi vuonna 1852, ja Kansanvalistusseuran kalenteriin se pääsi 1882. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että 1800-luvulla ehdittiin kastaa myös kaksi Saini-nimistä tyttöä, ehkäpä Saima-nimen imussa. Sainin suurin suosio ajoittui aikavälille…
Lastensuojelulaitosten vierihoitoa käsitellään Kaisa Tervonen-Arnkilin toimittamassa teoksessa Vaikeahoitoisten lasten ja nuorten hoitomenetelmiä lastensuojelulaitoksissa (1999). Lisäksi Otto Masasen ja Tapio Vilenin lopputyöstä Lastenkotilapsen elämänvaiheet ennen sijoitusta (1999) löytyy tietoa myös Kustaavan lastenkodissa sovelletusta vierihoidosta:
http://www.qnet.fi/kustaala/histut.htm
Kiitos kysymyksestäsi! Kyseisistä suvuista ei varsinaista kirjallisuutta löydy, eikä sitä löydy ainakaan Lapponica-tíetopalvelun piiristä, valitettavasti.
Ohjaisin sinut paikallisen sukututkijayhdistyksen puheille, yhteystiedot löytyvät varmaankin lähimmästä kirjastostasi.
Sukututkijoilla toimivat netissä oma sivut osoitteessa:
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät myös aloittelijalle hyödyllisiä osoitteita.
Uudenkaupungin kirjaston neuvonta: (02) 8451 5382
Kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmalta "Suomipopin helmiä 4 : Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan" (Helmi, 2006). Nuottia ei löydy Nummi-Pusulan kirjastosta, mutta voit kaukolainata sen lähimmän kirjastosi kautta. Nuottia löytyy mm. Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=suomipopin+helmi%C3%A4+4&se…
Hei,
Kohtausta en muista, mutta nimen perusteella voisi olla kanadalaisen L.M. Montgomeryn Anna-kirjoihin perustuva sarja Anna ystävämme (Anne of Green Gables, 1985, 1987, 2000). Osittain samoja henkilöitä oli myös sarjassa Tie Avonleaan (Road to Avonlea, 1990-1996).
Anna ystävämme -sarjaa on saatavissa kirjastoista DVD-tallenteena.
Elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta valvoo Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Lisätietoa Eviran toiminnasta ja viraston melamiiniin liittyviä tiedotteita löytyy osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/.
Ei tällaisiin kysymyksiin ole olemassa muuta vastausta kuin että Keskustapuolueen johtavissa elimissä päädyttiin keskusteluiden ja hankinnan jälkeen siihen, että Matti Vanhanen on sopivin korvaamaan Anneli Jäätteenmäki. Poliittisten valintojen syvemmät perustelut kuten henkilösuhteet ja mielipiteet selviävät yleensä vasta paljon myöhemmin valintoihin osallistuneiden muistelmista. Käytännössä tällaiset valinnat tehdään joko demokraattisesti eli porukkapäätöksellä tai sitten joku pieni ryhmä ajaa läpi oman tahtonsa ja pakottaa muut alistumaan tapahtuneiden tosiasioiden edessä. En muista lukeneeni tästä nimenomaisesta vallanvaihdosta neutraalien tutkijoiden arviota.
Heikki Poroila
Siitä kun itse luin kirjan, on niin kauan, että en osaa varmaankaan aivan kunnolla vastata kysymykseen. Kun tässä nopeasti silmäilen teoksen loppua, näyttäisi siltä, että siinä pelastetaan kidnapattu lapsi ja poliisi kutsutaan hoitamaan rikolliset. Ja lopuksi Viisikko jatkaa lomaa. Paras olisi, että katselisit teoksen loppuosaa itse, varmaankin tapahtumat palaavat mieleesi. Sinun kannattaa kertoa loppu ihan omin sanoin. Löysin netistä muutaman kuvauksen teoksen alusta. Joissakin viitattiin vähän pidemmällekin. Ehkä sinun kannattaisi katsoa avuksi näitä sivuja:
http://www.peda.net/verkkolehti/valkeakoski/roukko/4a?m=content&a_id=42
http://web.seinajoki.fi/Kirjasto/new_lasten/ki_sal01.htm
Lähetimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin kahta satua. Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut -sadussa prinsessa Saraste kutoo haltijan hääviittaa omista hiuksistaan.
H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet taas sisar kutoo omista hiuksistaan veljilleen paidat, jotta nämä voivat kumota lumouksen ja palata takaisin miehiksi. Satu löytyy useastakin satukokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Linkki eduskunnan sivustolle kohtaan "Tilastot ja raportit"
Loppuunkäsitellyt asiat vaalikaudella 2007 – 2010. Voitte valita myös vaalikaudet 2003 – 2006 ja 1999 – 2002.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/tixhaku.sh?lyh=vex_r8_07
Hallituksen esityksen (HE), lakialoitteen (LA) ja puhemiesneuvoston ehdotusten (PNE) yhteydessä on päätöstieto siitä, onko laki hyväksytty HE:n, LA:n tai PNE:n mukaisena, muutettuna, kokonaan hylätty tai perustuslain kyseessä ollessa jätetty lepäämään. Lakiehdotus raukeaa, jos sitä ei ole ehditty käsitellä loppuun eduskunnassa ennen vaalikauden päättymistä. Valtioneuvosto tai kansanedustaja voi lisäksi peruuttaa vireillepanemansa asian.
Kysymykseenne "Onko tavatonta, että lakialoitteen käsittely kestää vuosia…
Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen http://www.snynumis.fi/ tai käydä Numismaatikoiden tietopankin sivuilla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/. Asuinpaikkasi numismaattisista liikkeistä saattaa myös löytyä tietoa.
Tässä tarkoitettaneen HS:n julkaisemassa kirjasarjassa Helsingin vanhoja kortteleita vuonna 1983 ilmestynyttä Kaija Hackzellin (ent. Nenonen) ja Kirsti Topparin kirjaa Herrasväen ja työläisten kaupunki, johon sisältyy Kirjallinen Linnunlaulu -niminen osio. Sarjan kirjoja on hyvin saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea.
HS:n kustantamana on ilmestynyt myös Antti Mannisen Puretut talot : 100 tarinaa Helsingistä (2004), mutta siinä ei Linnunlaulun rakennuksia ole mukana.
Helsingin kaupunginkirjastossa tähän kysymykseen voisi vastata
tietotekniikkayksikön päällikkö Olli Savonen, puh.09-31085444, sähköposti olli.savonen@lib.hel.fi .
Anna-Leena Härkösellä on runsaasti tuotantoa, josta pääosa oli tällä hetkellä lainassa Oulunsalon kunnankirjastosta. Hänen tuotantoaan saadaan kyllä tilattua Oulunsaloon toisista Outi-kirjastoista. Outi-posti kulkee keskiviikkoisin, voit laittaa vastausmailina tilauksen. Varausmaksu on 1 EUR per kirja.
Outi-kirjastojen aineistohausta http://www.outikirjastot.fi/ voit tarkistaa milloin Anna-Leena Härkösen kirjat palautuvat Oulunsalon kunnankirjastoon.
Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Parhaan kuvan Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan juonesta saat tietysti lukemalla itse kirjan.
Kirkes-kirjastoissa on lisäksi joitakin kirjoja, joissa analysoidaan romaania, esim:
- Lilja, Pekka: Tuntematon sotilas konfliktiromaanina
- Väinö Linna : Toisen tasavallan kirjailija
Internetistä löydät enemmän tietoa Tuntemattoman sotilaan juonen käänteistä.
Samaa kysymystä on kysytty tässä palvelussa myös aikaisemmin, joten löydät aiheeseen liittyvää tietoa, linkkejä jne., kun menet Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausten hakuun ja kirjoitat hakusanaksi Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon%20sotilas
