HE 120/1994 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi löytyy eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi/ -> Asiat ja asiakirjat -> Asioiden käsittelyvaiheet, josta aukeavaan hakulomakkeeseen kohtaan Asiain tunnus HE 120/1994. Klikkaamalla Suorita haku -painiketta avautuu hallituksen esityksen käsittelyvaiheet -sivu, jossa on myös linkit käsittelyn asiakirjoihin.
540/1995 Maakaari löytyy Valtion säädöstietopankki Finlexistä http://www.finlex.fi/
Muuta lainvalmisteluun liittyvää aineistoa:
Tekijä(t): Maakaarityöryhmä
Nimeke: Maakaarityöryhmän mietintö 16.6.1993
Julkaistu: Helsinki : [Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto], 1993
Tekijä(t): Maakaaritoimikunta
Nimeke: Maakaaritoimikunnan…
Pälkäneen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin.
Kirjaston sivuilla ei ole mainintaa lainattavista porakoneista, mutta asian varmistamiseksi sinun kannattanee kuitenkin vielä ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Pälkäneen pääkirjasto Arkki, p. 040 356 3661, kirjasto[at]palkane.fi
https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto
Tästä vuosina 1332-1406 eläneestä arabihistorioitsijasta löytyy hyvin vähän tietoa suomeksi.
Factum -tietosanakirja v. 2004 mainitsee vain, että tämä historiankirjoittaja palveli useissa hoveissa ja kirjoitti uraauurtavan seitsenosaisen maailmanhistorian; erityisen arvokas historianfilosofisesti ja myös lähteenä on sen laaja johdanto-osa.
Otavan Suuressa Ensyklopediassa v. 1979 kerrotaan lyhyesti, että Ibn Khaldunin kirjoittama Muqaddima eli Historian esipuhe on kaikkien aikojen suurimpia historianfilososofisia tutkielmia.
Suomennettu tätä merkkiteosta ei ole, mutta ruotsinkielinen versio (Prolegomena: en introduktion till världshistorien) löytyy esim. Tampereen yliopiston kirjastosta. Englannin- ja saksankieliset laitokset taas kuuluvat…
Mm. seuraavissa kirjoissa on tietoja Jorma Kurvisesta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3/toim. Loivamaa; Kotimaisia sotakirjailijoita/toim. Nevaluoma; Kotimaisia nykykertojia/toim.Aarnio, Loivamaa; Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjalijoita 4/toim. Blinnikka, Vaijärvi.
Hei! Tekniikka&talous -lehteä ei ole luettavissa Vantaan kirjastoissa lainkaan. Lehteä tulee esimerkiksi Rikhardinkadun, Myllypuron ja Pasilan kirjastoihin. Rikhardinkadulla lehteä säilytetään kuluva vuosi, ja Pasilassa kuluva plus kolme edellistä kuukautta. Lehtä ei voi lainata.Tässä linkki saatavuustietoihin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stekniikka%20ja%20talous__Ff…
Heikki Ojan Aikakirja 2013 -teoksen mukaan Yhdysvalloissa pidettiin vuonna 1872 kokous, jossa amerikkalaiset sopivat neljän aikavyöhykkeen käyttöönotosta. Vuonna 1884 pidettiin Yhdysvalloissa kansainvälinen kokous, jossa sovittiin nykyisistä aikavyöhykkeistä muissakin maissa. Koko maapallon pinta jaettiin pituuspiireillä kahteenkymmeneenneljään vyöhykkeeseen. Lisää aikavyöhykkeiden käyttöönotosta voi lukea Aikakirjan verkkoversiosta:
http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja3.68-109.pdf
Hei!
Pave Maijasen kappaleeseen "Joki ja meri"(joka on tehty nimimerkillä "Paavonen Maija"), ei valitettavasti ole nuotinnosta saatavana. Äänitteenä ko. kappale löytyy Lappeenrannan maakuntakirjastosta cd-levyltä Maijanen, Pave: Lähtisitkö: 28 suosituinta.
Ystävällisin terveisin
Helena Aflecht
musiikkiosastonjohtaja
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Pl 237, Valtakatu 47
53100 Lappeenranta
puh. 05-6162350
helena.aflecht@lappeenranta.fi
En aivan täysin ymmärtänyt kysymystäsi. Suomessahan on esimerkiksi Käypä hoito suositukset, http://www.kaypahoito.fi/ . Tarkoitatko mahdollisesti vastaavia, jotka olisivat kansainvälisiä.
Koska kysymyksessä ei ollut mainintaa aiheesta tässä muutama esimerkki:
Keuhkoahtaumataudin kansainväliset hoitosuositukset; Lääkärilehti 15/2005
http://www.filha.fi/@Bin/1557160/Kat%20kans.v%C3%A4l.hoitosuositukset.p…
Kansainväliset hoitosuositukset: astma
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=aas00…
Katso myös:
http://www.icoph.org/guide/guidelist.htm
http://ebmg.wiley.com/ebmg/ltk.koti
http://www.wcpt.org/node/29664
http://www.cincinnatichildrens.org/svc/alpha/h/health-policy/ev-based/d…
Teidän kannattaisi käydä…
Löysin netistä Massey Ferguson 130:n manuaalin, tosin englanninkielisen. Mahtaakohan siitä olla sinulle apua?
http://lisalizard.orconhosting.net.nz/fergie/manuals.html
Mopo-aiheisia kirjoja kyllä löytyy esim. kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi hakusanalla mopot. Jos haet tietoja mopojen osista (?), kannattaa varmaan vilkaista ainakin mopojen korjausoppaita.
Esim. Mauno, Esko: Mopot 1982-2000 - Helkama, Honda, Suzuki, Tunturi korjausopas (Hki, 2000). Plussa-tietokannasta voit tarkistaa kirjojen sijaintitiedot.
Uuden Helmet-kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä jossakin Helmet-kirjastojen toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Tällä hetkellä tosin kaikki Helmet-kirjastot ovat toistaiseksi suljettuina, joten missään ei nyt saa uutta korttia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirjastot_suljettuina_koronaviruse(209231)
Tutkin eri kansojen mytologioita, uskomuksia ja myyttejä (Martti Haavion Suomalainen mytologia, Eija Pulkkisen Syntymän ja kuoleman kirja, Heikki Lehikoisen Katkera Manalan kannu, Arthur Cotterellin Maailman myytit ja tarut, David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Clio Whittakerin Itämaiden mytologia), enkä löytänyt niistä mainintaa sukulaissielusta tai sen synnystä. Liekö sitten kyseessä melko uusi sana. Sen sijaan sielusta löytyy tietoa tarustoista vaikka kuinka.
Sanat "suku" ja "sielu" löytyvät jo Mikael Agricolan teksteistä. Sukulaissielu -sanan alkuperästä en löytänyt tietoa.
Sukulaissielu on englanniksi kindred spirit. Sana "kindred" kehittyi luultavasti 1200-luvulla vanhan …
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan konsti tarkoittaa nokkelaa temppua, keinoa, niksiä yms., ja on lainasana ruotsin sanasta konst, joka puolestaan merkitsee mm. taitoa, taidetta, keinoa ja viisautta. Sanakirja kertoo myös, että suomen kirjakielessä konsti on esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Keinoa tai temppua tarkoittava konsti on siis yhteydessä taidetta tarkoittavaan konstiin, sillä molempien merkitys pohjautuu jonkin tekemisen taitoon.
Kotus: Suomen etymologinen sanakirja: konsti
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY.
Runon on suomentanut Ville Repo nimellä "Metsän reunassa lumisena iltana". Runo löytyy kokoelmista Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992) ja Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa (WSOY, 2003).
Tätä on kyselty aiemminkin ja runon on kirjoittanut Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen, vaikka usein tekijäksi on mainittu Eino Leino. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-kirjoittanut-usein-muistovarssynakin?language_content_entity=fiLaatio on kirjoittanut runojaan kirjaksi, jota on varattavana SKS:n kirjastossa https://finna.fi/Record/helka.9934265378706253?sid=4974843931
