Esimerkiksi seuraavissa teoksissa on tietoa Anni Polvasta:
- Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän/Koonneet Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1995
Kaikki nämä ovat Oulunsalon kirjastossa ainakin käsikirjastokappaleena.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli on osoitteessa: http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Tässä Polvan kustantajan, Kariston nettisivu:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a…
Nimilaissa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694) todetaan seuraavaa
"Nimilaki
4 LUKU
Sukunimen muuttaminen uudeksi sukunimeksi
12 §
Suojatut nimet ja tunnukset
Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä. (21.8.1998/617)"
Käytössä olevia sukunimiä voit tarkistaa nimipalvelun sivuilta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Vapaana olevia suomenkielisiä sukunimiä voit tiedustella Suomalaisuuden liitosta ( http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314 )
Maistraateista saat selville onko nimi jo jonkun käytössä…
Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku laita hakusanaksi "Thor Annika".
Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Varsinkin ruotsin kielellä hänestä kyllä löytyy tietoja, esim seuraavissa linkeissä http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor tai http://www.barnboksakademin.com/ ja sieltä linkki Annika Thor.
Hei!
Esimerkiksi Pasilan kirjastosta löytyy mikrofilmeiltä vanhoja sanomalehtiä. Siellä voit myös skannata tai ottaa paperikopioita mikrofilmeillä olevista vanhoista lehtiartikkeleista. Lisätietoja saat Pasilan kirjastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palve…
Tietoa sanonnasta ei löytynyt. Kysymys kannattaa esittää Kotimaisten kielten keskukselle. Kielineuvonnan kysymyslomakkeella löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Ainakin yhden englanninkielisen (fanin tekemän) version kyseisestä kappaleesta löydät osoitteesta http://www.harhaa.com/mies_ja_musiikki.php?page=id_mies_ja_musiikki_kaa… . Kyseessä ovat Anssi kelalle ja hänen musiikilleen omistetut epäviralliset fanisivut. Kappale Karhun elämää on Anssi Kelan varhaisempaa tuotantoa Pekka ja Susi -bändin ajoilta.
Jos tyttären mies on vävy, ja lapsenlapsi voi olla pojan tai tyttären poika tai tytär tai karjalaisittain neutraalimmin vunukka.
niin olisiko lapsenlapsen mies siis vunukavävy?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Sukulaissuhteita on pohdittu tässä palvelussa ennenkin esim. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Vastauksesta löytyy perinpohjainen sukusuhde-kaavio.
Porot olivat jo varhain yksityistä omaisuutta. 800-luvulla eläneen norjalaisen heimopäällikön Ottarin todetaan omistaneen 600 poroa ja houkutusporoa. Porot lienevät olleet Ottarin veroalueen saamelaisten omistamia tai hoitamia.Vähitellen poronhoidossa siirryttiin muutamien porojen omistamisesta suurempiin porokarjoihin. Fennoskandian alueen suurporonhoito sai alkunsa myöhäiskeskiajalla Länsi-Norjan alueella. Tunturipeurojen määrän vähentyessä kehitettiin uusi, paimennukseen ja jutaamiseen perustuva poronhoito. Poronhoito alkoi levitä eri suuntiin 1300-luvulla ja saavutti Pohjois-Ruotsin ja Tornion Lapin 1400-1600-lukujen aikana. Ruotsin ja Norjan tunturialueilta suurporonhoito levittäytyi vähitellen länteen. Suurporonhoito levisi…
Margit Sandemon Noitamestari-sarja on viisitoistaosainen ja sen viimeinen osa on Tuntematon tie. Sandemo on kirjoittanut myös muita sarjoja; suomeksi niistä on käännetty Jääkansan tarina-sarjaa ja Sandemo-sarjaa. Noitamestari-sarjan jatko voisi olla Sagnet om lysets rike 1 - 10, mutta sitä ei ilmeisesti ole suomennettu.
Lisätietoja Sandemon tuotannosta löydät seuraavilta www-sivuilta: http://www.litteraturnettet.no/katalog/index.asp?info=medlem&nr=681, http://www.geocities.com/sandemo_reader/ , http://home.c2i.net/ehaehre/katta/
Aleksander Solzenitsyn on julkaissut vuosina 1983 - 1991 roomanisarjan nimeltään Krasnoje Koleso.
Esa Adrian on kääntänyt suomeksi toisen kirjan ensimmäinen osa nimellä Lokakuu 16 ( Punainen pyörä, toinen solmu ) , Tammi, 1985.
Kirjan esittelyssä todetaan seuraavasti:
" Punainen pyörä on yhteisnimi Solzenitsynin elämäntyölle, mahtavalle romaanisarjalle, jonka osissa, solmuissa, kirjailija kuvaa Venäjän keisarikunnan ajautumista vuoden 1917 vallankumouksiin ja niiden lähiseurauksiin."
http://www.britannica.com/nobel/micro/556_5.html
http://www.geocities.com/Athens/8308/venajaS.html
FullMoon firma myy niitä yksinkertaisesti nimellä petauspussilakana. Linkki sivulleNäistä saatetaan myös käyttää nimitystä kirjekuorilakana, jota Ellos kylläkin käyttää muotoon ommellusta aluslakanasta. Linkki sivulle.Ehkä joku lukijoista muistaa vielä muita nimityksiä.
Nuotista on rekisterissä vain tiedot, mutta sitä ei ole Helmet-kirjastossa ainuttakaan kappaletta.
Voit laittaa sen koriin, eli muistiin, mutta et voi varata, koska kappaletta ei ole.
Egotrip laulaa kappaleessaan "Vuosi Nolla" muodossa muun muassa seuraavasti:
"-- Olkoon niin
Jotakin täytyy aina päättää
Olkoon niin
Jotakin oikeaa ja väärää --"
Lähde:
https://lyrics.fi/egotrippi/vuosi-nolla
Ainakin yksi Jari Tertti työskenteli aikoinaan nyt jo lakanneessa sanomalehti Uudessa Siomessa valoluvaajana.
https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelmajatietopalvelut/kuvakokoelmat/ko…
Namibialaisesta ruokakulttuurista on kirjoissa Maistiaisia maailmalta : ruokaohjeita yhdeksästä maasta (1984) ja Makuja paluupostissa : ruokaohjeita 12 maasta (1993). Lisäksi löytyy lehtiartikkelit :
· Kuusipalo, Heli : Makuja Aasiasta Afrikkaan. Lehdessä : Et-lehti 2005, nro 14, sivu 51-61
· Kuusipalo, Heli : Ateria maistuu iltanuotiolla : makumatka Namibiaan. Lehdessä : Matkaopas 2005, nro 4, sivu 50-53
· Löyttyniemi, Leena : Tapa- ja ruokakulttuuria Amerikasta ja Aasiasta. Lehdessä : Kotitalous 1998, nro 7-8, sivu 46-53
· Janhonen, Hilkka : Tervetuloa namibialaiselle ilta-aterialle. Lehdessä : Teho 1991, nro 11-12, sivu 28-30
Suomi-Namibia-seura on julkaissut vuonna 2004 Namibialaisen keittokirjan, joka löytyy verkkoversiona sivulta…
Berlitzin matkaopas-sarjaan kuuluu myös teos Maltasta sekä englanniksi että ruotsiksi: Gostelow, Martin: Malta. Berlitz.
Suomeksi matkailutietoa Maltasta löytyy esim. seuraavista kirjoista: Chester, Carole: Malta ja Gozo. Lehtipuu, Timo-Pekka: Malta. Mäkelä, Juhani: Satunnainen matkailija mini-Euroopassa.
Myös internetistä löytyy useita Maltasta kertovia sivuja: Maltan matkailutoimiston sivuilta http://www.visitmalta.com/ löytyy tietoa myös suomeksi . Monikulttuurisen kirjaston maailma-sivuilta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm, valitse aakkosellisesta maahakemistosta Malta ja löydät useita sivuja.
Wikipedia-artikkelin mukaan Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa Mörön äänenä ovat suomen kielellä olleet Tapio Hämäläinen (1990-1992) ja Markus Bäckman (2017).
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6rk%C3%B6_(muumit)
