Wolfgang ja Heike Hohlbeinin kirjoissa Pimeyden lapset 1 ja 2 (WSOY 1994) on tuollainen juoni.
Risingshadow -sivustolla kirjasarjaa kuvataan näin:
"Ollessaan luokkaretkellä tuomiokirkon katakombeissa Michael törmää siellä kirjailija Henry Wolfiin. Yhdessä he lähtevät tutkimaan kiellettyä aluetta, vanhaa ruttokuoppaa. Mutta suojakaide on hauras, se pettää, ja kaksikko putoaa sokkeloiseen labyrinttiin, joka on täynnä outoja paholaispatsaita, vielä oudompia otuksia, suljettuja ovia ja salaperäisiä taikamerkkejä. Maan alta he löytävät ihmeellisen kaupungin, jonka asukkaat vähä vähältä paljastavat kaupungin monipuolisen syntytarinan."
Rousu-nimi on ilmeisesti lähtöisin paikannimestä. Rousu esiintyy mm. paikannimissä Rousunvaara, Rousunpuljut ja Rousulansuvanto. Nimi tunnetaan myös talonnimenä. Sanan on arveltu liittyvän ruotsinlapin sanaan roahtju, joka tarkoittaa kuoppaista, haljennutta lohkareista maastoa. Toisaalta paikoin rousu tarkoittaa myös voimakasta, kapeaa koskea. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”puu” taipuu samalla tavalla kuin ”maa”. Monikon genetiiville on kaksi vaihtoehtoista taivutusmuotoa: ”puiden” ja ”puittein” (vrt. ”maiden” ja ”maitten”). Omistusliitteen lisäämällä taivutusmuodoiksi saadaan siis ”puideni” ja ”puitteni”. Molemmat siis käyvät.
Finna.fi-palvelusta löytyy jonkin verran turkmeenin oppikirjoja, mutta koska kyseessä on harvinaisemmin opiskeltu kieli, materiaaleja ei ole paljoa. Iso osa kirjoista on yliopistojen kirjastoissa, joten kannattaa olla yhteydessä kyseisiin kirjastoihin suoraan ja kysyä, kuinka niiden lainaaminen onnistuisi. Finna.fi:n turkmeeninkielisiä kirjoja pääset selaamaan tästä. Lisäksi Youtubessa ja ylipäätänsä netissä näyttäisi olevan oppimateriaaleja, joita voi hyödyntää opiskeluissa.
Oppimismetodeja en osaa suositella, sillä jokainen yksilö oppii eri tavalla. Kannattaa käyttää niitä tapoja, jotka ovat toimineet sinulla aikaisemminkin kielten opiskelussa.
Lopuksi ehdottaisin suomen kieliopin ja rakenteen opiskelua. Turkkilaiset kielet,…
Raaseporin kaupunki sijaitsee Etelä-Suomessa Uudenmaan maakunnan länsiosassa.
Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit ja Pohjan kunta yhdistettiin. Kaupungin nimi otettiin alueella sijainneen Raaseporin linnan mukaan.
https://www.uppslagsverket.fi/sv/sok/view-170045-Raseborg
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raasepori
Messinkiesineiden muodot usein lainattiin usein hopeaesineistä. Messingin ajoittaminen on vaikeaa Mestari- ja vuosileimoja ei vaadittu merkittävän messinkiin kuten hopea- tai tinaesineisiin.
Sitäpaitsi momien esineiden muodot pysyivät samoina jopa vuosisadankin ajan, mikä edelleen vaikeuttaa esineiden ajoittamista. Vasta 1800-luvulla alkoivat jotkut valmistajat esim. Skultunan tehdas Ruotsissa, leimata tuotteitaan. ( Keräilijän käsikirja, 1977 s. 24-25.)Suomessa olevan 1800-luvun esineistön huomattavimmat tuottajat olivat Fiskars ja edellä mainittu Skultuna. Englantilainen Edvard Hill toimi Fiskarsin tehtaalla 1840-1862. Hän käytti leimaa Hill Fiskars 11. Leimasarjan numero merkitsee Fiskarsin hinnastossa esiintyvää tuotenumeroa.…
Hei! VHS-videoiden digitointi on mahdollista Jyväskylän kaupungin pääkirjaston digitointitilassa. Tilan voi varata musiikkiosaston neuvonnasta, puh. 014 266 4115.
Lisätietoa digitointitilasta löydät kirjaston verkkosivuilta osoitteesta http://jyvaskyla.fi/kirjasto/paakirjasto/digitointitila.
Mainitsemaasi André Acimanin Kutsu minua nimelläsi -kirjaan on ilmestynyt itsenäinen jatko-osa Etsi minut (2020). Onko se tuttu?
Poikien tai miesten välisiä rakkaussuhteita käsitellään myös seuraavissa nuorten aikuisten kirjoissa:
Albertalli, Becky: Minä, Simon, Homo sapiens (2017)
Klune, T.J.: Kuiskailevan oven alla (2023)
Oseman, Alice: Heartstopper-sarja
Sutter, James L: Darkhearts (2023)
Thomas, Aiden: Hautausmaan pojat (2021)
Lisää nuorten sateenkaarikirjoja löytyy tästä Kirjasammon listauksesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-sateenkaarikirjoja-nuorille
Muita BookTok-suosikkeja suomeksi tässä listassa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-kirjatokista-tutut-nuortenkirjat
Mukavia lukuhetkiä!
Bonusten eli vahinkohistorian siirtämisestä kannattaa kysyä omalta vakuutusyhtiöltä, koska käytännöt voivat vaihdella. Esimerkiksi Lähivakuutuksen Liikennevakuutusoppaassa http://www.lahivakuutus.fi/FI/autoliikkeet/Liikennevakuutusopas/Bonusja… todetaan, että vahinkohistorian voi siirtää ainoastaan käytöltään ja laadultaan samanlaisten ajoneuvojen liikennevakuutusten kesken. Toisin sanoen bonusten siirtäminen luvanvaraisen ja yksityiskäyttöisen ajoneuvon välillä ei onnistuisi.
Christine Nöstlinger on itävaltalainen kirjailijatar.
Löydät hänestä suomeksi tietoa seuraavista kirjoista:
* Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1997.
* Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita, eli, Kuka loi Lorinalätyn. 1998.
Kirjastosta voit tiedustella Kirjastolehden numeroa 7-8 vuodelta 1996. Lehdessä on Christine Nöstlingerin haastattelu.
Internetin kautta voisit kokeilla vaikkapa seuraavaa osoitetta:
https://www.kirjasampo.fi
Nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karva, Karvala ja Karvanen esiintyvät useammin Karjalan kannaksella ja Kaakkois-Hämeessä kuin muualla. Karvonen on kulkeutunut myös Peräpohjolaan. Karvinen on ollut Savossa "suursuku". Oletaan, että nimi on vierasta alkuperää, germaaninen laina nimikannasta Garva-, joka esiintyy mm. nimissä Garuward ja Garufrid.
Lisätietoa sukunimistä on teoksessa Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset ovat palvelun arkistossa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=88a4327e-5097-4cc… ja http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fa42bc89-1f0e-46a… .…
Sanaa tai sen eri muotoja ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista ei slangisanakirjastakaan. Suomen murteiden sanakirja ei ole edennyt niin pitkälle, että sieltä voisi katsoa, esiintyykö ilmaus murteissa. Urbaanissa sanakirjassa osoitteessa https://urbaanisanakirja.com/word/ripistikkeli/ sana mainitaan mutta ilman selitystä alkuperästä.
Epäilisin vahvasti, että ripistikkeli on deskriptiivinen onomatopoeettinen sana ja liittyisi sellaisiin sanoihin kuin ripe, ripistä ja ripottaa, jotka ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) niputtaa yhteen. Ripe voi tarkoittaa ’murua’ tai ’hitusta’ ja ’ripottaa’ taas viitata sinne tänne sirottelemiseen. Vastaavasti ripistikkeli voisi…
Ranskan hallitus esitti helmikuussa 2021 ennakkoäänestyksen käyttöönottoa. Tarkoitus oli saada uudistus voimaan jo nyt käytäviin presidentinvaaleihin, mutta hanke on edelleen toteuttamatta. Jos ranskalainen haluaa äänestää, hänen on hankkiuduttava äänestyspaikalle virallisina äänestyspäivinä tai valtuutettava joku toinen käyttämään ääntään.
Présidentielle 2022. Et si… on pouvait voter plusieurs jours avant la date de l’élection (ouest-france.fr)
Joseph Brodskyn essee Flight from Byzantium on julkaistu englanniksi teoksessa Less Than One (1986), jota on saatavilla mm. Helmet-kirjastoista. Esseetä ei ole kuitenkaan suomennettu.
Brodskyn esseitä on julkaistu suomeksi teoksissa: Ei oikein ihminenkään (1987), Katastrofeja ilmassa (1988) ja Veden peili (Watermark, 1992, suom. 1994). Näistä ei löydy Pako Bysantista -esseetä.
Johannes Salmisen kirjassa Bagdadin ihme ei ole lähdeviitteitä. Näiden tietojen perusteella Salminen on oletettavasti lukenut esseen jollain muulla kuin suomen kiellellä.
Etunimi Valla on harvinainen ja sitä on käytetty sekä naisten että miesten nimenä. Ensimmäisiä kertoja sitä on käytetty 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 2019 Valla oli yhtenä etunimenä kahdeksalla naisella.
En löytänyt mainintaa Vallasta etunimiä käsittelevistä kirjoista, mutta sitä lähellä olevia nimiä ovat esimerkiksi Valma (unikkoa tarkoittava kukannimi valmu), Vaula (vitsasta väännetty rengas) tai Valle, joka on kutsumamuoto esim. Valdemarista tai Valentinista.
Viljo Kajavasta löytyy lyhyt elämäkerta hänen kustantajansa Otavan www-sivuilta, valitse kotimaiset kirjailijat ja hakemistosta Kajava (http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… ).-Viljo Kajavan muistelmat ilmestyivät vuonna 1990 nimellä Aika rakastaa, aika laulaa. Myös Miten kirjani ovat syntyneet osa 2 vuodelta 1979 sisältää Viljo Kajavan omaa tekstiä s.66-85. Nämä kirjat varmaan löydät oman kirjastosi kautta.
Näillä Saukin eli Sauvo Puhtilan sanoilla tästä laulusta ei löydy nuottia, mutta muita nuotteja kyllä on. Laila Kinnusen esitys löytyy nimellä "Joululaulu lieden äärellä" Yleisradion kantanauhalta ja Musiikkiarkistosta cd-levyltä "Radio- ja televisiomusiikkia".
Lauluun löytyy monenlaisia nuotteja sen englanninkielisellä nimellä "The Christmas song" ja toisella suomenkielisellä nimellä "Joululaulu". Laulun on säveltänyt Mel Tormé ja sanoittanut Robert Wells. Laulun toinen suomenkielinen versio alkaa: "Hiljaa leijuu maahan hiutaleet". Tämän sanoituksen on tehnyt Riikamaria Paakkunainen. Koska nuotin etsiminen nimellä "Joululaulu" on hankalaa, kannattaa yrittää hakea laulun alkusanoilla. Esimerkiksi Piki-verkkokirjastosta haku alkusanoilla…
Tutkin lukuisia englanninkielisiä lähteitä, jotka käsittelevät pääsiäisperinteitä, mutta missään niistä ei kerrottu, että Iso-Britanniassa virvottaisiin. Tuntuisikin aika erikoiselta, jos virpomisperinne olisi levinnyt Englantiin. Sehän on lähtöisin itäisestä ortodoksisesta kirkollisuudesta ja on ennen kaikkea karjalainen perinne (joskin sen symboliikka on peräisin jo varhaiskristillisyydestä). Ortodokseja Englannissa on vain vähän.
Tarkempaa tietoa englantilaisista pääsiäisperinteistä, virpomisen historiasta ja ortodoksisuudesta Britanniassa löydät esimerkiksi näistä linkeistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Easter_customs
http://www.topmarks.co.uk/Easter/
http://www.whyeaster.com/customs/festivals.shtml
https://fi.wikipedia.org/wiki/…
Etsimäsi teos voisi olla Armine von Tempskin "Pami-tytön paratiisi" (http://www.helmet.fi/record=b1544173~S9*fin), joka on Nuorten Toivekirjaston kirja nro 31 ja julkaistu suomeksi vuonna 1953. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Havaijille, jossa Pamela-tyttö ja hänen perheensä asuvat maatilalla. Kirjan lopussa Mauna Loa -tulivuoren purkauksella on merkittävä vaikutus tapahtumiin.
Reino on suomalainen lyhentymä saksalaisesta alkuperää olevasta Reinholdista. Reinhold on suomeksi "jumalan neuvolla hallitseva".
Leo on latinaa ja tarkoittaa leijonaa.
Teddy on angloamerikkalaisessa maailmassa sekä Teodorin että Edwardin kutsumanimi. Teodor on kreikassa Jumalan lahja ja Edward muinaisenglannissa rikkauden vartija.
Viljami (engl. William, saks. Vilhelm) on lujatahtoinen kypäränkantaja (eli sotilas).
Ilana on uudehko juutalainen nimi. Heprean kielessä se tarkoittaa puuta. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Ilana-nimeä on Suomessa annettu 113 naiselle. Ks. tarkemmin: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimien merkitysten lähteenä Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
