Oulun kaupunginkirjasto on juuri julkistantut Pakkala-kirjailijahakemiston laajennoksen, joka käsittää koko Pohjois-Pohjanmaan. Hakemistosta voi hakea paikkakunnan nimellä tai klikata suoraan sivulla olevalta kartalta. Pakkala-kirjailijahakemiston osoite on www.ouka.fi/kirjasto/pakkala .
Kokkolan kirjastossa on kuusi osaa Frendejä ja kundeja -sarjaa. Neljä niistä on juuri nyt lainassa, mutta kahden (Frendejä, kundeja & muotiguruja ja Frendejä, kundeja & pyjamabileitä) pitäisi olla paikalla Kokkolan kirjaston lasten- ja nuortenosastolla. Saat luettelon sarjasta kirjaston aineistotietokannan kautta kirjoittamalla tyhjään ruutuun vapaasanahaussa frendejä kundeja:
http://webkirjasto.kpnet.fi/opac/default.aspx
Kyllä on, tällainen laite on Helsingissä Pasilan ja Töölön kirjastoissa sekä Kohtaamispaikan neuvontapisteessä. Pasilan laitteen voi varata puhelimitse tai varausjärjestelmän kautta, Töölön ja Kohtauspaikan puhelimitse. Ohjeet ja lisätietoa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ajankohtaista/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Tässä olisi kirjoja Espoon Kalajärvestä:
1) Espoon eteläosien yleiskaava: asukasmielipiteitä ja näkemyksiä maankäyttövaihtoehtojen kehittämiseksi / toim. Margarita Hiden (Espoon kaupungin painatuskeskus, 2000)
2) Keto, Antton: Espoon, Luukinjärven ja Kalajärven kunnostussuunnitelmat
(Espoon kaupunki, 2000)
- mm. vesiensuojelun näkökulma
3) Arvokkaiden luontokohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmat / Liikennetekniikka oy, maisema- ja ympäristösuunnitteluosasto (Espoon kaupunki, 1991)
- luonnonsuojelun näkökulma
4) Vanhakartano, Kalajärvi, Luukki / Espoo
(1977)
Tarkemmat tiedot sekä teosten saatavuuden saa selville Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi/
Tietokanta kattaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmat.…
Vuonna 2018 Suomen kunnista Virolahti oli venäjänkielisin, jos katsotaan venäjänkielisten osuutta kunnan koko väestöstä. Virolahden kunnan väestöstä oli 4,89 prosenttia venäjänkielisiä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/1e2b841b-c9db-4134-ac4e-077006ff3c86. Koko maan väestöstä venäjänkielisiä oli 1,44 prosenttia.
Määrällisesti eniten venäjänkielisiä oli Helsingissä, missä venäjä oli merkitty äidinkieleksi 18 506 henkilölle: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/995293ed-4b0e-4e77-b120-f1cf25dc7e28.
Lähde:Tilastokeskus, Väestörakenne, tietokantataulu 11rm -- Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2018.
Realismia edustavia kirjailijoita ovat muun muassa Honoré de Balzac, Gustave Flaubert, Guy de Maupassant, Charles Dickens, Nikolai Gogol, Leo Tolstoi, Henrik Ibsen, August Strindberg, Mark Twain ja Jack London. Suomalaisia realismin edustajia ovat Minna Canth, Juhani Aho, Arvid Järnefelt, Teuvo Pakkala, Ilmari Kianto, Joel Lehtonen ja Maria Jotuni.
Tässä muutamia ehdotuksia helppolukuisista klassikoista:
- Guy de Maupassant: Koru ja muita novelleja
- Jack London: Erämaan kutsu
- Arvid Järnefelt: Maaemon lapsia
- Juhani Aho: Rautatie
- Teuvo Pakkala: Vaaralla: Kuvia laitakaupungilta
Lisää tietoa realismista ja realismin edustajista löydät Pekka Vartiaisen teoksesta Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa.
Voit tarkastella kaikkien…
Haku yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta tuotti tulokseksi kaksi kotimaista dekkarikirjallisuutta käsittelevää väitöskirjaa :
Laakkonen, Salla : Amatöörit tutkimusten hämärillä poluilla : henkilöt, miljöö ja intuitio 1940-luvun suomenkielisissä salapoliisiromaanisarjoissa. Tampere University Press, 2006. (Acta Universitatis Tamperensis 1157.)
Ruohonen, Voitto : Paha meidän kanssamme : Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta. Otava, 2005. (Diss. : Joensuun yliopisto.)
HelMet-tietokannasta löytyy joitakin aapisia 40- ja 50-luvuilta. Niiden säilytyspaikka on Pasilan pääkirjaston varasto. Kansalliskirjastosta luonnollisesti löytyy iso pino aapisia, joita voi tutkia paikan päällä.
Seuraavan kerran avoimet ovet HelMet-kirjavarastossa
12.12.2012 klo 13:00 - 18:00.
Varsinaisia arvosteluja Maria Jotunin Huojuvasta talosta ei löydy netiltä. Osoitteessa
http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/klassikkogalleria/jotuni/ on webbiartikkeli Jotunista ja siinä käsitellään myös Huojuvaa taloa.
Parnassossa 1964: 4 s. 320 on kirja-arvostelu Eila Pennanen: Kaksoismuotokuva (Maria Jotuni: Huojuva talo), mutta se ei ole netillä luettavissa kokotekstinä. Parnasso-lehti löytyy kirjastosta. Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lukusalissa (3. krs) on lehtileikkeitä Huojuvan talon arvosteluista monesta eri lehdestä.
Kirjamateriaalia aiheesta ei kirjasto ole pullollaan, mutta jokunen kirja löytyi. Rikhard Tenlén kirjoittaa kirjassaan Vihreä leguaani Iguana iguana (julk. Suomen herpetologinen yhdistys 1998) seuraavasti: ”Elävien kasvien laittaminen tämänkaltaisen matelijan terrarioon tuottaa vaikeuksia. Jos kasvia ei voi syödä, sen päällä voi kiivetä tai maata. Toisaalta kasvit tekevät sisustuksesta näyttävämmän ja tuovat kosteutta. Kirjoittaja on käyttänyt silkki- ja muovikasveja elävien kasvien korvikkeena. Ne kestävät aitoja huomattavasti pitempään, jopa vuosia. …” Mervin F. Roberts kirjoittaa kirjassaan Terrariums for your new pet (T.F.H. Publications 1990) (vastaajan suomennos, kirjaa ei ole suomennettu): ”Kaikkein viihtyisimmissä terraarioissa on…
Ennakkovarauksia ei voi tehdä sellaisiin kirjoihin, joita ei vielä ole HelMet-tietokannassa. Heti kun löydät HelMetistä kirjan tiedot ja vähintään yhden niteen siitä, voit tehdä varauksen. Varauksen voi tehdä myös niteeseen, joka on vielä käsittelyssä.
Nuotista on rekisterissä vain tiedot, mutta sitä ei ole Helmet-kirjastossa ainuttakaan kappaletta.
Voit laittaa sen koriin, eli muistiin, mutta et voi varata, koska kappaletta ei ole.
Rohkenen käyttää tässä lähteenä Wikipedia-artikkelia, koska tässä tapauksessa sen lähteet on merkitty hyvin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulaisuus
Suomen kielessä ei näytä olevan mitään kälyn tai naton tapaista erityistä nimitystä äidin isän isälle. Hän on isoisoisä.
Nora Robertsin suomennoksia julkaisee Gummerus-kustantamo, ja se on ilmoittanut julkaisevansa helmikuussa 2013 kirjailijalta teoksen nimeltä Rakkauden kynnyksellä.
Varsinaista suomenkielistä käyttöohjetta ei taida Ad-Awareen löytyä, kuten ei juuri muihinkaan hyödyllisiin apuohjelmiin. Monia ohjelmia pystyy kuitenkin sujuvasti käyttämään ilman käyttöohjeiden lukemistakin.
Englannin kielen taito tietysti auttaa perehtymään tarkemmin ohjelmien ominaisuuksiin.
Ad-Awaren osalta tilanne on kuitenkin kielen suhteen useimpia muita ohjelmia parempi, sillä siihen pystyy lataamaan suomenkielisen käyttöliittymän. Useita vaihtoehtoisia kieliä sisältävän kielipaketin voi ladata mm. osoitteesta http://www.lavasoft.de/support/download/
Kirjoja, joissa on barokkiajan seinien maalauksia, ovat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa mm. kirjat:
Roojen, Pepin van: Baroque (parhaat kuvat)
Arkitekturen under 1600- och 1700- talen
Fridell Anter, Karin: Så målade man
Thornton, Peter: Authentic decor
Sjöberg, Ursula: Krig och kärlek på tapeter.
Suomessa ei koskaan ole vakavasti pohdittu suhteelliseen vaalitapaan ja D’Hondtin menetelmään perustuvan vaalijärjestelmän perinpohjaista muuttamista. Toki asiasta on käyty kansalaiskeskustelua erityisesti viime vuosina, onhan esimerkiksi erilaisissa tositelevisio-ohjelmissa annettu mahdollisuus miinusäänien antamiseen. Vaalijärjestelmän muutoksen läpivieminen vaatisi hyvin laajaa yksimielisyyttä asian tarpeellisuudesta, sillä se edellyttäisi muutoksia sekä perustuslakiin että vaalilakiin.
Miinusäänien antamista on kokeiltu eri puolilla maailmaa tositelevisio-ohjelmien lisäksi esimerkiksi ylioppilaskuntien ja erilaisten osuuskuntien vaaleissa. Venäjällä äänestäjillä oli ennen vuoden 2005 vaaliuudistusta mahdollisuus äänestää puolueita…
