Kysyin asiaa HSY:n asiakaspalvelusta, mutten saanut vielä vastausta.
Kerätty biojäte jaetaan jatkojalostuksessa kahteen eri prosessiin. "HSY:n biojätteen käsittely perustuu osavirtamädätykseen, jossa biojätettä mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Osavirtamädätys on biokaasun tuotannon ansiosta kompostointia ekologisempi käsittelymenetelmä. Ämmässuolle tuodaan vuodessa yli 50 000 tonnia biojätettä sekä kotitalouksista että yrityksistä." HSY.fi
En löytänyt tietoa painomusteen vaikutuksesta prosessien lopputulokseen. Kenties asiaa ei ole tutkittu.
Esimerkiksi Merja Huovisen kirjasta Asuminen ja puhtaanapito (WSOY 1992) löytyy kuvalliset ohjeet sivulta 233. Prässäämiseen löytyy ohjeita muistakin kirjoista, voit kysyä myös omasta kirjastostasi.
Aiheesta löytyy vain housuprässin käyttöön liittyviä videoita, esim. http://www.youtube.com/watch?v=AyDbDtDChLU.
Elise Title on kyllä julkaissut kymmeniä romaaneja, mutta niistä ei ole suomennettu kovinkaan monia. Romeon ja Afroditen lisäksi ainoa kotimaisista kirjastoista löytyvä romaanisuomennos on Harlekiini-sarjassa ilmestynyt "Neiti Bluen rakkaus", joka löytyy Frank monihaku-palvelun (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/) mukaan ainoastaan Kangasalan kirjastosta. Lisäksi Elisa Title on yksi useammasta tekijästä kirjassa "Onko hän se oikea?", joka käsittelee lähinnä parisuhdepsykologiaa ja löytyy Kymenlaakson alueelta (www.kyytikirjastot.fi) ainoastaan Pilkanmaan kirjastosta.
Frank-monihausta löytyy lisäksi muutama Elise Titlen englanninkielinen romaani:
Bleeding hearts (1997) Varastokirjasto
Chain reaction (1999) Helsingin kaupunginkirjasto,…
Valintakokeessa hyväksytyille ilmoitetaan hyväksymisestä kirjeitse. Helsingin yliopiston nettisivuilla sanotaan, että oikeustieteellinen tiedekunta lähettää tiedon vain hyväksytyille. Toisin sanoen mikäli kirjettä ei saa, ei ole päässyt valintakokeesta läpi.
Hyväksyttyjen listan pitäisi olla oikeustieteellisen tiedekunnan nettisivuilla, mutta en sellaista löytänyt. Asiaa voisi tarkemmin tiedustella tiedekunnasta: oik-tiedekunta[at]helsinki.fi
Helsingin yliopiston tiedotuksesta ilmoitettiin, että tietoja hyväksytyistä voi kysyä ainakin tiedekunnan valintakoetoimistosta:
oik-valintainfo@helsinki.fi.
Hakutuloksia löytyy myös tästä linkistä: www.yliopistohaku.fi Kirjautumalla hakijapalveluun voi käydä katsomassa omia valintatuloksiaan.
Emme ikävä kyllä osaa suoraan vastata kysymykseen, mutta toivottavasti näistä alla olevista viitteistä olisi apua.
Sanna Kujansuu (2014). Raudan esiintymismuodoista pohjoisen Itämeren sedimenteissä. https://core.ac.uk/download/pdf/33725065.pdf
I. Halevy, M. Alesker, E. M. Schuster, R. Popovitz-Biro, Y. Feldman (2017). A key role for green rust in the Precambrian oceans and the genesis of iron formations. Nature Geoscience, 2017; DOI: 10.1038/ngeo2878
Kaikkonen, L., Virtanen, E. A., Kostamo, K., Lappalainen, J., & Kotilainen, A. T. (2019). Extensive Coverage of Marine Mineral Concretions Revealed in Shallow Shelf Sea Areas. Frontiers in Marine Science, 6. https://doi.org/10.3389/fmars.2019.00541
Slomp, C. P.; Malschaert, J. F…
Hyvin mielenkiintoinen esine. Kyselin hieman käsityöläisiltä ja kampaajilta, mutta lopullista tunnistusta ei tapahtunut.
Melko yksimielisiä oltiin siitä, että jotenkin kampauksiin tai huntujen, hattujen tai huivien kiinnityksiin esine voisi liittyä.
Museoiden tietokannasta Finnasta, ei myöskään löytynyt vastinetta. https://www.finna.fi/
Kuvantunnistava haku ei myöskään tuonut järkeviä vastaavia esineitä. https://www.google.fi/imghp?hl=fi
Kannattaisi varmaan kysäistä vielä kansallismuseosta. Puhelinvaihde: 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)
Apua voi löytyä myös huutokauppakamareiden arviointipalveluista. esim Hagelstam, Helander
Kenties myös vanhemmat kampaajat tai peruukintekijät voisivat tunnistaa esineen.
Voit esim. käydä Helsinkgin kaupungin sivuilla
http://www.helsinki.fi/fi/index/taidejakulttuuri/elokuva.html
Voit myöskin googlata sanoilla elokuva ja paikannimi, kuten
elokuva ja Porvoo.
Suomen kuningashankkeesta löytyy paljonkin kirjatietoa, mutta missään ei mainita, minkä hallitsijanimen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Karl Friedrich olisi Suomen kuninkaana saanut. Anders Huldén on kirjoittanut kirjan nimeltä Kuningasseikkailu Suomessa 1918 (Kirjayhtymä 1988), mutta pikaselailulla ei siitäkään löytynyt mainintaa hallitsijanimestä.
Evreka-haku Internetissä löytää sivun nimeltä Suomen kuningasseikkailu (http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi809.htm), jonka mukaan "kuninkaan arvoniminä tulisivat olemaan Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä". Tämä sivu on kirkkonummen Sepän koulun oppilaiden Sami Mikolan ja Matti Mäen Internetissä…
En onnistunut tunnistamaan tällaista joululaulua. Muistatteko enempää sanoja? Kotimaisia lauluja voi yleensä etsiä laulujen nimien ja alkusanojen perusteella, joskus myös kertosäe auttaa. Esittäjätieto auttaisi myös.
Ehkä joku tämän lukijoista tunnistaa laulun!
Ensimmäinen värillinen LP-levy maailmalla julkaistiin jo vuonna 1908. Tämä tieto on peräisin RareRecords.net-sivustolta artikkelista Colored Vinyl Records History:
https://www.rarerecords.net/record-info/colored-vinyl-records/#history
Valitettavasti emme saaneet selville tätä tietoa suomalaisista vinyylilevyistä.
Asiakastyytyväisyyskyselyjä on kysytty aiemminkin. Löydät edelliset vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta esim. hakusanalla asiakaskysely*.
Kirjastot tekevät usein itse toimintaansa mittaavia tukimuksia, joista uusimpia lienee Satakunnan alueen kirjastojen käyttötutkimus osoitteessa: http://www.pori.fi/kirjasto/julkaisut/kayttotutkimus2007.pdf
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa (Kirjastolehti 2005:2)on tehty asiakaskysely, samoin Tampereella (Kirjastolehti 2005:1)ja Nokialla (Kirjastolehti 2004:6).
Uudessakaupungissa asiakaskysely tehtiin 2005.
Skypen sivuilla on sekä englanniksi että suomeksi erilaisia ohjeita. Siellä on myös kohta käyttöjärjestelmistä. Ohjeita löytyy esim. skypeä avattaessa kohdasta ohjeita. Tämäntyyppinen kysymykseen löytyy vastaus parhaiten joko Skypen omilta sivuilta, erilaisista keskustelulistoista tai toisilta käyttäjiltä.
Googlettamalla: skype ja keskustelu saa monenlaisia vinkkejä
Kun edes maailman suurin ja monipuolisin äänilevyjen tietokanta ja myyntipaikka Discogs ei tunne kyseistä levyä, niin täytyy vain todeta että vastausta ei nyt löydy. Discogsin Polyphonen levyjen listauksesta ei löydy kyseistä sarjanumeroa 41579.
https://www.discogs.com/label/786827-Polyphon-Musik?page=1
Kyseisellä sarjanumerolla löytyy Discogsista yksi 1920-luvulla tehty äänite (Kapelle Sándor Józsi – Sumurum), mutta se ei ole Polyphonen julkaisu, eikä sitä ole tehty 1920-luvun loppupuolella, vaan vuonna 1921.
https://www.discogs.com/search/?q=41579&type=all&decade=1920
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan substantiivia ihme voidaan käyttää myös vahvistussanana. esim. "Kuka ihme (t. ihmeessä) tuo on? Mitä ihmeen järkeä siinä on! Älä ihmeessä herätä toisia!" Linkki Kielitoimiston sanakirja.Valitettavasti sivustolla ei kerrota, milloin vahvistussana on tullut yleisemmin käyttöön. Sitä voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Linkki Kotus.fi
Flavia Bujorin Ennuskivien mahti on ilmestynyt tämän vuoden heinäkuussa. Kirjaa ei ainakaan vielä ole Saukkolan kirjastossa. Jos haluat tietää tarkemmin, milloin kirja olisi saatavilla, sinun kannattaa kysyä asiasta suoraan Saukkolan kirjastosta. Yhteystiedot löydät täältä: http://www.nummi-pusula.fi/sivistys/kirjasto.asp
Tässä on linkki kirjaston aineistotietokantaan, josta näet mitä aineistoa kirjaston kokoelmiin kuuluu: http://nummi-pusula.kirjas.to/
Sonata Arctican kotisivuilta löytyy sanat bändin biiseihin, tässä linkki Shy-kappaleeseen: http://www.sonataarctica.info/index.php?lyrics-main&en&successor-lyrics…
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Outi-kirjastojen asiakkaiden käytössä on muutamia e-lehtipalveluja, joista kotimaisia aikakauslehtiä sisältävää eMagz- ja eri maiden sanoma- ja aikakauslehtiä sisältävää PressReader-palvelua voi käyttää kirjaston ulkopuolella kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Valitettavasti kotimaisia sanomalehtiä sisältävää ePress-palvelua voi käyttää vain kirjastojen verkossa. Alla linkki kirjaston sivuille, josta löytyy lisätietoa ja linkit kirjautumiseen:
https://outi.finna.fi/Content/ekirjasto
