Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Parhaan kuvan Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan juonesta saat tietysti lukemalla itse kirjan.
Kirkes-kirjastoissa on lisäksi joitakin kirjoja, joissa analysoidaan romaania, esim:
- Lilja, Pekka: Tuntematon sotilas konfliktiromaanina
- Väinö Linna : Toisen tasavallan kirjailija
Internetistä löydät enemmän tietoa Tuntemattoman sotilaan juonen käänteistä.
Samaa kysymystä on kysytty tässä palvelussa myös aikaisemmin, joten löydät aiheeseen liittyvää tietoa, linkkejä jne., kun menet Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausten hakuun ja kirjoitat hakusanaksi Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon%20sotilas
Anna-Leena Härkösen koulutuksesta ja lapsuudesta löydät tietoa mm. teoksesta Tulusto Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990).
Lisää lähteitä ja tietoa Härkösestä on esimerkiksi Kirjasammossa,
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena/
Jussi-Pekka Toivosesta on etsitty tietoja aikaisemminkin. Jos haluat, voit tarkistaa asian Kysy kirjastonhoitajalta -vastausten arkistosta.
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Vaski-tietokannasta. Sinne pääsee Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta www.turku.fi/kirjasto kohdasta Tiedonhaku ja tietokannat.
Tietoja on myön Heitä luetaan -kirjassa. Turun kaupunginkirjaston kotisivulta voit tarkistaa kirjan saatavuuden AINO-aineistotietokannasta.
Turun kaupunginkirjaston Lasten- ja nuortenkirjastossa on myös muutamia lehtileikkeitä kirjailijasta. Niitä ei lainata, mutta kirjastossa voi ottaa lehtileikkeistä kopiota tai niitä voi lukea kirjastossa.
Parhaiten tehtäväksiantoa vastaava kirja taitaa löytyä 70-luvulta:
Jaroslav Kochin kirja Onnellinen lapsi : vauvaikäisen kotikasvatus (Gummerus 1977)
Muita aihetta käsitteleviä ovat esimerkiksi
Rödstam, Monica: Lapsen kehitys 0-3 vuotta. Otava 1993
Sinkkonen, Jari: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. WSOY 2008
Saatavuustiedot voi tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Ainakin näistä kokoelmista löytyy runoja ruusuista:
- Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa / suomentanut ja suomeksi toimittanut Tytti Träff (1999)
- Ruusu-unelmia / valokuvat: Annette Timmermann ; suomenkielisen laitoksen toimittanut Tanja Kanerva (2007)
- Liljojen aikaan : kukkarunoja / toimittanut Tuula Simola (1999)
Molemmat runot ovat V.A.Koskenniemen tuotantoa, Koulutie (Olen unessa useasti sinun kaduillas, koulutie) ja Elegioja 3 (Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin).
Internetistä löytyy tietoa aiheesta:
http://www.infoplease.com/ipa/A0904550.html
Sivun mukaan käynnissä on yhteensä 21 suurehkoa aseellista konfliktia eri puolilla maailmaa. Edelliseen liittyen katso myös http://www.infoplease.com/ipa/A0904663.html
Katso myös YK:n käynnissä olevat rauhanturvaoperaatiot http://www.un.dk/finnish/peace%20and%20security/Fact_sheet/UN%20peaceke…
Valitettavasti ainakaan vielä Nurkkaa ei voi varata sähköisesti netin kautta. Kirjaston kotisivuilta löytyy kyllä tilavarauslomake, jossa Nurkan varaamiseen on kohta "Mikroluokka" (http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104…). Lomaketta ei kuitenkaan voi lähettää sähköisesti, vaan se on postitettava tai tuotava kirjastoon.
Nurkan varaustavat ovat siis:käynti pääkirjaston vastaanotossa, puhelinsoitto numeroon 06-325 3533, sähköpostilla varauksista huolehtivalle henkilölle (marika.vahakuopus(at)vaasa.fi) tai tilavarauslomakkeen toimittaminen kirjastoon.
Tietyllä kielellä julkaistun aineiston hakeminen Hämeenlinnan seudun verkkokirjastoista on hieman haasteellista. Kielivalinnoista kun löytyvät vain yleisimmät kielet. Hämeenlinnan seudun kirjastoista ei valitettavasti löydy kuin muutama kiinankielinen teos:
- Sata satua Kiinasta = Zhongguó tónghuà yibai shou / koonnut Zhang Guìzhen ; kuvittanut Hua Qianhóng ; suomentanut Voitto T. Kettunen
- [Suomalaiset valitut novellit] / valik. ja käänt. Du Zhongying
- Yinzheng Fenlan : shishi yu guandian (opas Suomen historiasta ja yhteiskuntaelämästä)
- Jadekasvot : valittuja tarinoita Kiinan muinaisajoilta / Wu Chucain ja Wu Diaohoun vuonna 1695 julkaisemasta proosa-antologiasta Guwen guanzhi ... valikoinut, suomentanut ja selityksin varustanut Jyrki…
Suomen etu- ja sukunimilain (946/2017) 16 §:n mukaan elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain tietyin ehdoin. Sukulaisuus on hyväksytty peruste eli jos tämä kysymyksessä mainittu henkilö on kysyjän puolison sukulainen, nimenmuutos on ollut laillinen eikä sitä varten ole tarvinnut kysyä erikseen lupaa. Jos kysyjän puoliso haluaa ehdottomasti eri nimen, hänen täytyy hankkia ns. uudissukunimi, joka ei ole vielä kenenkään käytössä. Uudissukunimestä säädetään em. lain pykälissä 17-20.
Heikki Poroila
Sulkuaikana lainoja kannattaa nyt uusia verkkokirjastossa tai puhelimitse, koska niille tulee tavallista pidempi laina-aika poikkeustilan takia.
Kysymyksesi koskee Kuopion kaupunginkirjastoa. Siellä palautuksia voi kuitenkin halutessaan jättää kirjastojen palautusluukkuihin, mikäli sellainen on.
Palautusluukut ovat seuraavissa kirjastoissa:
-Pääkirjasto (Museokadun puolella)
-Juankosken lähikirjasto
-Kaavin lähikirjasto
-Nilsiän lähikirjasto
-Puijonlaakson lähikirjasto
-Tuusniemen lähikirjasto
Lisätietoa mm. lainojen uusimisesta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D47970
Suomen ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyrki Häkämies ilmoittivat 25.7.2009 ettei Suomi ole sodassa Afganistanissa,
vaan Suomi on mukana YK:n kriisinhallintoperaatiossa http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Stubb+ja+H%C3%A4k%C3%A4mies+Suomi+e…
Asiaa voi tiedustella tarkemmin valtioneuvoston kansliastahttp://www.vnk.fi/ministerio/yhteystiedot/fi.jsp
Kirjan Lempiäinen: Suuri etunimikirja mukaan Miia olisi Mirjamin, Mirjan, Marian ja paikoin Vilhelmiinan kutsumamuoto. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen: Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna: Etunimet.
Hyönteiskirjoja löytyy kyllä paljonkin. Muutamassa vanhemmassa teoksessa on selkeät piirroskuvat, joiden avulla tunnistaminen voi olla helppoakin: Hyönteisiä värikuvina (toim. Uunio Sailas) tai Ulvinen Arvi, Maamme pikkueläimiä.
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (https://helmet.finna.fi/). Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkku Paikkala. – Uudistettu laitos. - Otava, 2000.Myös Tuomas Salsteen kokoamasta linkkilistasta voi löytää lähteitä sukunimestä Raikkerus https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Raikkerus~raikkerus.
Kysymänne kirja on varmaankin Sirkku Talja-Larrivoiren vuonna 1976 julkaistu Älä unohda minua. Kirjaa on vielä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
Valitettavasti internetistä, etsimästäni kirjallisuudesta jne. ei löytynyt muita tietoja kuin että kyseinen ravintola oli Jyväskylässä ainakin 1980-luvulla. Tietääkö kukaan lukijoista tarkkaa vuotta?Jos pizzerioiden historia Suomessa kiinnostaa, suosittelen uutuuskirjaa Nupponen: Pizzeria nimeltä Suomi.
Helsingin kaupunginkirjasto säilyttää ja mikrofilmaa vain pääkaupunkiseudun kuntien sanomalehtiä. Borgåbladet-lehteä säilytetään Helsingin kaupungin pääkirjastossa vain kolmen kuukauden ajalta. Kannattaa siis ottaa yhteys esimerkiksi Porvoon kaupunginkirjastoon http://www.porvoo.fi/lib/kirjasto/ ja tiedustella asiaa sieltä. Luultavasti vielä varmempi paikka saada kyseinen artikkeli käsiinsä on Helsingin yliopiston kirjasto, http://www.lib.helsinki.fi/ , joka Suomen kansalliskirjastona säilyttää suomalaisia sanomalehtiä vuodesta 1771 asti. Mikrokuvatut sanomalehdet ovat luettavissa sanomalehtisalissa, käytetyimmat sen käsifilmistössä, muut toimitetaan tilauksesta. Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelun tavoittaa sähköpostitse…
Minkäänlaista tietoa kukkakaalin kanssa symbioosissa elävästä madosta ei löytynyt. Kukkakaali on hyvin vanha viljelykasvi. Siitä on löydetty mainintoja jo 600 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tällöin sitä viljeltiin Egyptissä, Turkissa ja muualla Vähän-Aasian alueella. Ja 1500-luvulla kukkakaalia viljeltiin jo suurimmassa osassa Eurooppaa. Jos tällainen mato eläisi kukkakaalin kanssa symbioosissa, luulisi asian olevan yleisesti tiedossa. Kukkakaalia viljeltäessä yritetään päinvastoin pitää huolta siitä, etteivät mitkään tuhohyönteiset tai niiden toukat, kuten esimerkiksi kaalikärpästen tai kaaliperhosten toukat, pääse vahingoittamaan kasvia.
Tietoa kukkakaalista:
Samuelsson, Lars-Eric: Kodin kasvimaa (1997)
http://www.nicehouse.fi/puutarha/…
