Hei!
Sinun pitää tosiaan kirjautua palveluun kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla.
Tässä vielä Helmet-sivuilta löytyvät ohjeet siitä, miten PressReader-palveluun kirjaudutaan.
PressReader
PressReader sisältää ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä. Voit lukea lehtiä joko laitteesi selaimessa tai mobiilisovelluksella. Tarvitset kirjautumista varten kirjastokorttisi numeron ja PIN-koodin.
PressReaderin käyttö selaimella
Avaa PressReader-sivusto, napauta Käyttäjä -kuvaketta sivuston oikeassa ylälaidassa ja valitse Library or group -kirjautumisvaihtoehto. Kirjoita hakukenttään Helmet ja valitse hakutuloksesta HELMET Helmet Libraries. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja PIN-koodisi niille varattuihin…
Useimmat hyönteiset, päiväperhosia lukuun ottamatta, eivät tosiaan pysty erottamaan punaista väriä. Punakukkaiset kasvit pölyttyvät yleensä lintujen avulla. Lisää tietoa tästä esimerkiksi Tieteen kuvalehden ja Ylen Oppiminen -sivuilta:
http://tieku.fi/kysy-meilta/miksi-kasveilla-on-varikkaat-kukat
http://oppiminen.yle.fi/kasvit-sienet/kasvitietoutta/mita-hyotya-on-pun…
Semanttinen web on internetin WWW-palvelun laajennus, jonka dokumentit on suunniteltu myös koneita silmällä pitäen. Tällöin ohjelmistot pystyvät ymmärtämään dokumenttia ja arvioimaan sen hyödyllisyyttä käyttäjän näkökulmasta.
Internetistä löytyy hakusanalla ”semanttinen” useitakin selityksiä käsitteelle ”semanttinen web”. Mm. Ossi Nykänen Tampereen teknillisestä yliopistosta on pitänyt aiheesta aika kattavan esitelmän: http://www.cs.tut.fi/~onykane/talks/2005/0617-kirjasto-on/0603-kirjasto…
Itävaltalaisesta lasten- ja nuortenkirjalija Thomas Brezinasta (s. 1963) ja hänen teoksistaan löytyy tietoja teoksesta KOSKI, MERVI: "Ulkomaisia nuortenkertojia", osa 1. Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta, luokka 86.1103 KOS.
Suomenkielisiä www-sivuja kirjailijasta ei löydy, kun käyttää apuna osoitteita:
http://www.google.fi > haku: "thomas brezina"
http://www.makupalat.fi/ > kirjat> lasten- ja nuortenkirjallisuus
ALEKSI -lehtiartikkelitietokannasta löytyy kaksi artikkelia lehdessä Tyyris Tyllerö, jota on Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolla.
"Kirjassa on monta mediaa" Tyyris Tyllerö 1998, no. 2
"Polvihousujengi: huvittava ja hyödyttävä lukemisen unilukkari" Tyyris Tyllerö 1998, no. 3
Helmet-kirjasto joutui luopumaan vuodenvaihteessa Taskukirjasto-sovelluksesta, koska se ei ollut yhteensopiva uuden helmet.finna.fi-verkkokirjaston kanssa. Valitettavasti Taskukirjastoon tallennettuja suosikkeja ei saa palautettua. Harmillista, ettei tieto sovelluksen poistumisesta tavoittanut sinua ajoissa ja joudut aloitamaan suosikkien listauksen alusta.
Uudesta helmet.finna.fi-verkkokirjastosta löydät miltei kaikki Taskukirjastossa olleet toiminnot sekä runsaasti toimintoja, joita ei ole ollut saatavilla Taskukirjastossa. Voit tallentaa myös suosikkeja omiin tietoihisi. Tarkemmat tiedot siitä, mistä Taskukirjaston eri toiminnot löytyvät uudessa Helmet-verkkokirjastossa, löydät Helmet-sivuilla julkaistusta uutisesta.
Tässä kirjavinkkejä.Autere, Kuura: Lohikäärme, jolla oli keltaiset varpaat (Pieni Karhu, 2019)Kanto, Anneli: Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat (Karisto, 2011)Kekäläinen, Saara: Prinsessa joka lähti kälppimään (S&S, 2022)Korolainen, Tuula: Minä olen perhonen (Tammi, 2010)Laajarinne, Jukka: Multakutri ja suon salaisuus (WSOY, 2017)Lemmetty, Leevi: Isän poika (Lasten keskus, 2010)Teräs, Mila: Ensilumi (Karisto, 2022)Toivola, Jani: Poika ja hame (Otava, 2021)
Aluksi tahtoisin muistuttaa, että me vastaajat emme ole rakentamisen säädösten asiantuntijoita. Vastaus on maallikon laatima, ja tarvittaessa kannattaa tiedustella tarkennuksia ja lisätietoa mm. meluhaitoista esimerkiksi Vantaan Ympäristökeskuksesta (http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;221;224;2121).
Suomen rakentamismääräyskokoelma sisältää äänieristystä koskevia määräyksia ja ohjeita. Ajantasainen rakentamismääräyskokoelma löytyy osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=321569&lan=fi. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut…
Kysymyksesi on todella laaja. Haetko tietoa pukeutumisesta kautta aikojen vai nykyaikana? Jokaisessa Euroopan maassa on myös omat tapansa ja syynsä pukeutua omalla tavallaan.
Opetushallituksen ja Yleisradion etälukion sivuilta löytyy jonkin verran tietoa läntisen Euroopan pukeutumisen muodeista eri aikoina:
http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/eurooppa/arvoja-muoti.html
Suomalaisista vanhoista kansanpuvuista saat perustietoa vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanpuku
Pohjoisen Euroopan muinaisesta pukeutumisesta tietoa esim. täältä:
http://hopeavirta.greywolves.org/index.php?id=59
Hyviä ja perusteellisia kirjalähteitä ovat vaikkapa nämä:
- Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan…
Internetiin liittyvästä lainsäädännöstä kertovia teoksia voit hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi sanahakua käyttäen antamalla hakusanoiksi internet lainsäädäntö. Näin saat viitteiksi mm. teokset Rahnasto, Ilkka: Internet-oikeuden perusteet, Helsinki : Lakimiesliiton kustannus, 2002, ja Wirzenius, Arno: Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä, Helsinki : Liikenneministeriö, Edita, jakaja, 2000. Teoksia on useissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannasta. Sisäasiainministeriö on julkaissut teoksen Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin rajoittamista selvittäneen työryhmän raportti, Helsinki :…
Muistelen nähneeni Museokaupassa historian aikajana viivoittimen. Tosin se taisi olla joko taidehistorian tai Euroopan historian aikajana.
Wikipedian luettelo on kyllä kattava. Ehkä sen avulla voisi piirtää oman aikajanan?
Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku hakusanoilla "Thor Annika".
Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Oikeaa laulua emmme tainneet löytää. Jonkin verran sitä muistuttaa George H. Clutsamin kehtolaulu, joka on suomeksi nimeltään Tummakiharainen lapseni. Laulu alkaa näin: Uinu lapsi, sä pieni pörrötukka kuu kirkas valaa säteitään kehtos kullaten. Ainakin Suuressa toivelaulukirjassa numero 5 laulussa on kuitenkin vain kaksi säkeistöä, joten muistamiasi sanoja siinä ei ole.
Hei,
kysymys vaatii sen verran matemaattista osaamista, että neuvon ottamaan yhteyttä Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokseen:
https://www.jyu.fi/maths/henkilosto
Turun kaupunginkirjaston salasanan voi itse vaihtaa, jos muistaa vanhan salasanan. Kun on kirjautunut Vaskissa http://www.turku.fi/vaski sisään "Omiin tietoihin", sivun alaosassa on kohta "Vaihda salasana".
Mutta koska olet unohtanut salasanasi, sinun täytyy tulla kirjastoosi vaihtamaan se. Samalla täytyy näyttää oma kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Ensimmäisestä maailmansodasta löytyy kirjoja erittäin paljon. Kirjoja kannattaa selata plussa tietokannasta http://www.libplussa.fi/ , esimerkiksi käyttämälllä asiasana hakua ja asiasanana "ensimmäinen maailmansota". Hyvä ratkaisu voisi olla myös käynti lähimmässä kirjastossa.
Suomenkielistä tietoa netistä löytyy ainakin osoitteista http://www.koulukanava.fi/historia/1stwwar/ ja http://www.uta.fi/suomi80/teema2.htm .
Sademetsän eläimistä saat tietoa suomen kielellä mm. seuraavista kirjoista ja videoista: Greenaway: Viidakko (kirja); Avara luonto - sademetsän väki (video); Gamlin: Sademetsän siimeksessä (kirja); Viidakko (video); Sademetsä (kirja); ja Maailman sademetsät (kirja). Netistä sademetsätietoa löytyy mm. osoitteessa http://www.wwf.fi/?group=sademetsat
Eduskunnan verkkosivuilla on tietoa kansanedustajien palkkioista ja kulukorvauksista. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/Sivut/default.aspx
Palkkioiden kehityksestä on myös tietopaketti https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/kansanedustajien-palkkioiden-kehitys/Sivut/default.aspx
Pohjoismaisen mallin mukaisesti eduskuntaan perustettiin vuoden 1999 vaalien jälkeen palkkiotoimikunta, joka koostuu eduskunnan ulkopuolisista jäsenistä. Vuodesta 2003 lähtien kansanedustajien palkkioista päättäminen on ollut ulkoistettua palkkiotoimikunnalle. Sama malli on käytössä Norjassa ja Ruotsissa.
Palkkiotoimikunta perustelee kansanedustajan palkkiota edustajan tehtävän…
Runouden kaanon vaikuttaa olevan vaikea määritellä. Googlettamalla ei löydy listoja "sadasta parhaasta/tärkeimmästä" runosta. Suomalaisen runouden osalta lähteenä voisi käyttää teosta Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia, mutta se on ilmestynyt jo 80-luvulla. Tai Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia (2009)
Toinen tapa voisi olla aloittaa lukeminen erilaisista runokokoelmateoksista eli antologiosta. Yhtenä esimerkkinä Jenni Haukion kokoama Katso pohjoista taivasta: runoja Suomesta. Jos näitä lukemalla oppisi tuntemaan omaa makua ja sitten lukea kiintoisilta vaikuttavilta runoilijoita enemmän.
Kirjallisuutta ja erityisesti runoutta kannattanee lähestyä niin, että oikeaa vastausta paremmuudesta / täytyy lukea -…
Apuja esitelmän tekoon saat kirjoista
Sjöblom, Simo: Carolyn Keene -bibliografia 1955-1999
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja
Molemmat kirjat ovat lainattavissa Heinolan kaupunginkirjastossa.
Kannattaa katsoa myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto, laita hakusanoiksi Neiti Etsivä tai Keene Carolyn
