Valitettavasti emme löytäneet tätä jenkkaa. Etsin kirjaston kokoelmista sekä kansallisdiskografiasta, Violasta ja Fono.fi:stä sekä myös Youtubesta, mutta ei tärpännyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/ julkaisee kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa, jota seuraamalla säilyttää kosketuksen alati kehittyvään ja muuttuvaan nykykieleen. Lehden saatavuuden voi tarkistaa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/. Kielikellon numerossa 4/2002 on Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajan professori Harri Mantilan artikkeli Kielenhuollon uudet haasteet, jossa hän kirjoittaa seuraavasti: "Kielikäsityksemme on muuttunut viime vuosina yksilön vapautta suosivaan suuntaan. Oma murre on osa jokaisen identiteettiä ja sellaisena tärkeä. Sitä voi myös käyttää sekä julkisessa puheessa että kirjoituksessa, jos tilanne siihen sopii. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa kaikille yhteisen yleiskielen…
Kappaleelle löytyy nuotit hakemalla nimellä "Right here waiting". Tiekkö-kirjastoista Nivalan kirjastossa on nuottijulkaisu Ultimate pop sheet music collection 2000, johon nuotit sisältyy. Sähköpostitse emme voi nuotteja toimittaa.
Putkinotko-tv-sarjan ilmestymisen hetkellä Suomessa oli voimassa vuoden 1996 eläinsuojelulaki, jossa säädettiin myös eläinten kohtelusta elokuvia tehtäessä. Lain pykälä 19 on nimeltään “Eläinten pitäminen näytteillä ja käyttäminen esityksissä”, ja sen ensimmäinen momentti kuuluu näin: “Eläimen näytteillä pitämisestä taikka käyttämisestä valo- tai elokuvauksessa tai muussa esityksessä ei saa aiheutua eläimelle kipua tai tuskaa.” Saman pykälän seuraavassa momentissa todetaan myös: “Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunnaneläinlääkäri voi erityisestä syystä antaa luvan sellaiseen 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan, josta eläimelle voi aiheutua vähäistä kipua tai tuskaa. Jos 1 momentissa…
Kirjasto ottaa vastaan vain hyväkuntoisia kirjoja ja kirjat on tuotava kirjastolle. Aikuisten kirjoja voimme ottaa 1-10 kpl ja lasten-ja nuortenkirjoja 1-20 kpl. Isompien määrien kanssa kirjastolta voi pyytää kokoelmavastaavan yhteystiedot ja lähettää sähköpostilla listan tai kuvan kirjoista. Viestiin kannattaa jättää yhteystiedot, jos haluaa tietää päätyivätkö kirjat kokoelmiin vai eivät. Pääkirjaston vanhan kirjastotalon aulassa on kierrätyskärry, johon voi myös jättää kirjoja kiertoon.
Aku Ankan tarinoiden hakuun ei ole hakukonetta. Lehtien sisältöjä voi selailla Aku Ankan verkkosivuilla, mutta mikäli et ole löytänyt etsimääsi tarinaa niistä, en valitettavasti pysty auttamaan enempää. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa, mistä lehdestä kyseinen tarina löytyy.
Naantalin kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin. Vaski-kirjastojen verkkosivulla ei ole erityisesti uutuuksille omaa otsikkoa. Etusivulla on kyllä otsikko varatuimmat. Niistä useat ovat juuri uutuuksia.
Uutuuksia pystyy hakemaan näin:
Vaski-kirjastojen etusivulla (https://vaski.finna.fi/) olevaan hakulaatikkoon (valkoinen pohja, teksti Hae kokoelmasta…) klikataan hiirellä ja painetaan enter, avautuu hakusivu, jonka oikeassa reunassa on otsikko Rajaa hakua. Sen alta Kirjastot-listasta voi valita Naantalin. Aineistotyyppi-otsikon alta voi valita halutun (esim kirja). Uutuudet-otsikon alta voi valita viimeisin viikko tai viimeisin kuukausi. Useita muitakin rajausvaihtoehtoja on tarjolla.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kisko" on (metalli)tanko tai -lista, joka tavallisesti toimii liikkuvan esineen kannattimena tai johteena. Hammas- tai purentakisko ohjaa purentaa haluttuun suuntaan. Englanninkielinen vastine on "dental bar" ja ruotsalainen "tandskena". Kumpikin on suoraan suomennettuna "hammaskisko".Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kisko?searchMode=all
Sen lisäksi että kirjastoihin hankitaan valtava määrä aineistoa, kokoelmasta myös poistetaan paljon esim. huonokuntoisia, likaisia ja tiedoiltaan vanhentuneita kirjoja.
Kulttuurillisesti tai muuten arvokasta ja säilytettävää kirjallisuutta siirretään kirjastojen omiin varastoihin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun varastoitava kirja-aineisto on koottuna Pasilan pääkirjastossa sijaitsevaan Helmet-kirjavarastoon. Vastaavasti Helmet- musiikkivarasto on Tikkurilan kirjastossa Vantaalla. Pääkirjaston kirjavarastolla on kokoa 884m² ja siellä on yli 200 000 kirjaa ja yli 900 aikakauslehden vuosikertaa.
Lisätietoa aiheesta ja varastointiperiaatteista löydät Helsingin kaupunginkirjaston verkkosivuilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/…
Voit käydä lukemassa lehden mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa. Sinun täytyy etukäteen tilata haluamasi vuosikerran mikrofilmi lukusaliin, jossa pääset sitten lukemaan lehteä mikrofilmilaitteelta. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 20.
Kirjaston aukioloajat:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/aukioloajat
Lehden saatavuustiedot Finna-tietokannassa:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422069?sid=4076652143
Valssin "Ta mej till havet" säveltäjä ja sanoittaja on Peter Lundblad. Alkuperäisen esittäjän selvittäminen olikin sitten mutkikkaampaa, mutta veikkaisin että se on säveltäjä itse. Yleisradion Fono-tietokannasta löytyi monta äänitettä jossa esittäjänä oli Lundblad, yksi jossa esittäjä oli Lars Berghagen sekä useampia instrumentaaliversioita.
Tee asiasanahaku pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussaan (www.libplussa,fi). Yhdistä hakusanaan vanhukset seuraavia sanoja: toimintakyky, toimintaterapia, elämänlaatu, hoito, avohoito. Voit käyttää myös hakusanaa vanhustyö. Näillä saat esille muutamia viitteitä kirjoihin, jotka voisivat olla kiinnostavia. Täysistä tiedoista voit tarkistaa, mitä kirjat pitävät sisällään, ja saatavuustiedoista, missä kirjastoissa kirja on saatavilla.
Tieteellisten kirjastojen kokoelmista ei löytynyt lisäksi mitään, mutta seuraavia artikkeleita voisit kysellä esim. Helsingin pääkirjastosta: Jacobson, Harriet: Toimintaa iäkkäälle (Toimintaterapeutti 1998, nro 5, sivu 3-6); Raitanen, Anitta: Viriketoiminta laitospotilaiden hoidossa (…
Lyhyen suomenkielisen esittelyn kirjasta löydät kustantajan sivulta http://www.tammi.fi , kun valitset etusivulta linkin yleinen kirjallisuus > nuortenkirjallisuus >aikaisemmin ilmestyneet. Jos ruotsinkielinen aineisto käy, löydät tietoa kirjailijasta ruotsalaisesta kirjailijasivustosta osoitteessa http://www.forfattarcentrum.se/forf/maria_gummesson.html . Maria Küchen on nimittäin aikaisemmalta nimeltään Maria Gummesson. Englanniksi tietoa kirjailijasta löytyy osoitteesta http://www.nordinagency.se/kuchen.html . Internetistä löytyy useampia kirja-arvosteluja ruotsiksi, jos haet alkuteoksen nimellä Sången till en fjäril.
Tampereella on tällä hetkellä menossa ainakin kaksi runokilpailua, toinen lapsille ja toinen kaikenikäisille.
Runorulla-kilpailusta (tarkoitettu Pirkanmaan lapsille ja nuorille, voimassa 8.2.-8.4.2006) löytyy tietoja osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/
Tesoma-seuran järjestämä runokilpailu on tarkoitettu kaikenikäisille. Runot voi jättää Tesoman, Lamminpään tai Lentävänniemen kirjastoihin tai postittaa osoitteella Tesoman kirjasto Kohmankaari 9 33310 Tampere. Viimeinen runojen palautusaika on 10.3.2006.
Tämän vuoden Lukuviikon (19.3.-26.3.2006) teemana on Oi runous! - O, poesi!. Interaktiivinen nettipaikka: Runoile itse! avautuu 13.3.2006. Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/lukuviikko
Lisäksi…
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)kertoo sukunimestä Ukonaho seuraavaa:
Sukunimi on tuttu lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kemin seudulla, talonnimenä Ukonahoa tapaa myös Pieksämäellä, Iisalmessa, Pielavedellä ja Vieremällä. Esim. Jacob Ukonaho 1821 Paavola, Johan Ukonaho 1798 Ylikiiminki. Ylikiimingissä esiintyy myös sukunimeä Ukonmaanaho (93; Henr. Ukonmaanaho 1846). Muita asuinpaikan nimestä juurtuneita Ukon- alkuisia sukunimiä: Ukonjärvi (10; Teisko; Thom. Ukonjerfvi 1812 Orivesi), Ukonmurto (35), Ukonmäki (33; Lehtimäki; Joh Ukonmäki 1850 Kälviä), Ukonsaari (21; Thomas Ukonsaari 1836 Vihanti).
Sukunimet näyttävät perustuvan talon nimiin, mutta se, onko niillä yhteinen historia, ei tästä selviä.
Internet sivustolta www.geneanet.…
Hei,Joensuussa ei säilytetä Kainuun sanomia, eikä meillä ole pääsyä vanhempiin digitoituihin lehtiin lukuunottamatta Kansalliskirjaston vapaasti luettavia digitointeja jotka loppuvat vuoteen 1939.Mikrofilmejä kyseiseltä ajalta on mahdollista saada kaukolainaksi. Joensuun pääkirjastolla on mikrofilmin lukija, jossa näitä voi selailla. Ole yhteydessä kaukopalveluun, jos haluat näitä tutkittavaksi, niin siellä selvitetään mistä niitä saa tilattua ja minkä on hinta. Tässä linkki Joensuun kaukopalveluun: https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu. (https://vaara.finna.fi>Info>Kaukopalvelu)
Varsinaista selkokirjallisuutta ei meillä espanjaksi ole. Jos etsit kielenopiskelijoille sopivia helpotettuja, voit hakea asiasanalla LUKEMISTOT + kielirajoitus espanja.
Voit katsoa myös lasten helppolukuisia kirjoja. Niitä löydät hakemalla asiasanalla HELPPOLUKUISET KIRJAT + kielirajoitus espanja.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen Englantiin, missä se oli yleinen 1100- ja 1200-luvulla.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa mainitaan, että nimi eri muotoineen on useissa kielissä katsottu Eevan johdannaiseksi, mutta sitä on pidetty myös muunnoksena muinaisgermaanisesta nimestä Aveline (pähkinäpuu), jonka normannit toivat Brittein saarille.
