valitettavasti nimenomaan Alppien kasvillisuutta käsittelevää kirjallisuutta ei tietokannoista löytynyt. Kasvien tunnistusoppaita ja kasvitietoutta kyllä löytyy kirjastoluokista 56.8 ja 57, mistä löytyy myös maailman kasvien tunnistusoppaita. Teoksesta Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa löytyy pieni pätkä eli kuutisen sivua alppikasvillisuudesta muutamilla kuvilla varustettuna, mutta ei tuota tunnistusoppaaksi voi varsinaisesti sanoa. Ehkäpä selailemalla noita aiemmin mainittuja kirjastoluokkia alppien kasvillisuudestakin löytyy tietoa, mutta tarkkaa teosta aiheesta ei löydy.
Emme tunnistaneet signeerausta. Taideteosten tunnistusta kannattaa kysyä taidekauppiailta, tunnetuimpia ovat Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/valuation ja Hagelstam, https://www.hagelstam.fi/myy Taiteilijamatrikkelissa on lista F:llä alkavia taiteilijoita, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-lista-taiteilijoista?…. Teoshaussa en löytänyt sopivaa haulla kaksi lasta kirkkotiellä, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/teoshaku
Suomeksi hänestä ei taida olla kirjoitettu mitään, mutta hänen kotisivuillaan (http://www.joannsimon.com/) hän kertoo itsestään ja hevosharrastuksestaan.
Voit tuoda kirjasi Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston neuvontaan. Kyseisen kirjallisuusluokan vastaava, tässä tapauksessa kaunokirjallisuudesta vastaava kirjastonhoitaja harkitsee kirjat nähtyään, otetaanko niitä Turun kirjaston kokoelmiin.
Kirkkonummen kirjaston kotiseutukokoelma löytyy oheisesta linkistä: http://www.kirkkonummi.fi/prime_308.aspx
Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa on Uusimaa-kokoelma (puh.09-8165 7603), johon kuuluu mm. teos: Backman, Vanha Kirkkonummi, Kyrkslätts hembygdsförening, 2006 (Ekenäs tryckeri). Se on tällä hetkellä varattu.
Samasta paikasta löytyy myös Backman, Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema = Byggnadskultur och kulturlandskap i Kyrkslätt, Kirkkonummen kunta, 1992. Teosta on 2 kpl, molemmat tällä hetkellä lainassa.
.
Kolmas Uusimaa-kokoelmaan kuuluva kuvateos on Saves, Kirkkonummi=Kyrkslätt: 650, Kirkkonummen kunta 1980. Se löytyy lisäksi myös Helsingistä: Rikhardinkadun kirjastosta ja Pasilasta(kirjavarasto 2), molemmat…
Kyseisiä sopimuksia ei valitettavasti löydy kirjastoista. Tietoa sopimuksista ja niiden tilauksen voi tehdä Tegnologiateollisuus ry:n (entinen Metalliteollisuuden Keskusliitto) www-sivujen kautta osoitteesta http://www.teknologiainfo.net/default.asp?docId=12357&productGroupId=12…. Lisätietoa voi kysyä myös Järjestöjen Talolta, Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä, puh. (014) 656 611.
Pitäisin luotettavana lähteenä Wikipedia-artikkelia, jossa luetellaan sarjasta poistuneet henkilöt.
Siellä Atsoata kerrotaan seuraavaa:
"Atso Niit (es. Anssi Hakanen, 2000) oli 10-vuotias pikkupoika, jonka Ulla Taalasmaa otti suojiinsa ja poika viettikin paljon aikaa Taalasmailla. Ulla luuli Atson virolaisperäistä äitiä prostituoiduksi tämän toistuvien työkiireiden perusteella, mutta luulo osoittautui lopulta perättömäksi, kun Atson äiti oli töissä huoltoasemalla."
Atson sukunimi muistetaan myös Wiki-artikkelissa Atso. https://fi.wikipedia.org/wiki/Atso
Hei!
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sivustolta saat tietoa ajokorttiluokista:
http://www.trafi.fi/autoilu/ajokortit/ajokorttiluokat
Alla on myös linkit valtion säädöstietopankki Finlexin säädökset ajantasaisena -tietokantaan.
Ajokorttilaki 386/2011
4 § Ajokorttiluokat
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110386?search%5Btype%5D=pi…
Valtioneuvoston asetus ajokorteista 423/2011
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110423
Veikkaan kyseessä olevan Richard Carpenterin kirjat Kaksnoukka ja porkkana (suomeksi 1974) ja sen jatko-osa Kaksnoukka ja taivaan merkit (1975). Jälkimmäisessä horoskooppimerkit ovat merkittävässä roolissa.
Kirjastoalan työpaikkoja voi seurata Kirjastot.fi:n avoimet työpaikat -osasta, https://www.kirjastot.fi/koulutus-ja-tyopaikat/avoimet-tyopaikat. Sinne on tullut nyt tammikuun aikana 17 ilmoitusta koko Suomen alueelta. Niitä kannattaa katsella säännöllisesti, niin saat muodostettua käsityksen asiasta. Tampereella on useita eri kirjastoja, kaupunginkirjaston lisäksi yliopistokirjasto sekä erikoiskirjastoja. Tampereen kaupungin rekrytointia voi seurata Tampereen kaupungin sivulla, https://www.tampere.fi/tyo-ja-yrittaminen/meille-toihin/avoimet-tyopaik… tai Kuntarekryssä, https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/?&type=53258&organisation=31580&….
Voit tutkia työllistymistä alalla Työvoimabarometrissä, https…
Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa Helmetin omissa tiedoissa kirjojen eräpäivät. Niitä siirrettiin kesäkuulle ja osa jopa heinäkuulle, joten mitään kiirettä palauttamiselle ei ole.
Mikäli palauttaminen ei eräpäivien lähetessäkään vielä onnistu, kannattaa yrittää uusia lainat. Jos se ei onnistu, ota yhteyttä kirjastoosi niin katsotaan tilanne.
"Eläinten maailma", joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1930 - 1933, on suurimmaksi osaksi luonnontieteilijä Hannes Salovaaran itsensä kirjoittama. Kirjassa Tarkka, Pekka: "Otavan historia II" vuodelta 1980 sanotaan "Eläinten maailmasta": "Hannes Salovaara kirjoitti nopeasti tämän teoksen, joka edeltää monia myöhempiä kotien hyllyissä suosittuja eläinkuvastoja." (s. 340-1). Edelleen kerrotaan, että kirjan 5. osa, joka on jätetty teoksen uusista laitoksista pois, sisälsi myös ulkomaalaisten tiedemiesten mukaan laadittuja erikoisartikkeleja.
Kirjan osat 1-4 ovat siis Hannes Salovaaran omaa tekstiä.
Måns Gahrton on syntynyt vuonna 1961.
Lisää tietoa hänestä löydät Kirjasampo.fi:sta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Laihian kirjastossa on Aarre A. Alapotin kokoelma (ks. Internet: http://www.laihia.fi/103.html ), jossa on paljon sukututkijaa kiinnostavaa materiaalia. Kokoelmasta ei anneta aineistoa lainaksi; sen sijaan valokopioita voidaan asiakkaalle lähettää ja niiden hinta on yleensä 0,20€ / kopio.
Hiipakka-sukua koskevia kortteja on parisenkymmentä. Kortit ovat käsintehtyjä ja osasta muste on jo hiukan haalistunut. Olisi parasta, jos voisitte itse mennä Laihian kirjastoon tutustumaan aineistoon, jotta saisitte juuri toivomanne aineiston käsiinne.
Laihian kirjaston yhteystiedot ovat alla:
http://www.laihia.fi/94.html:
Laihian kunnankirjastoLaihiantie 3966400 Laihia
puhelin: (06) 4750 476 (kirjasto) 0400-199 232 (kirjastoauto)faksi: (06) 4770…
Monet "feel good" tai chick lit -kirjat on tosiaan käännetty englannista suomeksi, mutta suomalaisiakin kirjailijoita löytyy. Listasin alle joitakin kirjoja ja kirjailijoita, toivottavasti siitä on apua!
Kirjailijoita:
Luhtanen, Sari
Paloheimo, Laura
Poutanen, Kira
Sola, Henriette
Vaahtera, Veera
Vaara, Amanda
Kirjoja:
Honkasalo, Laura: Vie minut jonnekin
Savonlahti, Sisko: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
With, Niina: Taisit narrata, Stella
Kirjaimet ovat osa asiakirjan, tässä tapauksessa passin, sarjanumerointia. Ja itse asiassa nykyään ei noudateta numeroinnissa mitään sarjaa, vaan numerointi määräytyy satunnaisesti, johon sitten kuuluu alun kirjainyhdistelmä. Muuta merkitystä kirjaimille ei näennäisesti ole. Lisää asiakirjojen merkinnöistä voi lukea tästä linkistä: Council of the European Union - PRADO - FIN-AO-06001 (europa.eu) ja tästä PDF-dokumentista: prado-glossary.pdf (europa.eu)
Löysin seuraavia synonyymejä kypärämyssylle:
Villakypärä
Kypäräpipo
Kypärälakki
Huppupipo
Lisäksi on sanoja, jotka ehkä yleensä tarkoittavat toisen lakin tai kypärän alla pidettävää hupun tyyppistä päähinettä. Joskus niitäkin käytetään kuten edellisiä:
Aluspipo
Alusmyssy
Aluslakki
Aluspipo
Kypärähuppu
Alulakki (murreilmaisu)
Kasvava aikuinen TV:sarjan verkosivut ovat osoitteessa:
http://www.yle.fi/tv1ope/kasvava
Sarjasta ei ole valmisteilla videota mm. tekijänoikeudellisista syistä.
Kasvava aikuinen kirjaa on saatavilla useissa pääkaupunkitiedon kirjastoissa.
Ajantasaiset saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteesta
http://www.libplussa.fi
Vanhasta Matti Hakon toimittamasta Suomalaisia kansanlauluja –kirjasta löytyy Pyhäjärveltä muistiinmerkitty toisinto, jossa on tämä Antti ja lapaset kohta.
Kyseessä on ilmeisesti piirileikkilaulu, jonka tunnetuimman version sanat alkavat: "Ei ole leskeä ollenkaan"
Vastauksen saimme kirjastojenvälisen tietolistan välityksellä.
