Tieto löytyisi luultavasti helpoiten Polkupyöräpataljoona 5:n sotapäiväkirjoista. Tällä hetkellä digitoidut sotapäiväkirjat eivät valitettavasti ole käytettävissä:
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2401526049
Digitoidut sotapäiväkirjat alkavat 5.12.1939, joten sen voisi olettaa olevan myös perustamispäivä.
Reino Arimon teoksen Suomen puolustussuunnitelmat 1918-1939 kolmannessa osassa mainitaan Polkupyöräpataljoona 5:n perustamispaikaksi Kenttäarmeijan keskittämissuunnitelma V.K. 31:n mukaan Mikkeli.
Lähde:
Arimo, Reino. Suomen Puolustussuunnitelmat 1918-1939. Hki: Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto, 1986.
Hain Piki-kirjastojen tarkennetulla haulla Vesilahden kirjastosta asiasanalla: Tokio sekä rajauksilla:aikuisten osasto, suomi, 2005-2017
Sain saaliikis kolme kirjaa:
Matkaopaat
Lubarsky, Jared: Tokio, 2013
Tokio, 2010
sekä
Jussila, Tapani: Tokio-passi 2007.
Lisää Tokiosta kertovia kirjoja saattaa löytyä Piki-haulla, jos ei rajaa paikkakuntaa niin tarkasti. Samalla saattaa löytyä myös DVD-aineistoa.
Tässä palvelussa on vastattu esim. Tokion kadunnimiä koskevaan kysymykseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e182649c-5ee…
Nettisivuja löytyy lukuisia. Suomeksikin muutamia päteviä:
esim. http://www.rantapallo.fi/japani/tokio/ tai
http://www.lomamatkailija.com/tokio.php tai
https://www.getyourguide.fi/tokio-l193/…
Pääasiallinen syy varisten hyökkäävään käytökseen huuhkajia kohtaan on se, että huuhkaja on niille luontainen vihollinen. Hyökkäämällä varikset osoittavat voimansa ja pyrkivät näin vähentämään hyökkäysriskiä toiseen suuntaan. Huuhkaja syö muita lintuja ja niiden munia, eikä useimmilla linnuilla ole kokonsa puolesta mahdollisuutta puolustautua niitä vastaan. Varikset ovat suhteellisen suurikokoisia, ja voivat järjestäytyneenä joukkona saada jopa suuresta huuhkajasta yliotteen. Tässä pätee ilmeisesti siis "luonnonlaki", jonka mukaan hyökkäys on paras puolustus. Lähteet:Dietary biology of the Eurasian eagle-owl - WikipediaHuuhkaja – Wikipedia Why Do Crows Attack Owls? (Chasing & Mobbing Behaviors) (nature-mentor.com)
valitettavasti nimenomaan Alppien kasvillisuutta käsittelevää kirjallisuutta ei tietokannoista löytynyt. Kasvien tunnistusoppaita ja kasvitietoutta kyllä löytyy kirjastoluokista 56.8 ja 57, mistä löytyy myös maailman kasvien tunnistusoppaita. Teoksesta Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa löytyy pieni pätkä eli kuutisen sivua alppikasvillisuudesta muutamilla kuvilla varustettuna, mutta ei tuota tunnistusoppaaksi voi varsinaisesti sanoa. Ehkäpä selailemalla noita aiemmin mainittuja kirjastoluokkia alppien kasvillisuudestakin löytyy tietoa, mutta tarkkaa teosta aiheesta ei löydy.
Muutimme Tampereen musiikkiosastolla lausetta niin, että otimme pilkun lauseen keskeltä pois. Ehkä sekin parantaa ymmärrettävyyttä. Otamme kuitenkin edelleen vastaan myös parannusehdotuksia.
Koska kaikki kirjastot eivät ole tässä "kysy kirjastonhoitajalta" -palvelussa vastaajina, ohjautuvat esim. Akaassa tehdyt kysymykset Tampereen vastattaviksi.
Internet-osoitteen http://www.kirjastot.fi kautta pääset etsimään itsellesi sopivaa aineistoa. Klikkaamalla kohdasta tieteelliset kirjastot ja seuraavaksi yliopistokirjastot pääset esimerkiksi Helsingin Yliopiston HELKA-tietokantaan (http://wwls.lib.helsinki.fi). Valitse kohta asiasanahaku ja kirjoita 'remote sensing'. Heidän kokoelmassaan on myös 1990-luvulla painettuja teoksia aiheesta.
Varmasti myös Teknisen Korkeakoulun kirjastossa on alan teoksia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien kirjastojen aineistoa voit saada kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Arto-artikkelitietokannasta löytyi muutama puutarhamyymälöitä koskeva lehtiartikkeli. Valitettavasti nämä eivät olleet ihan uusia, eivätkä kerro nykytilanteesta.
Muutama esimerkki kuitenkin:
- Jalkanen, Jyrki: Elämykset houkuttelevat puutarhamyymälään, Puutarha ja kauppa 2003:5
- Uimonen, Jyri: Etelä-Pohjanmaan taimistolla markkinointi ei häiritse tuotantoa, Viherympäristö 2001: 1
- Närhi, Seppo: Puutarhamyymälän suunnittelusta, Viherympäristö 1997:3
- Soini, Marianne: Uutta ajattelua puutarhakauppaan, Puutarha & kauppa, 2000:30
Esimerkkejä Aleksi-artikkelitietokannasta:
-Puutarhakeskus voi olla keskellä metsää, Puutarhasanomat 2007:6
- Kalliopää, Katri: Puutarhojen kova kilpailu pitää taimien hinnat kurissa, Helsingin sanomat 1.5.2001…
Teknillisen korkeakoulun kirjaston TEPA- termipankki sisältää rakennusalankin sanastoa viidellä kielellä. www.tsk.fi/tepa
Lisää tekniikan sanastoa löytyy termisanastosta osoitteesta www.cs.tut.fi. luokasta 6, johon sisältyy rakennustekniikka.
Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimet Aalto ja Aaltonen ovat yleisempiä nuorista harkiten otetuista nimistä, joilla on korvattu useita ruotsalaisia sukunimiä vuosina 1906-1936.
Mikkosen teoksessa on myös tieto: "nimi on lyhyt, se sisältää luontoaiheisen sanan ja sijoittuu aakkosten alkupäähän".
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi myös käydä katsomassa, kuinka monta Aalto-nimen edustajaa Suomessa on: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/"
Pitäisin luotettavana lähteenä Wikipedia-artikkelia, jossa luetellaan sarjasta poistuneet henkilöt.
Siellä Atsoata kerrotaan seuraavaa:
"Atso Niit (es. Anssi Hakanen, 2000) oli 10-vuotias pikkupoika, jonka Ulla Taalasmaa otti suojiinsa ja poika viettikin paljon aikaa Taalasmailla. Ulla luuli Atson virolaisperäistä äitiä prostituoiduksi tämän toistuvien työkiireiden perusteella, mutta luulo osoittautui lopulta perättömäksi, kun Atson äiti oli töissä huoltoasemalla."
Atson sukunimi muistetaan myös Wiki-artikkelissa Atso. https://fi.wikipedia.org/wiki/Atso
Koiratytöt sarjaa on ilmestynyt kahdeksan osaa, viimeinen tänä keväänä. Kariston syksyn kirjaluettelossa ei ollut uutta Koiratytöt-kirjaa. Mikäli tahdot tarkempaa tietoa sarjan jatkosta, voit ottaa yhteyttä Karistoon: www.karisto.fi
Voit tehdä aineistovarauksia Helmetin kautta entiseen tapaan. Varaaminen oli väliaikaisesti pois käytöstä sulkuajan, mutta on taas käytettävissä.
Varaaminen edellyttää, että kirjastokorttisi on voimassa, siihen on liitetty pin-koodia eikä kortillasi ole maksuja yli 30 euron.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Monet "feel good" tai chick lit -kirjat on tosiaan käännetty englannista suomeksi, mutta suomalaisiakin kirjailijoita löytyy. Listasin alle joitakin kirjoja ja kirjailijoita, toivottavasti siitä on apua!
Kirjailijoita:
Luhtanen, Sari
Paloheimo, Laura
Poutanen, Kira
Sola, Henriette
Vaahtera, Veera
Vaara, Amanda
Kirjoja:
Honkasalo, Laura: Vie minut jonnekin
Savonlahti, Sisko: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
With, Niina: Taisit narrata, Stella
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa on Hämeenlinnan puhelinluettelot 1977 alkaen. Osa puhelinluettelot on merkitty verkkokirjastoon https://www.vanamokirjastot.fi/search?fGenre=puhelinluettelot Myös vuoden 1995 puhelinluettelo löytyy siis meiltä, ja voit pyytää sen käyttöösi pääkirjaston neuvonnasta.
Kirja on tilattu ja sitä on tulossa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin 389 kappaletta. Todennäköisesti sen voi lainata ja varata varsin pian ilmestymispäivän jälkeen. Kannattaa seurata tilannetta Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Näkemättä juuri näitä täsmällisiä papereita on vaikea arvioida, ovatko summat markkoja vai euroja. Halutessasi voit ottaa yhteyttä Suomen Pankin viestintään joko sähköpostilla osoitteeseen info(at)bof.fi tai puhelimitse numeroon 09 183 2626 (palvelunumero avoinna arkisin klo 9:30-15:30).
Hei!
Oheiselta nettisivulta löytyy useiden suomalaisten kunnannimien taivutusmuotoja.
https://www.kielikello.fi/-/teuvalle-ja-temmekselle-korppooseen-ja-keminmaahan
Sieltä löytyy myös, että Savitaipale taivutetaan muotoon Savitaipaleella.
Vastaavaa kuin The complete novels of Jane Austen, johon sisältyy seitsemän Austenin teosta ei ole julkaistu suomeksi. Kirjaan Järki & tunteet / Jane Austen sisältyy teokset Ylpeys ja ennakkoluulo sekä Järki ja tunteet. http://www.helmet.fi/record=b1145435~S9*fin
Théodore Géricault'n maalaus (26.9.1791-26.1.1824) Le Radeau de la Méduse:
https://collections.louvre.fr/en/ark:/53355/cl010059199 on "alkuperäinen" Medusan lautta.
Maalaus on inspiroinut monia taiteilijoita, tässä eräs esimerkki: Hu Jieming Raft of the Medusa, https://www.artnet.com/artists/hu-jieming/raft-of-the-medusa-BLR6lwb6cL… . Muunnelma maalauksesta on myös Pogues-yhtyeen "Rum, Sodomy and the Lash" -levyn kannessa, https://www.discogs.com/master/43758-The-Pogues-Rum-Sodomy-The-Lash . Tarkoittamasi maalaus on todennäköisesti tällainen muunnelma.
Kotimaassa aihetta on käsitellyt kuvanveistäjä Reijo Hukkanen. Hänen teoksensa ei kuitenkaan ole maalaus, vaan veistos,
https://www.reijohukkanen.fi/tyoni/veistokset/
