Suomeen ehdotettiin työpalvelua joidenkin eurooppalaisten maiden mallien mukaan jo vuonna 1878. Sen tarkoituksena oli korvata armeija-aika. Erilaisia kokeiluja mm. työttömyyden torjuntakeinona oli myös sen jälkeen. Vuonna 1940 Suomen partioliike perusti siirtopoikien työpalvelun Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta. Tästä aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Marja Huovila, Työ on miehen kunnia: siirtopoikien työpalvelu 1940-1942 (2003). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiirtopoikien%20työpalvelu_…
Karjala-lehdessä (25.10.2012) on myös aiheesta Paula Kiviluoman artikkeli (Partioliike perusti Siirtopoikien työpalvelun):
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/…
Tällaiseen kysymykseen ei voi vastata mielekkäällä tavalla. Ensinnäkään "suomalainen rockmusiikki" ei ole yksi asia, jonka mahdollista "alavireisyyttä" voisi arvioida, vaan se koostuu tuhansista erilaisista osista, joiden samanaikainen arviointi on mahdotonta ja epätarkoituksenmukaista. Jo sen ratkaiseminen, mikä musiikki ilmaisun piiriin kuuluu tai ei kuulu, on erittäin haastava tehtävä, jonka lopputuloksesta ei synny minkäänlaista yksimielisyyttä.
Toisekseen tuskin on yhteistä käsitystä siitä, mitä "alavireiseltä kuulostaminen" tarkoittaa. Semanttisesti sillä voidaan tarkoittaa äänenkorkeudellisesti epäpuhdasta laulua tai soittamista, mikä ei ole millään lailla tyypillistä suomalaiselle rockille, vaikka siihen voi kuka tahansa esiintyjä…
Kysyin asiaa Suomen Näytelmäkirjailijoidenliiton kirjastosta. Valitettavasti näytelmän ja dialogin kirjoittamisesta ei ole olemassa mitään perusteosta. Tiedot pitää noukkia sieltä täältä tai hakeutua jollekin kurssille.
Kansakoulun lukukirjoja voit käydä selaamassa lähimmässä kaupunginkirjastossasi. Kirjastot säilyttävät kuitenkin vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti. Suomen kansallisbibliografia FENNICAsta (http://finna.fi), joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, voit myös hakea kansakoulun lukukirjoja.
Runon jäljille saattaisit päästä myös hankkimalla käsiisi teoksen:
Kuulin kurjen kullertavan : (katoavaa kansanperinnettä Tervolasta) / työryhmä: Elsa Alatolonen ... [et al.] ; kuvitus: Anu Kolmonen. - Julkaisija: [Tervola] : Suomen naisten maanpuolustusjärjestö, Tervolan osasto, [2003]
Teos sisältää loruja ja leikkejä.
Kenties Digi- ja väestötietoviraston maksullinen osoitepalvelu voisi auttaa?
Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000
Ruotsinkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1001
Numerot palvelevat joka päivä klo 8.00 - 22.00.
Palvelun hinta on 2,50 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm (16.5.2020 saakka 1,98 euroa/minuutti).
Palveluun voi soittaa ainoastaan Suomesta.
Tarkoittanette henkilönimeä eikä päähinettä? Mielestäni muoto Hilkka olisi paras. Vaikka latinan sanakirjat yleensä viittaavatkin k:sta c-kirjaimeen, ei k-kirjainkaan ollut täysin vieras vanhalle latinalaiselle aakkostolle. Muoto Hilcca, joka olisi vaihtoehto, olisi nähdäkseni keinotekoinen ja siitä olisi paljon vaikeampi päätellä ääntämistä. 'Hilkka' päähineen merkityksessä olisi 'mitella'.
Saat kopioida kirjan sivuja blogiisi vain siinä tapauksessa, että lainaus täyttää sitaattipykälän 22 ehdot eli kyseinen lainaus (valokuva) on tekstisi havainnollistamisen kannalta välttämätöntä. Pelkästään "viihteen" vuoksi tällainen ei ole sallittua.
Netissä ei ole mitään "yksityistä", kaikkien luettavissa oleva blogi tarkoittaa aina teoksen levittämistä yleisön keskuuteen ja myös kopiointia eli kappaleenvalmistusta.
Heikki Poroila
Suomen kuningashankkeesta löytyy paljonkin kirjatietoa, mutta missään ei mainita, minkä hallitsijanimen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Karl Friedrich olisi Suomen kuninkaana saanut. Anders Huldén on kirjoittanut kirjan nimeltä Kuningasseikkailu Suomessa 1918 (Kirjayhtymä 1988), mutta pikaselailulla ei siitäkään löytynyt mainintaa hallitsijanimestä.
Evreka-haku Internetissä löytää sivun nimeltä Suomen kuningasseikkailu (http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi809.htm), jonka mukaan "kuninkaan arvoniminä tulisivat olemaan Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä". Tämä sivu on kirkkonummen Sepän koulun oppilaiden Sami Mikolan ja Matti Mäen Internetissä…
Anna-Leena Härkösellä on runsaasti tuotantoa, josta pääosa oli tällä hetkellä lainassa Oulunsalon kunnankirjastosta. Hänen tuotantoaan saadaan kyllä tilattua Oulunsaloon toisista Outi-kirjastoista. Outi-posti kulkee keskiviikkoisin, voit laittaa vastausmailina tilauksen. Varausmaksu on 1 EUR per kirja.
Outi-kirjastojen aineistohausta http://www.outikirjastot.fi/ voit tarkistaa milloin Anna-Leena Härkösen kirjat palautuvat Oulunsalon kunnankirjastoon.
Sointu on suomalainen etunimi, joka perustuu musiikkitermiin sointu. Sointu on sekä miehen että naisen etunimi, jota on 1900-luvun alusta joulukuuhun 2019 mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan noin 2400 naiselle ja noin 160 miehelle. Soinnun nimipäivä on 25. lokakuuta. Almanakassa se on ollut vuodesta 1929.
Lähteet:
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu_(nimi)
Kirkko ja kaupunki: https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/25-10-onnea-sointu-#e13ca1e6
Meillä Lapin maakuntakirjastossa on Kupittaan saven Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941 (1996 tehty näköispainos), joka on tavallisesti lainattavissa. Kirjan saatavuustiedot löytyvät www.lapinkirjasto.fi - On olemassa myös muita kirjoja tai kuavastoja, joista olen tehnyt luettelon, joka on kirjaston taidesalissa nähtävänä. Niitä kirjoja/kuvastoja voi yrittää saada lainaksi kaukopalvelumme kautta.
Osassa näissä Helmet-kirjastojen Playalong-nuoteissa on mukana cd-levy. Niistä on luettelo tässä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Splayalong%20guest%20spot%20cd*__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Alla olevassa linkistä löytyvät kaikki Playalong-nuotit:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Splayalong%20guest%20spot__Orightresult__U?lang=fin
Kirjaston musiikkihankinnoista vastaavien mukaan nämä e-audio-osat eivät olisi kertakäyttöisiä, mutta he lupasivat selvittää asiaa.
Ylen uutisessa osoitteessa http://yle.fi/uutiset/neuloitko_villasukat_myyntiin_verottaja_voi_puutt… Verohallinnon asiantuntija toteaa, ettei yhden tai kahden sukkaparin myymisestä vuodessa synny käytännössä verotettavaa tuloa niin paljon, että sitä tarvitsisi ilmoittaa. Jos tuloja on enemmän, ne kirjattaisiin ylös, niistä vähennettäisiin kulut (kuten langat) ja jäljelle jäävä voitto merkittäisiin esitäytettyyn veroilmoitukseen. Toki jos voittoa ei synny, ei synny myöskään verotettavaa tuloa.
Käsittääkseni siis maksettavan veron määrä riippuu muista tuloista, jotka on verokorttiin kirjattu, joten sen osuutta myydystä sukkaparista ei pysty suoraan sanomaan. Veroprosenttilaskurilla osoitteessa http://prosentti.vero.fi/VPL2016/Sivut/…
Voit käydä lukemassa lehden mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa. Sinun täytyy etukäteen tilata haluamasi vuosikerran mikrofilmi lukusaliin, jossa pääset sitten lukemaan lehteä mikrofilmilaitteelta. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 20.
Kirjaston aukioloajat:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/aukioloajat
Lehden saatavuustiedot Finna-tietokannassa:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422069?sid=4076652143
Erkki Vierikon kirjan Espanjan kielioppi mukaan: yks.2. indikatiivi (= preesens) bailas, monikon 2. bailáis. Käskymuoto on subjunktiivin preesens, ilmaisten käskyä ja tahtoa, muoto bailes, mon.2. bailéis. Subjunktiivin I imperfekti ilmaisee kohteliaan kehoituksen: bailaras, mon.2. bailarais.
Helmetin etusivulla uutisosiossa kerrotaan seuraavaa:
Eräpäivätiedotteet 20.-21.10.2011
Sähköpostiliikenteen ongelmien takia kaikkia eräpäivätiedotteita ei voitu lähettää 20.-21.10.2011 erääntyvistä lainoista. Pahoittelemme aiheutunutta haittaa. HelMet-kirjasto
19. lokakuuta 2011
Eräpäivätiedotta ei ole siis lopettu, ikävä kyllä tekniikan kanssa on aina silloin tällöin onglemia.
Muutimme Tampereen musiikkiosastolla lausetta niin, että otimme pilkun lauseen keskeltä pois. Ehkä sekin parantaa ymmärrettävyyttä. Otamme kuitenkin edelleen vastaan myös parannusehdotuksia.
Koska kaikki kirjastot eivät ole tässä "kysy kirjastonhoitajalta" -palvelussa vastaajina, ohjautuvat esim. Akaassa tehdyt kysymykset Tampereen vastattaviksi.
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)kertoo sukunimestä Ukonaho seuraavaa:
Sukunimi on tuttu lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kemin seudulla, talonnimenä Ukonahoa tapaa myös Pieksämäellä, Iisalmessa, Pielavedellä ja Vieremällä. Esim. Jacob Ukonaho 1821 Paavola, Johan Ukonaho 1798 Ylikiiminki. Ylikiimingissä esiintyy myös sukunimeä Ukonmaanaho (93; Henr. Ukonmaanaho 1846). Muita asuinpaikan nimestä juurtuneita Ukon- alkuisia sukunimiä: Ukonjärvi (10; Teisko; Thom. Ukonjerfvi 1812 Orivesi), Ukonmurto (35), Ukonmäki (33; Lehtimäki; Joh Ukonmäki 1850 Kälviä), Ukonsaari (21; Thomas Ukonsaari 1836 Vihanti).
Sukunimet näyttävät perustuvan talon nimiin, mutta se, onko niillä yhteinen historia, ei tästä selviä.
Internet sivustolta www.geneanet.…
