Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan substantiivia ihme voidaan käyttää myös vahvistussanana. esim. "Kuka ihme (t. ihmeessä) tuo on? Mitä ihmeen järkeä siinä on! Älä ihmeessä herätä toisia!" Linkki Kielitoimiston sanakirja.Valitettavasti sivustolla ei kerrota, milloin vahvistussana on tullut yleisemmin käyttöön. Sitä voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Linkki Kotus.fi
Elinkaarianalyysistä tai Life cycle assessment (LCA) -aiheesta löytyy paljon teoksia ja lehtiartikkeleita. Ei ole mielekästä luetella niitä tässä, koska niiden käyttökelpoisuuden voi määritellä vain tiedontarvitsija itse. Siksi olisikin parempi tulla kirjastoon ja yhdessä tietopalvelun kanssa käydä löytyneitä viitteitä ja niiden kuvailutietoja lävitse. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytössä mm. Manda-, Linda-, Arto-, Finp- ja Aleksi-tietokannat, joista voi myös itse hakea tietoa. Hyviä hakusanoja näyttäisivät olevan Life cycle assessment (LCA), ympäristövaikutukset - arviointi, elinkaari - analyysi, ympäristövaikutukset - arviointi, ympäristöhaitat - arviointi, joihin voi vielä lisätä rajaaviksi hakusanoiksi tuotteet tai yritykset.…
Kummankin nimen merkitystä on kyselty jo aiemmin ja vastaukset löytyvät tämän palvelun arkistosta esim. kirjoittamalla k.o. nimi JA etunimet
Aliisa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a1a7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2e87…
Johanna:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ff…
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Outi-kirjastojen asiakkaiden käytössä on muutamia e-lehtipalveluja, joista kotimaisia aikakauslehtiä sisältävää eMagz- ja eri maiden sanoma- ja aikakauslehtiä sisältävää PressReader-palvelua voi käyttää kirjaston ulkopuolella kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Valitettavasti kotimaisia sanomalehtiä sisältävää ePress-palvelua voi käyttää vain kirjastojen verkossa. Alla linkki kirjaston sivuille, josta löytyy lisätietoa ja linkit kirjautumiseen:
https://outi.finna.fi/Content/ekirjasto
Kysymääsi Annie Modesittin teosta ei löydy Suomen maakuntakirjastoista. Ainoastaan mainitsemasi "100 knitted hats" on hankittu pääkaupunkiseudulle. Teos ei löytynyt myöskään Suomalaisen kirjakaupan eikä Akateemisen kirjakaupan tietokannoista, mutta amerikkalaisen verkkokaupan, Amazonin tiedoista se löytyy (Amazon.com)
Teosten sijaintitietoja eri kirjastoissa voi tarkistaa Frank-monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/).
Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen omaan lähikirjastoosi.
Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248). Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan, Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja Rinne (1984) Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu. Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa käsittelevistä teoksista löytyy tietoa aiheesta. Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman…
Telttasaunan ohjeita löytyy myös verkosta:
http://wiki.partio.net/Telttasauna
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/sauna.htm
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/firm/telttasauna.pdf
Omien juuriensa etsiminen ja kartoittaminen kannattaa
aloittaa tutustumalla Suomen Sukututkimusseuran erinomaisiin Internetsivuihin, osoitteessa
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löytyy otsikon "Aloita sukututkimus" alta tarkat ohjeet, miten edetä. Samalta sivulta löydät HisKi-tietokannan, josta pääset selaamaan kirkonkirjoja. Sukututkimusseuran sivuilta saat vihjeitä hyvistä tutkimusoppaista, kursseista yms.
Heti alkuun kannattaa myös haastatella vanhoja, vielä elossa olevia sukulaisia, jotta saa tutkimiselle lähtökohtia. On myös olemassa sukututkimukseen erikoistuneita keskustelupalstoja Internetissä.
Kirjastoista Hannu Karpon ohjelmia ei taida löytyä. Ohjelmaa ei löytynyt myöskään Ylen Elvän arkiston kautta: http://www.yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Hannu%20Ka…
Ehkä kannattaisi kysyä asiaa suoraan Yleltä:
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Teoksia voi hakea Helmet-haun tarkennetun haun lomakkeella https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSearch=true&searchString=. Ylimpään laatikkoon tulee hakutermiksi * (asteriski). Sen alle kannattaa lisätä hakuoperaattori EI ja hakusanaksi kaunokirjallisuus. Tämän jälkeen voi alla olevista valikoista valita aineistoksi kirjan, kieleksi suomen ja julkaisuvuodeksi 2020-2020.
Kokoelmavalikossa on myös vaihtoehto Tietokirjat, mutta tämä kokoelmarajoitin on tällä hetkellä rikki, joten sitä ei voi juuri nyt käyttää.
Lisää hakuohjeita löytyy täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#hakupelkilla
Kyseessä voisi Kauppiaitten Kustannuksen Kontakti-sarja. Kirjasammossa on sarjan kirjoista tietoa ja kuva kannesta, joka oli mieleenpainuva, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kontakti%20kauppiaitten%20kus…. Sarjassa julkaistiin nuorten kirjoittajien (jopa 10-vuotiaiden) teoksia ja ne olivat pääsääntöisesti ohuita.
Kyseeseen voisi tulla myös Tammen kustantama Ryhmä -sarja, jota on
julkaistu ainakin 3 osaa vuosina 1965-1967. Sarjan osat, joita löytyy kirjastoista:
Kirstinä, Väinö (toim.): Ryhmä 65 : nuorta proosaa ja lyriikkaa (1965)
Paavilainen, Matti (toim.): Ryhmä 66 : lyriikkaa - proosaa - mielipiteitä (1966)
Meri, Veijo (toim.): Ryhmä 67 : lyriikkaa - proosaa - mielipiteitä (1967)
Kauppiaitten kustannuksesta, …
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello sivustolta löysin artikkelin, jossa puhuttiin sairasautosta. "Kukaan ei Suomessa sairauskohtauksen tai onnettomuuden satuttua soita sairasautoa vaan ambulanssin. Siitä huolimatta ambulanssin vastineeksi luotu sairasauto ei ole kokonaan hävinnyt; olen sen vielä viime vuosina nähnyt kerran pari lehtiuutisissakin – mielenkiintoista kyllä ulkomaita koskeneissa.Näinkään hyvissä voimissa eivät ole valokuvauskone ja pyörösaha, joitten piti korvata kamera ja sirkkeli. Mutta nekään eivät minusta – myönnän, että arvio perustuu omaan kielituntumaani – ole täysin epäluontevia eivätkä kuolleita sillä tavoin kuin esimerkiksi nostolippu ’sekki’ tai hitiö ’bakteeri’ (jotka molemmat sentään ovat Nykysuomen…
Hae asiasanalla Sinkkonen, Lassi Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, osoitteessa www.turku.fi/aino .
Löytyy esim. sellainen teos kuin Kirjallisuus Suomessa (toim. Antti Eskola ja Katarina Eskola).
Kannatta myös vierailla Kirjastot.fi -sivuilla ja etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
hakusanoilla Lassi Sinkkonen. Näet aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia.
Sinun pitää maksaa maksusi ennen kuin voit saada uutta kirjastokorttia ja alle 15-vuotiaana tarvitset huoltajasi suostumuksen saadaksesi uuden kirjastokortin, joten olisi hyvä että huoltajasi on mukana ja sinulla itselläsi olisi mukana joku henkilöllisyyskortti.
Öljysoraa alettiin käyttää Lapissa vuonna 1960. Kemi-Rovaniemi -tie suurelta osin päällystettiin 1964-1973. Mt930 Aavasaksan ja Muurolan välinen tien rakennus alkoi 1953, ja se valmistui ja öljysorattiin 1961. Lapin teiden rakentamisesta, korjauksista ja päällystämisistä on kirjoitettu kahteen historiateokseen:
Raimo Räme: TVL:n historiikki. Lapin piiri 17.12.1974.
Petteri Mäkelä (kirj.) ja Erkki Lilja (toim.): Pitkoksilta pikitielle. Lapin tiepiiri 75 vuotta 1925-2000.
Rovaniemen katujen päällystämisestä ei löytynyt tutkittua tietoa julkaisuista, mutta saimme suullisesti tiedon silloin päällystystöitä tehneeltä insinööriltä, että asfalttia on käytetty ensimmäisen kerran Polar-hotellin edustan jalkakäytävällä…
Kokeiluun voisi ottaa esimerkiksi jotakin seuraavista:
Olli Jalonen
Abdulrazak Gurnah
John le Carré (uusin teos vuodelta 2018)
Ilja Leonard Pfeijffer: Grand Hotel Europa
Ian McEwan: Opetukset
Sambasta ja karnevaaleista löytyy tietoa ainakin englannin kielellä.
Espoossa Leppävaaran kirjastossa on hyllyssä englanninkielinen kirja nimeltä "Samba", sen tekijä on Alma Guillermoprieto.
Meillä täällä Kannelmäen kirjastossa on kaksi cd-levyä, joiden lipukkeissa on englannin kielellä tietoa karnevaalien historiasta:
"Les grands carnavals d'Amerique Latine et des Antilles"
"Grands carnavals d'Amerique de Rio a Quebec"
Internetistä löytyy tietoa jonkin verran myös suomeksi, kun hakee hakukone "Googlesta" sanoilla: karnevaalit and samba.
Kyseessä voisi olla Jäytiäinen.
Niitä ilmaantuu usein joukoissa ja niille maittavat sekä selluloosa että homeitiöt.
Tuholaistorjunta Täystuho
Karjalainen.fi
Luontoportti
Luontoportti tunnistaa myös pätevästi kaikenlaisia luonnon asukkeja.
Encyclopaedia iuridica fennica -teos jakaa immateriaalioikeuden tekijänoikeuteen ja teollisoikeuteen. Aluksi tekijänoikeuden puolelle on luettu kirjailijoiden, säveltäjien, taidemaalarien, kuvanveistäjien, runoilijoiden yms. oikeudet luomuksiinsa. Sen jälkeen kun tekijänoikeuteen on ryhdytty tukeutumaan haluttaessa suojata esim. äänitteitä ja tietokoneohjelmia, on rajaa tekijänoikeuden ja teollisoikeuden välille vaikeampi vetää.
Kopioston www-sivuilla www.kopiosto.fi sanotaan mm. että tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva määräämisoikeus, josta säädetään tekijänoikeuslaissa.
Tekijänoikeuslaki löytyy
Finlexin haulla osoitteesta www.finlex.fi .
Edelleen Kopioston sivulla sanotaan, että tekijällä on valta päättää siitä, saatetaanko…
