Uuden kirjastojärjestelmämme varausjärjestelmän toimii siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin kyseinen varaus on käsitelty. Varaus tulee käsiteltäväksi sellaiseen kirjastoon, jonka hyllystä vapaa kappale löytyy. Varaukset käsitellään mahdollisimman nopeasti. Heti, kun varaus on käsitelty, lainan voi taas uusia. Kannattaa siis kokeilla uusimista hetken kuluttua uudelleen.
Äänikirjat ovat lainattavissa vain sen kirjaston kortilla, josta äänikirja löytyy. Kirjastokortin saa muihinkin kuin oman kunnan kirjastoon, mutta se täytyy käydä hakemassa henkilökohtaisesti, koska henkilöllisyys tarkistetaan aina kirjastossa paikan päällä ennen kortin luovuttamista.
Kirjan Lempiäinen: Suuri etunimikirja mukaan Miia olisi Mirjamin, Mirjan, Marian ja paikoin Vilhelmiinan kutsumamuoto. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen: Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna: Etunimet.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyvät nuo kolme Kirsti Porraksen jännitysromaania. Ateljee-murha on vapaasti lainattavissa, mutta teokset Winter ei saavu aamiaiselle ja Laiva huusi yössä kuuluvat Kallion kirjaston dekkarikokoelmaan eikä niitä lainata kotiin. Muut Kirsti Porraksen teokset - Harmaa postitalo, Kuka on se mies, Kymmenen päivän loma, Pekka kertoo kesästään ja Susisaarelaiset - löytyvät Pasilan pääkirjaston varastosta ja niitä voi vapaasti lainata.
Lauri Pohjanpää kirjoitti Karjalan virsi –nimisen runon Oulussa vuonna 1926 vietettyä yleistä karjalaisten heimojuhlaa varten.Runon voittelukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1768142?term=Karjalan%20virsi&term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4&page=3Runo on luettavissa myös teoksesta Kotimaan kirja : Suomi kirjailijainsa kuvaamana : maakuntalukukirja kansakouluja sekä muita oppilaitoksia varten. Karjala (E. N. Setälä, Otava, 1927)https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1507993?term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4n&term=Karjalan%20virsi&page=2
Hei!
Valitettavasti en löytänyt tätä runoa. Olen laittanut kysymyksen eteenpäin valtakunnalliselle Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajaverkostolle, jospa sitä kautta vastaus löytyisi. Tai ehkäpä joku lukija tunnistaisi runon.
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa nimikysymykset, sillä siellä on melkoinen tietopankki etunimistä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko. Vastaukseksi saat seuraavan tiedon: lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna.
Marjut on Marian hellittelymuoto (pikku Maria). Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Merkitys saattaa tutkijoiden mukaan olla esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös…
En löydä tätä Helmet-kirjastoista. Kylläpä sen luulisi löytyvän sentään tästä yhteiskirjastosta:
Hakaniemenranta 6:n yhteiskirjasto
Arkistojen henkilökunta
Katariina Rouvala, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 277
Helinä Uusitalo, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 298
Arkistojen sähköpostiosoite
Osoitteeseen arkisto[ät]kotus.fi voi lähettää kaikki aineistoihin liittyvät yhteydenotot.
Kotimaisten kielten keskuksen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO), Opetushallituksen ja Suomen Akatemian yhteiskirjasto sijaitsee Hakaniemenranta 6:ssa, ensimmäisessä kerroksessa.
Kirjasto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin 12.00–15.45 sekä torstaisin ja perjantaisin 9.00–12.00. Juhlapyhien aattoina kirjasto…
Kirjasarja on mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilassa. Vaivatonta englantia -osa on seitsemänsivuinen. Voit tulla ottamaan kopiot sivuista (30 senttiä / sivu) tai pyytää kopiot postitse kotiisi (1 euro / sivu). Viimeksi mainittuun tarvitset Helmet-kirjastojen kortin. Voit saada kaukopalvelun kautta sivut skannattuina sähköpostiisi tai kirjepostina lähikirjastoosi. Molemnilla tavoilla hinta on 1 euro sivulta.
Jos Oulun tai Kemin kirjastot ovat sinua lähempänä, kannattaa kysyä kopiointi- tai skannausmahdollisuuksia niistä.
Pohjois-Karjala ja Savo ovat tietysti kaksi eri maakuntaa, vaikka niiden murteet jossain määrin muistuttavatkin toisiaan.
Elvi Ahon kirjassa "Siipirikon perilliset" ei pikaisella silmäilyllä näyttäisi kerrottavan Pohjois-Karjalasta vaan Savosta. Teoksen "Siipirikko" takakansitekstissä puolestaan kyllä mainitaan pohjoiskarjalainen kyläyhteisö, mutta kirjaa lukematta on mahdotonta tietää, onko itse kirjan tekstissä kerrottu tapahtumapaikkaa. Saattaahan olla, että takakansitekstiin on lipsahtanut virhe tms. Suosittelen, että luet teoksen itse, niin ehkäpä asia selviää. Tässä sen saatavuustiedot HelMet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsiipirikko/tsiipirikko/1%2C16%2C39…
Helsingin kaupunginkirjasto säilyttää ja mikrofilmaa vain pääkaupunkiseudun kuntien sanomalehtiä. Borgåbladet-lehteä säilytetään Helsingin kaupungin pääkirjastossa vain kolmen kuukauden ajalta. Kannattaa siis ottaa yhteys esimerkiksi Porvoon kaupunginkirjastoon http://www.porvoo.fi/lib/kirjasto/ ja tiedustella asiaa sieltä. Luultavasti vielä varmempi paikka saada kyseinen artikkeli käsiinsä on Helsingin yliopiston kirjasto, http://www.lib.helsinki.fi/ , joka Suomen kansalliskirjastona säilyttää suomalaisia sanomalehtiä vuodesta 1771 asti. Mikrokuvatut sanomalehdet ovat luettavissa sanomalehtisalissa, käytetyimmat sen käsifilmistössä, muut toimitetaan tilauksesta. Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelun tavoittaa sähköpostitse…
Netissä on palstoja, joissa lääkärit vastaavat omaan sähköpostiisi. Tämäntyyppinen palvelu on usein maksullista. Esimerkiksi verkkopalvelu tohtori.fissä asiantuntijat vastaavat kysymyksiin: http://www.verkkoklinikka.fi/vl/
Etsin kyseiseltä sivulta psykiatrian asiantuntijan http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/asiantuntijat/6981638 . Tanja Laukkala, psykiatrian erikoislääkäri, näyttäisi olevan vastausvuorossa ja kysymyksen esittäminen hänelle maksaa 20 euroa.
Kannattaa myös selata aikaisempia aiheesta esitettyjä kysymyksiä.
Yliopistojen opiskelijoille tarkoitettu YTHS on tehnyt hyvän sivuston opiskelijoille
http://www.yths.fi/netcomm/ . Kohdasta terveystietoa A-Ö löytyy omat sivut stressistä ja paniikkihäiriöstä.
Muita mahdollisia…
Kirjailija Leena Landerista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu, 2003)
Miten kirjani ovat syntyneet. 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (toimittanut Ritva Haavikko, WSOY, 2000)
Tietoa kirjailijasta löytyy myös suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
"Karitsan ylistyksestä" on versio, jossa Maija Hapuoja on esittäjänä, Valittujen Palojen julkaisemalla kokoelmalla Hengellisen musiikin toivekonsertti (1981). Kuuden LP-levyn kokoelmaa ei ole Vanamo-kirjastojen kokoelmissa, mutta muilta alueilta löytyy kappaleita. Levystä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Netistä löytyy runsaasti eritasoisia ilmaisohjelmia kotisivujen toteuttamiseen. Ohessa muutama suomenkielinen ilmaisohjelma, joissa ”domain” tulee palvelun mukana.
http://www.hostingpalvelu.fi/Verkkotunnukset
https://www.avaa-aava.fi/?gclid=CNGn-ZSzh50CFQ-A3godjVVqbA
http://nettisivu.org/
Mikrobitti- lehti rankkasi oheisen englanninkielisen ilmaisohjelman yhdeksi parhaista websivujen toteuttamiseenhttp://www.evrsoft.com/
Internetistä löytyy lisää englanninkielisiä ilmaisohjelmia
hakusanalla ”websites builder tools".
Ompelukoneen historiasta ja kehityksestä löytyy tietoa muun muassa kirjoista:
Ompelukone : ensimmäinen kodinkone, tekijä Leena Willberg, julkaissut Tampereen kaupungin museot 1988.
Ammattina vaate, julkaissut WSOY 2002.
Myös seuraavista internetlähteistä löytyy aiheesta tietoa:
http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden_esine_2008/ompe…
http://www.husqvarnaviking.com/fi/527.htm
Nykypäivän ompelukoneiden käytöstä löytyy tietoa kirjasta:
Enemmän irti ompelukoneesta, tekijä Marion Elliot, julkaissut Kustannus-Mäkelä 2011
Tässä vielä internetlähde nykyaikaisimmista ompelukoneiden ominaisuuksista:
http://www.kaspaikka.fi/koti/nuoppone/tietotekniikka/valmistus.htm
Sellon kirjastossa on lainattavissa akkuruuvinväännin, mutta se on tällä hetkellä lainassa, eikä esineitä voi lainata.
Tapiolan kirjastossa on lainattavissa porakone, jossa on akkuruuvinväännin. Valitettavasti tämäkin laite on tällä hetkellä lainassa.
Ruuvinvääntimet löytyvät Helmet-haulla hakusanoilla "ruuvinvääntimet työvälineet".
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2153766__Sruuvinv%C3%A4%C3%A4nnin__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Yleisillä kirjastoilla ei yleensä ole kirkonkirjoja. Vanhempia kirkonkirjoja säilytetään maakunta-arkistoissa.
Kurun alue kuuluu Hämeenlinnan maakunta-arkiston alueeseen, Mikkelin maakunta-arkisto taas säilyttää mikrofilmattuja kirkonkirjoja. Kannattaa ehkä aluksi tiedustella sieltä. Mikrofilmejä on mahdollista saada myös kaukolainaksi. Kaukolainapyyntö tehdään omaan kirjastoon.
